Täältä löytyy:
http://www.dan-kollegio.fi/2 Graduoinnit/2.8 Suoritetut graduoinnit/2.8 Vuosi 2009.htm
Onnittelut!
Hessu.L
http://www.dan-kollegio.fi/2 Graduoinnit/2.8 Suoritetut graduoinnit/2.8 Vuosi 2009.htm
Onnittelut!
Hessu.L
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 82
Vanhimmat
Luin DAN kollegion sivuilta että yksi henkilö on korotettu 1 dan arvoon,lienee ensimmäinen kerta Suomen judohistoriassa?
Paralympialaisissa sai Jani vetäistä mustan vyön lanteilleen Dan-kollegion pikapäätöksellä
Jani SUORITTI 1 daninsa 13.12.2008.
sai käyttää vyötä jo palkintojenjaossa
suoritti jälkeenpäin.
Linkki palkintojenjakoon Peking:
http://yle.fi/urheilu/tapahtumat/pekingin_paralympialaiset_2008/judo/jani_kallunki_nappasi_judopronssia_120081.html
Ottamatta nyt yhteenkään yksittäisen henkilön dan-korotukseen kantaa, on mielestäni kollegiolla lähtenyt mopo pikkuisen keulimaan. Näyttäisi siltä, että nykyään vyöt pääsääntöisesti myönnetään eikä suoriteta. Mielestäni juuri näiden myönnettyjen vöiden kohdalla herää puheet aika nopeasti kaverien suosimisesta, vyökoe olisi jotenkin läpinäkyvämpi tapa. Lisäksi monien korotusten kohdalla kollegion itsensä laatimat kriteerit eivät oikein mitenkään täyty. Jotenkin pidäkeet ovat irronneet Kodokanista irtautumisen jälkeen.
Ei mun mielestä mopo keuli tai jos keulii niin sehänon vaan jännää.
Määoon nähäny kaikki nuo jotka on suorittanneet tai saaneet 3d tai ylempi melekein kaikki joskus tatamilla. Kyllä siitä jo merriittiä tulee kun mää oon ne nähäny. Ne joita en oo ikinä nähäny on tieksola (tai oon mää senkin nähäny mutta musta puku ja kravatti päällä ja kamera kaulassa) Akrenius (jota en oo ikikuuna nähäny) ja oli siellä vielä joku muukin, jota en muista. On ne taninsa ansainneet ja joskus tatamilla käyneet ja vieneet helekutisti etteenpäin suomalaista jutoa. hä.
Akreniuksen Simo oli muuten Suomen ensimmäinen olympiaedustaja judossa ja oli euroopan huippua aika lähellä, voitti kovatasoiset Kanadan avoimet, helskutin kova ja tekninen judoka, lopetti kilpailun juuri kun paras olisi ollut edessä, mutta suivaantui kun ei valittu toisiin olympialaisiin ja näyttöä oli.
Kiitos hyvästä tiiosta.
Miksi sitä pittää suivaantua. Onko nuo etelänhetelmät aina tuommosia. Olishan se Akrenius voinut olla suivaantumatta ja vihastumatta ja tehä jutohistoriaa ja viijä suomia maailman kartalle ja piruvie voittaa. Siitä suivaantumisestako se sen kuuvennen tanin sai?
Katoopaakö mää oon lukenu että nuihin korkeempiin taneihin pittäis tehä jottain valtakunnallisesti vaikuttavvaa työtäkin niinkun jopa jutotyötä. Tieksola on kuiteski b-luokan tuomari. hä.
Väliä kuulemma maailmalla, onko B vai A - tuomari. Suomalaiset tulee jälkipostissa joka tapauksessa arvo-tatameille tuomitsemaan. Joten se Tieksolasta, vaikka joka paikkaan tyrkyllä onkin. Sen sijaan aikaisemmat( Savon lisenssi ) ja entisen dan- kollegion I - S.n miehen korotus tuntuu uskomattomalta pöydänalta vedolta ! Samoin jonkun turaparran Findain miehen danit ovat aivan liikaa. Mutta ne suhteet, niillä hänkin lipitti daninsa. Herätys Dan- kollegio ja oikeudenmukaisuutta ! Sanoo entinen tuomari ja 1 dan Länsi- Suomesta.
Eikös se näin mene nykyään ;-)
FJO:n korotukset olivat perusteltuja kilpailunäyttöjen suhteen. Kilpailuvoitot osoittavat, että judo toimii.
Useilla judokoilla voi olla pitkä judoura ja sitä tulee katsoa kokonaisuutena. Kilpauran jälkeen siirrytään muihin judollisiin tehtäviin. Myös viimeisimmät vuodet ratkaisevat. Kaikilla 12.12. 2009 korotetuilla judokoilla oli näyttöä ja he ovat jo aiemmin näyttäneet vaadittavat katansa tai tekniikkaosaamisensa, jolloin korotus voi tulla suoraankin, mutta korkeimmilla vöillä korotus vaatii kaksi käsittelyä. Kaikkia esiteltyjä ei kuitenkaan välttämättä hyväksytä ellei kunnon perusteita löydy.
Dan-Kollegio voi kysyä seuralta tai alueelta myös keitä he suosittelevat korotuksiin ja perustelevat miksi.
Judoura kostuu monista eri tekijöistä ja niihin voi tutustua vyökoevaatimuksissa.
Hessu.L
Kyllä on niin että daneja korotetaan mielestäni hieman löyhin perustein. Niillä
perusteilla joilla korotuksia on tehty, olisi löytynyt monia pitkään judon eteen
työtä tehneitä, jotka kuitenkin yhä ja ilmeisesti ikuisuuksiin painavat yhdellä
danilla. Ninan toinen dan oli perusteltu ehdottomasti mm ja em viidensillä
tiloilla. Samoin kallungin. Mites ninan valmentaja... Eikös hänetkin kuuluisi korottaa jossain
vaiheessa... Kaiketi dan korotuksia pitäisi osata anoa, ei niitä muuten tipu. Joskus
mun muistaakseni kisanäyttöjen piti olla aika kovia että niillä dan arvoja korotettaisiin
ilman suorittamista... tai sitten PITKÄÄN judon hyväksi tehty työ.
Tällaisen subjektiiviseen arvioon perustuvan graduointijärjestelmän, joka Suomessa on käytössä, ongelma on se että se toimii vain jos koko judokentällä on yhtenäinen näkemys siitä millaisia judokoita ja millaista judoa järjestelmän tulisi tukea. Näin ei nykyään valitettavasti ole.
Japanissa on käytössä samankaltainen järjestelmä. Sielläkin ylempiä vöitä myönnetään ilman erillisiä vyökokeita meritoituneille judokoille joiden meriitit voivat olla muutakin kuin paljain jaloin tatamilla saavutettuja, kilpailumeriittejä ymv. Mutta Japanissa ei korkeaa dania saa ellei oikeasti osaa korkeatasoista judoa. Ja kaikki ovat kilpailleet, paljon. Japanissa järjestelmä toimii koska japanilaisilla on hyvin selkeä ja yhtenäinen kuva siitä mitä korkeiden danien ansaitseminen vaatii ja millainen tekninen osaaminen on kuhunkin arvoon oltava.
Toisin sanoen järjestelmä itsessään ei ole huono. Ongelma ovat sen käyttäjät. Nyt Kodokan ei enää valvo järjestelmäämme mikä tarkoittaa että vöitä voidaan myöntää villisti miten mieleen juolahtaa, niin ehkäpä Suomeen tällainen subjektiivinen myöntämisjärjestelmä ei vaan enää sovellu. Ehkä pitäisi kehittää jokin muu.
miksi joku vetää herneet nenään toisten vyökorotuksista? eikö homman nimi ole se, että jokainen judon harrastaja tekee työtä itselleen? onhan vöiden saamista jännä seurata, mutta ei annettu tai suoritettu vyö ole pois niiltä jolla sitä ei ole. Vai onko koko juttu peräisin suomalaisesta peruskateudesta?
eli
mitä väliä!
Vähän samaa olen miettinyt itsekin, mutta puit sen hyvin kirjalliseen muotoon. Lisäksi toteaisin, että viimeisen parin vuoden aikana pääsäännöksi on muodostunut vöiden myöntäminen - ei vyökokeet. Vöiden myöntämisiä on jo tapahtunut niin paljon ja monenlaisilla ansioilla, että oikeastaan kuka tahansa vyökorotusten muodolliset kriteerit edes jollain lailla täyttävä löytää itseään vastaavan ennakkotapauksen. Tämä johtaa/ on jo johtanut siihen, että vyökeisiin patistaminen 1.-2.-danin jälkeen koetaan kettuiluna, sillä ne pitäisi myöntää. Johtaako tämä sitten tatamilla paljan jaloin esiintymisen lisääntymiseen ja kataosaamisen laajenemiseen? Ei johda.
Ninan valmentaja on korotuksen saanut 2007. Muutama välivuosi korotuksissa on kaikilla
Dan-Kollegio toimii nykyisten sääntöjen puitteissa ja pyrkii olemaan mahdollisimman tasapuolinen. Aina löytyy tilanteita, jotka eivät miellytä kaikkia.
Nykyinen järjestelmä on tarkoitettu judokan taidon kehittämiseen eri osa-alueella, nuorempana se painottuu kilpailuun ja kuten aiemmin todettiin vanhempana muuhun judoa edistävään toimintaan. On myös todettava, että taannoisina vuosikymmeniä moni on jäänyt toisten korotusten jalkoihin ja sitä epäkohtaa ollaan nyt korjattu monen osalta.
Jos joku kehittää uuden järjestelmän joka olisi parempi sehän olisi hienoa. Mutta tällä mennään toistaiseksi.
Kehittäisin itse kuitenkin vyökoejärjestelmää mielenkiintoisempaan suuntaan siten, että kilpailu ja tekniikka kohtaisivat enemmän ja josta osa voisi olla esimerkiksi seuraavanlaista:
Katan ja katakilpailujen kehitttäminen seuratasolla antaisi mahdollisuuden edetä varsinaisen kilpailukauden jälkeen kilpailijoille ja myös sellaisille, jotka eivät ole kilpailleet niissä. Tikkurilan Judokat on erinomainen esimerkki ja joitakin muitakin seuroja löytyy. Katakilpailuista voisi saada esimerkiksi pisteitä samalla tavalla kuin tavallisista kilpailuista. Nyt katoja treenataan enimmäkseen vyökoetta varten, vaikka poikkeuksiakin on.
On huomattava, että vyökokeen muutkin tekniset osat ovat kataan verrattavissa, koska niissä uke ei pyristele samalla tavalla vastaan kuin kilpialuissa tai kovemmassa randorissa. Seuratoiminnassa pitäisi panostaa myös uken rooliin, sillä se tekee harjoittelun muutenkin miellyttäväksi, jos uke osaa olla mukana ja joustaa.
Olen vetänyt muutaman vuoden harjoituksia, jossa on piilotettu katan osia, jotka toimivat kilpailuissakin ja randorissa. Usein kuitenkin kilpailuissa näkee, ettei suoritus ole teknisesti oikein ja siksi se ei toimi. Yrityksiä, joissa ei ole minkäänlaista kontaktia tai kokovartalohorjutusta, johtavat usein vain varoitukseen.
Olisi mukava kuulla muitakin rakentavia ehdotuksia vyökoejärjestelmän kehittämiseksi.
Kritiikkiä saa olla, mutta en allekirjoita sitä, että vöitä jaettaisiin ilman mitään perusteita.
Hessu.L
Ei niitä mun mielestä ilman perusteita ole nytkään jaettu, perusteet vaan on
muuttunut löysemmiksi. Kilpailulliset perusteet on mun mielestä yksi
tärkeimpiä vyön myöntämiseen. Toinen tärkeä on judon hyväksi tehty
työ. Kolmas tärkeä juttu olisi, että kyllä se yksi dani saisi kerätä kokemusta
aika monia vuosia, ennen kuin myönnetään toista. Suorittamalla sen
voisi saada aikaisemmin. Ehkä se on juuri näin mennytkin. Tulee vaan
mieleen niin monta judokaa jotka olisivat toisen danin ansainneet
100% varmuudella ja kiistattomin perustein. Mutta kaiketi pitää jonkun
osata sitä anoa... Sinällään mua ei ainakaan haittaa vaikka myönnettäisiin
kuinka paljon daneja tahansa. Itse en niiden perusteella muodosta kuvaa
judokan tasosta, vaikak ehkä pitäisi. Myönnetyt viimeaikaiset korkeat dan
arvot mm. paasimaalle menivät kyllä juuri oikeaan osoitteeseen.
Osoitteeseen: K........n kotipesä Hämeenlinnassa väärä ? Ja Sumollako Simo sai nyt dadinsa ? Savonlinnan, Oulun ja Hkin " vitosista " puhumattakaan ! Terveisiä Lännestä.
Niin, tämmösenä pahaisena kyuna kerron miten itse kokenut danit, lähinnä opetustilanteessa.
Suomen oloissa suurin osa seuroissa AKTIIVISINA opettajina toimivista on 1.kyu - 2.dan. 1-2 dan voi tällä hetkellä olla tasoltaan aivan mitä vaan, riippumatta onko kilpaillut vai ei. Kilpailukokemus ei takaa opetuksen tasoa, kylläkin luo sille pohjaa. Tästä tasostahan Japanissa alkaa vasta judon opiskelu, meillä se tuntuu siihen loppuvan. Johtuu osaltaan massan pienuudesta.
Moni väittää ylpeillen että Suomen vyöjärjestelmä on kova verrattuna esim. Japaniin, meidän 2.kyu vastaa heidän 1.daniaan. Mitä ylpeilemistä siinä muka on ? Onko Japanissa aikanaan pähkäilty tuo asia miettien jatkuvuutta ? Huolehditaanko meillä liitosta/alueelta päin että 1. dania tuupitaan eteenpäin omassa opiskelussaan ? Eikä joku katameno/kimeno kata ole ainut autuaaksi tekevä siinä opetusputkessa, mielestäni pitäisi olla jatkuvaa tatamilla tapahtuvaa opetusta kuten Ranskan systeemissä. Siellä 5.jayli danit vetävät leirejä alemmille daneille. Normaalia koulutusputkea.
Mitens sitten meidän järjestelmän 6. dan verrattuna Japanilaiseen 6. daniin. Veikkaan että japanilaisella tasovaatimus hieman kovempi.
Summa summarum liiton suuntaan, lyhentäkää kyu vyöarvojen väliaikoja 1.daniin, tinkimättä kuitenkaan tasosta. Tämä taas hoituu sillä, että järjestätte näille 1.-2. daneille systemaattisen koulutusputken, hommaatte leireille kovantason kotimaisia/ulkomaisia OPETTAJIA. Näin ylläpidätte seurojen aktiivisille daneille kiinnostuksen lajiin. Ja nostatte koulutustasoa seuroissa.
Ai niin ja palauttakaa 3.-2. kyu suorittaminen leirien yhteyteen, nekin kokevat uudelleensyntymisen siinä sivussa.
M.O.T.
Korkeita dan arvoja en halua ruveta kritisoimaan... pakko niitä on arvostaa. Tosin haluan että judossa dan arvot säilyttävät niille kuuluvan arvostuksen. Toivottavasti sitä ei ruveta pilaamaan. 2. daneja ainakin on myönnetty mun mielestä löyhin perustein. Eikös kilpailijankin pidä ne suorittaa?? poikkeuksena selkeän kovat näytöt mm ja em tasolla. Joskus ennen hyvinä aikoina oli mun käsittääkseni niin, että 2. dan piti suorittaa ja vasta kolmas voitiin myöntää. Mutta tällä tahdilla meilläkin on pian läjä punavalkoisia vöitä... Itsellä ainakin vähän tipahti danien arvostus. Sille ei voi mitään mutta niin vain kävi...
Tässä keskustelussa selvästi näkyy, että judokat eivät välttämättä tiedä mitä toiset ovat tehneet. Dan-Kollegio saa korotusperusteet joko anomuksesta tai alueen tai seuran suosituksesta, jolloin päätös on helpompi tehdä. Kukaan ei tee sitä yksinään vaan ehdokkaat esitellään ja riitäävät perusteet pitää löytyä.
Kuten tässäkin keskustelussa käy ilmi, oikeudenmukaisuus ei toteudu kun alamme vertailla kuka missäkin on toisia parempi: " Kuinka toi voi saada korotuksen kun voitin hänet jo 20 vuotta sitten kilpailuissa"
Emme voi tarkastella vertaisuuskysymyksiä muuten kuin olemalla mahdollisimman tasapuolisia ja siinä ratkaisuna voi olla vain koko judouran tarkastelu yksittäisen henkilön osalta.
Kumpi ansaitsi esim. 2 dan korotuksen vai molemmat: Kulta FJO:ssa vai 20 vuotta kilpailematon seuran vetäjänä, josta tullut kilpailijoita ja mustia opettajia ja menestystä kuntojudossa.
Hessu.L
Mielestäni jos ei ole kilpailukokemusta, 2 danin voi suorittaa vain kokeella, jossa osaaminen
tentataan huolella. Siitä voi olla montaa mieltä onko fjo -mitali peruste dan korotukselle.
Ei nyt ehkä sentään vaikka kova saavutus onkin. Ehkä kun sen fjo-mitalin päälle alkaa tulla
myös olympiakomitean odottamia näyttöjä niin sitten.
Judon ydin on kilpaileminen. Vain kilpailemalla voi ymmärtää judoa. Usein kuitenkin ymmärrys
kasvaa kilpaillessa vuosien varrella. Danit ovat mielestäni merkki siitä, että on kokemusta ja
ymmärtää judon luonteen, periaatteet jne ja arvostaa niitä.
Ei ole järkeä vain ajattelussa...
Olen kyllä samalla kannalla siitä, että kilpaileminen on keskeistä, mutta noiden tiukkojen ehtojen asettamisessa pitää olla tarkka varsinkin noin päin. Myöntämisen pitää ehdottomasti olla poikkeus ei sääntö.
Ennemmin niin, että 2. voidaan myöntää ilman koetta vain, jos on erittäin painavia meriittejä, esimerkiksi sitten siellä kilpailupuolella. Sanoisin että 2. daniin ilman koetta Ninalla riittää, muut voivat kyllä vaivautua kokeeseen.
valmentaa FJO voittajaa, et kyllähän sen 3.D ois jo aika saada manseen pikaisesti ;-)
Jotkut kilpailijat eivät edes halua korotusta ja 1 dan riitttää heille vaikka olisivat jo vuosia olleet 2 tai 3 danin tasolla kilpailupisteissä. He saattavat pistää hanttiin kun korotusta esitetään heille. Sitten syntyy vinkujien porukka, joka ihmettelee miksei korotusta ole ko. judokalle tullut. Jos se tehdään niin syntyy uusi porukka, joka puolestaan ihmettelee miksi korotus tehdään.
Judo on hierarkinen laji. Käytännössä vyöarvo sanelee pitkälle sen mikä kunkin yksilön asema on yhteisössä. Esimerkiksi yleensä 3dan on jo niin korkea vyöarvo että jos tällaisen vyön kantaja saapuu melkein minkä tahansa seuran harjoituksiin, tulee hänestä itseoikeutettu harjoitusten vetäjä = valmentaja = opettaja. Tämä on käytännössä iso asia vaikkei se näin virtuaalisesti lässyttäessä kummoiselta tunnukaan.
Voidaanko siis olettaa että henkilö jolla on 3dan, omaa niin hyvän perustekniikan ja tiedot ja taidot judon eri osa-alueista, että hän kykenee vetämään sopivan harjoituksen esim. harjoituksiin osallistuville A-ikäisille sinivöisille,ruskea,mustavöisille kilpailijoille jotka tähtäävät seuraavana viikonloppuna Venäjällä järjestettävään maailmancuppiin?
Voin vastata itsekin. Ei voida.
Entä voidaanko olettaa että hän kykenee opettamaan erikoistilanteita B-ikäisille SM kisoihin valmistatuville junioreille?
No, ei voida sitäkään. Läheskään kaikki kolmosdanit eivät ole valmentaneet koskaan eivätkä edes itse pahemmin kisanneet, ainakaan vuosikymmeniin. Kuitenkin liikutaan skaalalla sininen vyö versus 3 asteen mustavyö. Koitappa selittää tämä ristiriita perusharrastajalle miksi 3 aste ei kykene opettamaan sinivöistä.
Entä voidaanko olettaa että kyseinen kolmosdan kykenee opettamaan kilpailutekniikkaa C-ikäisille junnucuppiin valmistautuville kilpailijoille?
Ollaan lähes mahdottomassa tilanteessa jos kyseinen korkea dan on omaa vähäisen tai ei ollekaan kilpailukokemusta. Tällaisella danilla ei ole juuri annettavaa nuorimmillekaan kisaajille vaikka vyöarvoa katsoen niin ei missään nimessä pitäisi olla.
Vyöjärjestelmän periaate on sikäli ristiriitainen, että ainakin mielikuvatasolla vyö kertoo kantajansa käytännön osaamisen vaikka käytännössä se ei kuitenkaan sitä tee.
Pitäisikö siis ennen harjoituksia aina ilmoittaa millä perustein vyö on saatu?
"minulla on 3dan mutta haluan huomauttaa että tämä vyö saatu judon teen tehdystä järjestötyöstä, ei käytännön osaamisesta ja näin ollen en voi vetää näitä harjoituksia"
"minulla on 3dan ja olen saanut tämän vyön 15 kilpailukokemuksen ja tämän ja tämän voiton/valmennuksen ansiosta joten olen pätevä vetämään nämä treenit"
Tai pitäisikö em. kriteerit olla printattuna siihen vyöhön?
Mielikuvat kentällä kuitenkin ovat edelleen - korkea vyöarvo = korkeatasoinen judo! Pitäisikö näitä mielikuvia alkaa muokkaamaan?
Oon juuri samaa mieltä. Ninan 2. dan korotus oli oikea. Muut olisivat voineet odottaa.
Ihmettelen tätäkin edellä kirjoittelevaa vinkujaa. Mitä sinä tiedät ko. herrojen työstä judon eteen? Itse olin vyökokeessa paikalla kun Tieksola suoritta aikanaan 4. danin ja sittemmin hän on tehnyt työtä judon eteen paljon. Vai lasketaanko sitä mihinkään, jos edustaa maataan kv. kisoissa tuomarina ja käy kotimaassakin tuomitsemassa kisoja? Toisaalta taitaapa hän olla seuransa puheenjohtaja. Jos lisätään vielä toiminta judoliiton hallituksessa sekä tuomarikomissiossa niin odotan ex tuomarilta kovasti näyttöjä vastakkaiseen suuntaan miksi Tieksolaa ei pitäisi korottaa suoraan? Mitä ihmettä kokeessa voisi enää näyttää? Ansiot riittänevät? Ei kai kukaan odota 60v äijän käyvän oikeasti kisoissa kisaamassa?
Te ette vain tunnu oikeasti tietävän mitä kaikkea judon eteen tehdään. Todella vähän tuntuu olevan luottamusta Dan-kollegion kykyyn tehdä päätöksiä. Miksi ihmeessä? Ei vyö ole mikään absoluuttisen taidon mitta. Fyysinen kunto on katoavaista. Ei kilpailumeriiteillä voi ratsastaa kuin hetken vain. Judo kestää kuitenkin koko elämän.
ole vyönsä ansainneet, joille se on myönnetty. nehän ovat tämän hetken suomen huippuja ja menestystäkin on tullut kohtuullisesta. kenelle muulle aktiivikilpailijoille vyön sitten olisitte antaneet? toisin sanoen nämä ovat tämän hetken suomen taitavimmat ja parhaimmat judokat eli korotukset menivät oikein. silloin harvoin kun kilpailijoille myönnetään vyökorotuksia niin vanhat kuntojarhut alkavat nitisemään ja natisemaan ja lehahtavat kateudesta vihreäksi niinkuin suomessa yleensä tapana. jos tuo saa niin miksi en sitten minä?
Kehuu taas itseään ! Kirjoitustyyli paljastaa leuhkan. Yäk !
katoavaista, sen on totta. Olen kahdensankymmentäluvun puolesta välistä asti kierrellet aika lailla kv-ja kotimaisia leiriä. mm. evl, kesä, alue,kylä jne niin en ole koskaan nähnyt sensei Akreniusta judopuku päällä matolla. Turussa tosin viisastellu nykyjudokoiden huonoudesta.
Se toinen on tehnyt todella paljon junnujen kanssa matolla töitä ja taitaa katan salat, mutta yksi SM-pronssi ja se siinä. 6 D ja nuori vielä, ymmärtäisin jos arvokisametallia.
Tämän kanssa on vaan elettävä ja jatkettava duunia matolla.
Mennään kyseisen järjestönkokouksiin ja tehdään vallankaappaus, myydään eniten tarjoville vöitä tai annetaan kavereille.
Seagal vääntäis niiltä paskat housuihin.
Paskat housuun? Seagal on ilmeisesti runkkari.
Akreniuksen aktiivisuus ei rajoitu 70-lukuun, sillä hän on perustanut 90-luvun
alussa judoseuran nurmijärvelle. Seura on nykyisin keskisuuri seura ja olen itsekin
käynyt niiden treeneissä. Seuran eräs jäsen suoritti juuri danin. Kisoissa ei kyllä
ole viime aikoina ollut valmentajan roolissa.
Nykypäivän harrastustoiminnan tulevaisuuden takaaminen edellyttää muutakin kuin judon teknistä taitamista. Judosaleilla Dan-arvon saaneet judokat ovat monessa mielessä esikuvia niin kasvuikäisille alemman vyön omaaville lapsille ja nuorille, kuin myös aikuisemmillekin harrastajille. Vastuu näin ollen kasvaa vyön värin tummetessa tai sitten punaiseen siirryttäessä ja tätä vastuuta ei pidä vähätellä. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien yhteisöjen tulisi toimintansa tueksi laatia laadunvalvontajärjestelmiä, joiden taustalla on niin nuoren kehitystä ja kasvua tukevaa psykologista osaamista, opetuksen varmentavaa pedagogista taitoa sekä sosiaalista osaamista. Tämän kaiken tulisi näkyä myös Dan-kollegion päätöksissä, onkohan kolleegiossa ko. osaamista?
vaan vyönkorotuksia ja punavalkosia puvunkiinnittimiä. Hehän ovat kaikkein pisimpään tällä saralla tehneet duunia eli pitäneet toisiaan pisimpään käsistä kiinni tatamilla ja puhuneet levottomia. Touhua vierestä seuranneena voisinkin neuvoa kaikkia nuoria judokoita lopettamaan hyvissä ajoin jos get together on se mihin kaikki loppuu!
jostain syystä sitä on tullut täällä suomi24:n judofoorumillakin roikutuksi kaikesta negatiivisesta paskanjauhannasta huolimatta, mutta näin jouluviikon alkaessa alkaa tuntua, että sillä saralla on tullut mitta täyteen.
Jatkan kuntosalilla käyntiä, kun paikat ei vaan kestä näin vanhemmiten kovahkoa randorijudoa, ja alan jättää virtuaalijudollekin jäähyväiset. Liiton foorumilla voisi muuten jatkaakin käyntejä, mutta kun siellä taas ei ole oikeasti mitään keskustelua. Suo siellä, vetelä täällä. Aikanaan tatamilla käydessä judojengi ei tuntunut lainkaan sellaiselta pskasakilta, kuin nykyään virtuaalitatameilla - tai ainakin täällä. Mutta olkoon. Onnea valitsemallanne tiellä.
kunnolla ja oltiin muutenkin parempia ihmisiä. sillon ennenhän oli kaikki paremmin eikä judoporukoista löytynyt paskanjauhajia. Kumma homma silti kun nämä nykyiset paskanjauhajat ovat juuri niitä kulta-aikojen "todellisia omanarvonsa muka tuntevia" senseitä...liekkö sillon se paska vaan tullut ulos sieltä toisesta päästä?
Nyt on joku herkkä sielu pahoittanut mielensä.
Hei pojat, voisitteko vähän siistiä kieltänne? Ei oo yhtään kivaa kun oldies danille tulee paha mieli. Se ei untakaan enää. Nyyh
***
Jos joku kysyy miksei judossa saada enää arvomitallia niin sormi kohti oldies danin tapaisia taistelijoita. Se on tää osasto joka pillahtaa itkuun lukiessaan suomi24 palstaa kasvanut liian suureksi. Judo on toki pehmeä tie muttei se nyt ihan näin pehmeä pitänyt olla.
Puhuit vähän, mutta asian vierestä. Ehkäpä siksi kun seuraat sivusta. Tulisit mukaan treeneihin niin silmäsi avautuisivat.
Treenit ovat kohta pyörineet 10 vuotta ja vuosien varrella meillä on ollut vetäjinä monia Suomen huippuja ja myös kansainvälisiä tähtiä kuten esimerkiksi Ichiro Abe 10 dan, Neil Adams 8. dan ja Juha Salonen 6. dan. Rinkiimme on tullut lopettaneita judokoita, jotka treenaavat nyt seuroissa. Tavoitteemme on antaa myös opettajille vinkkejä eri aiheista ja samalla harrastajat voivat tutkia tekniikoitaan rauhassa. Nämä treenit ovat olleet myös osana alueleiriä ja tuoneet monelle vanhemmalle mahdollisuuden itsekin harjoitella kun junnut ovat omissa treeneissään samana päivänä.
Get together treeneissä on myös esitelty uudentyyppisiä judoharjoituksia, joita voidaan seuroissa toteuttaa kuntojudossa. Tavoitteenamme on myös, että seuraavana päivän voi mennä töihin loukkaantumatta. Randoria voi seuroissa ottaa niin paljon kuin haluaa ja siksi käytämme lyhyen puolentoista tunnin treenin tekniikoiden läpikäymiseen. Pari vuotta sitten tehty Judoliiton kuntojudotutkimuskin osoitti, että yli 30-vuotiaat harrastajat haluavat enemmän kuntojudoa ja tekniikkaa treeniin.
Ne, jotka ovat käyneet treeneissämme ovat kuitenkin ansainneet vyökorotuksensa muuta kautta omilla ansioillaan.
Se mihin viittaat judon loppumisella on fyysisestä kunnosta kiinni enemmänkin kuin treeneistämme. Judo tatamilla pitää kuitenkin koko elämän ajan mielen virkeänä. Nuorena se on randoria ja taistelua vanhempana tutkimista ja mukanaoloa hyvässä seurassa kuntoa ylläpitäen.
Hessu.L
-kerran judoka-aina judoka-
täällä roikkuvan jengin reaktiot, mutta "pakko" oli tulla vilkaisemaan. Nämäkin lässyttäjät pistäisin vielä harmaine hapsinenikin nippuun koska vaan, vaikka tatamilla en ole käynytkään vuosikausiin. Oikeasta kovuudesta ei näillä lässyttäjillä taida olla mitään käsitystä.
Nimimerkille Hessu.L aplodit, että kuitenkin viitsii ja jaksaa asialinjaankin täällä yrittää. Mutta nyt oikeasti kansi kiinni ja kuulemiin.
miehellä kun alkaa jo suomi24:ssa laittamaan porukkaa nippuun ja vielä ihan koska vaan. Hei oikeesti, mistä pilailupuodista olet danisi ostanut? Eihän oikea mestari käyttäydy noin? ...vai onko tämä juurikin niitä nykyjudon sormiperse-juttuja kun aletaan netissä huuteleen, mutta sitten selitellään että ei voi matolle tulla kun sattuu ja vielä vähän huudellaan perään! Minusta tuntuu, että suurin nykyjudon selittäjä-lässyttäjä-vellihousu on oldish dan pilailupuoti daneineen!
Tulet palstalle pikkurilli pystyssä moittimaan provosoimisesta mutta heti paikan tullet sorrut siihen itse, heh :D
Mutta älä nyt vielä lopeta. Tokihan sun tähän vielä pitää vastata.
Esim. seuraavaksi voisit ottaa korkean moraalin käsittelyyn alatyylisen uhoamisen.
Ja sit vasta kansi kiinni!
Aikanaan Suomessa vieraili japskikisaajia, joista eräällä 19-vuotias oli 4 dan!
Kertokaapa kuinka 19-vuotias voisi saada saman asteen täällä. Siellä kuulemma
voi dan-korotuksen saada yhen kisan jälkeen. On naurettavaa verrata Japanin
ja Suomen daneja keskenään. Japanissa voi kaksitoistavuotias saada mustan vyön.
12 vuotiaan japanilaisen perustekniikka on huomattavasti parempaa kuin 45 vuotiaan suomalaisen mustavöisen tekniikka.
en mäkään antaisi korotusta 4. daniksi, jos voittais jonku tuppushiain, jossa omassa sarjassa n. 30 osallistujaa, jotka kaikki Japanin parhaimmistoa ikäluokassaan ...
Simo perusti myös 1980-luvulla judoseuran Helsingissä Judotaito ry:n ja veti niitäkin harjoituksia kisahallissa ainakin kolme vuotta, kunnes muutti Nurmijärvelle ja perusti uuden seuran siellä.
ihmettelen vaan kuinka helvetisti Suomessa pitää tehdä judoa, että saa minkääntasoista vyötä. Keski-Euroopassa Simo olisi ollut jo 8. dan.
Simo on tehnyt pitkän päivätyön kilpailijana nuorempana ja vetänyt judoa sekä seuratasolla että osalliaistunut muutoinkin kansallisen tason judon edistämiseen enemmän kuin moni muu.
Allekirjoitan edellisen ja Simo oli ihAN HELVATAN KOVA judoka,voitti kaksi kertaa 70-luvulla Kanadan avoimet, joissa oli Usan ja Kanadan parhaat judokat mukana, oli ylivoimainen suomessa monta vuotta, teräksen kova judoka, edusti suomessa Olympilaisissa 1972 ja ja sijoittui 1975 esiolympialaisissa viidenneksi, mutta ei tullut valituksi 1976 olympialaisiin ja lopetti kilpailuuransa tähän, mikä oli suuri vahinko, voi olla, että muutoin suomen judohistoria olisi kirjoitettu toisin.
Simo haki harjoitusvastustajia ympäri maailmaa kun suomessa ei ollut riittävää tasoa, oli vain vaikea saada muualtakaan vastusta, kun siihen aikaan ei haluttu ulkopuolisia auttaa, vietti Japanissa pitkiä jaksoja ja treenasi kovaa, tosi kovaa. Kunnianosoitus kovalle judokalle Simo Akreniukselle.
Kyllä judoa voi harrastaa vanhanakin ja judon vahvuus on siinä että se todellakin sopii kaiken ikäisille. Get together treenit ovat ihan oikeaa toimintaa. Judon monipuolisuutta ja kuntouttavuutta pitäisikin ehkä hyödyntää vielä enemmän kansanterveydellisesti ja sen perinteisiä kasvatuksellisia arvoja korostaa. Judo olisi esimerkiksi kouluihin paras laji kasvattamaan ja kohottamaan kuntoa. Judo on maailman kovimpia kamppailu-urheilulajeja ja huipulle pääsy vaatii pitkän ja suunnitelmallisen työn. Tässä olisi suomella PALJON parannettavaa. Kilpailu on yksi judon tärkeimpiä osa-alueita, koska siten saavutetaan judon hienot myös kasvatukselliset tavoitteet. Vammaisjudokatkin kilpailevat keskenään, ja heidän ottelunsa voivat olla kovia suhteutettuna heidän tasoonsa. Judossa kilpailulla on kuitenkin eri merkitys kuin vaikka juoksussa. Tavoitteena on kasvaminen ja kehittyminen. Täällä keskustelun taho on tosiaan välillä surkea mutta sentään sitä on.
Mitäs ne on lännen miehelle Savonlinnan ja Itä-Suomen ihmiset tehnyt, kun noin kritiikkiä jakelet. Aika kiistattomat meriitit on kaikilla omilla aloillaan, ehket vain miellä niitä 'oikeiksi' omasta näkökulmastasi. Kyllä tuomari- ja hallitustoimintaakin pitää arvostaa!
-Etelä-Suomen herra
Kuten aiemmissa tämän ketjun kommenteissa on todettu kilpauran jälkeen voi toimia useissa tehtävissä judossa ja viedä näin lajia eteenpäin omalta osaltaan. Kukaan ei voi olla hyvä kaikilla judon osa-alueilla ja monet valitsevatkin itselleen mieleisensä alueen, jossa haluavat olla mukana ja kehittyä. Vapaaehtoista toimintaa judo on lähes kaikilla.
Kilpailumenestys luo hyvän pohjan vyöarvoissa etenemiselle ja sen jälkeen pitkäjänteinen toiminta judonhyväksi matolla tai muussa judoon liittyvässä toiminnassa. Oma judoharjoittelu ei sinänsä tuo kilpauran jälkeen korotusta suoraan, mutta on kohta jota kysytään vyökoehakemuksessa. Mitä korkeammasta mustan vyön korotuksesta on kyse, sitä enemmän kiinnitetään huomiota seuratoimintaan, kansalliseen ja kansainväliseen judotoimintaan eri osa-alueilla.
Helposti on syntynyt monelle väärä käsitys siitä, että korotuksissa kilpauran jälkeen katsotaan kuka voittaa tai on voittanut kenetkin tai että korkean vyön pitäisi randorissa voittaa kaikki alemmat. Voittamisella ei ole suurta merkitystä, ellei osallistu seniorisarjoihin tai katakilpailuihin varsinaisen kilpauran jälkeen.
Tuomari ja hallitustoiminta ovat judon osa-alueita, jotka otetaan huomioon vyökokeissakin, mutta on paljon muitakin judotoiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen liittyviä asioita.
Hessu.L
Junnun isänä olen judossa eniten ihmetellyt tätä vyöasiaa. Ei-kilpailevien judokoiden maailma tuntuu pyörivän tämän yhden asian ympärillä. Katkerimmat Suomi24-kirjoitukset käsittelevät "ansiottomia" x dan -korotuksia. Toisaalta kilpailevat junnut eivät vöistä paljoa tunnu piittaavan. Me vanhemmat pikemminkin pyrimme "synkronoimaan" korotukset samanaikaisiksi kilpakumppaneiden kanssa.
Missä länsimaisessa urheilulajissa on mitään judon vyöjärjestelmään viittaavaakaan? Uinti, pituushyppy, paini, salibandy jne. sujuvat mainiosti ilman "natsoja". Arvostus tulee tekemisestä oli se sitten urheilemista, valmentamista tai vaikkapa tuomaritoimintaa. Hallintoportaan arvostuksesta en tiedä, he ehkä tarvitsisivatkin rautaa kaulukseen.
Oikea urheilu ei siis vyöarvoja tarvitse. Sekaannus tuleekin siitä, että on olemassa kahta eri judoa: urheilu ja vapaamuurarityyppinen looshitoiminta, jossa edetään asteelta toiselle. Siinä missä entinen huippusulkapalloilija pelailee vanhempana huvikseen ja kuntoilumielessä jotkut judokat keskittyvät looshiveljiensä kyräilyyn ja 33. asteen saavuttamiseen. Vaikka eipä kai siinäkään mitään pahaa ole. Urheilusta ei kuitenkaan enää ole kysymys.
"jotkut judokat keskittyvät looshiveljiensä kyräilyyn ja 33. asteen saavuttamiseen"
Hauska kielikuva, mutta on siinä asiantynkääkin.
Suurin ongelma tässä vyökorotusmallissa on kuitenkin se, että meillä on jo nyt aikuisia ruskean vyön ja 1.danin omistajia, jotka eivät koko judourallaan ole kunnolla ottaneet randoria, puhumattakaan kilpailuista. Siis luitte oikein, dan joka ei ole ottanut ranttua ! Sitten tämä henkilö opettaa seurassaan tekniikkoja kilpaileville junnuille ? Miten voi opettaa mitään jota ei ole itselleen luonut edes auttavalla tasolla toimivaksi randorin kautta?
Vyöarvot sinällään harmitonta leikkiä, ei sitä pidä niin tosissaan ottaa, missä kohtaa riviä rein kumartaa...
Kyllä esimerkiksi uinnissa suoritetaan uimamerkkejä. Vuosia sitten saattoi
suorittaa uimamaisteri yms. arvoja. Liitto jakaa erilaisia ansiomerkkejä, jotka ovat ehkä vertailukelpoisia korkeimpiin mustan vyön asteisiin, koska niitä myönnetään samanlaisista asioista?
Äläs nyt,
Jos judo ei mielestäsi vyöarvoja tarvitse sitten kai on yhdentekevää saako toiset niitä vai eivät.
Kannattaa ensin tutustua millä perusteilla vyöarvot ja erityisesti korkeammat danit myönnetään:
http://www.dan-kollegio.fi/2 Graduoinnit/2.3 Graduointivaatimukset/2.3 Graduointivaatimukset.htm
Judo on maailman levinnein olympiakilpailulaji ja kaikissa maissa on käytössä vyöarvojärjestelmä, tosin toisistaan hieman poikkeava.
Urheilijoita voit mättää mihin kategorioihin haluaa, mutta siinäpä muille haastava tehtävä, koska jokainen tekee sen judossa itse eikä kysy muilta. Lasken nykyisin itsenikin myös kuntojudokaksi, koska iso alamäki on jo onneksi takana.
Ei kannata kuitenkaan aliarvioida kilpailemattomien tai kilpailun lopettaneiden kykyä olla judossa mukana tai loosittaa heitä takapihalle tai katsomoon. Ilman heitä Suomessa ei olisi yhtään kilpailua eikä valmentajat tai ohjaajat olisi tehneet heistä kilpailijoita.
Hessu.L
No kaikki ohjaajat tai valmentajat eivät pysty ottamaan randoria ehkä loukkaantumisen vuoksi, mutta pystyvät opettamaan hyvää tekniikkaa toivottavasti. Koulutuksia järjestetään Judoliiton toimesta aika hyvin ja hakeuta voi muuhunkin valmentajakoulutukseen.
Seura yleensä päättää kenet ohjaajaksi haluaa, mutta usein myös otetaan se jolla aikaa riittää. Kaikissa seuroissa ei ole tarjolla kokeneita kilpailijoita tai kuntoilijoita, jotka vielä ottavat randoria.
Kilpajunnnujen vetäjällä pitää olla kykyä opettaa tekniikat oikein ja kannustaa kilpailijoita ottamaan kovaa randoria. Silloin on kehittämisen paikka kun joku tekniikka ei toimi randorissa eikä sitä yleensä korjaa yhdellä kertaa vaan joillakin voi kestää vuosikausia.
Judossa on ehkä liiaksi totuttu siihen, että vetäjän pitää heittää kaikki alemmat vyöt ja ohjaaja ottaa myös itse randoria. Näin ei välttämättä tarvitse olla, mutta toki hyvä vastus aina kannustaa. Jotkut nuoret eivät toisaalta halua ottaa painavimpien aikuisten kanssa vaan kehittyvät paremmin kun ottavat omien harjoitusvastustajiensa kanssa.
Valmentaa ja ohjata voi vaikka ei randoria otakaan. Kyse on mitä tuloksia alkaa syntyä.
Milloin on joku nähnyt Jari Sievisen isän uimassa tai vaikkapa uimareiden valmentajat koko ajan vedessä kauhomassa valmennettavan rinnalla.
Hessu.L
Kaikkihan on mahdollista, treenit voivat "sujua" tietyllä tasolla, jos vaan vetäjä on ominaisuuksiltaan hyvä (ulosanti, ohjaustaito, pelisilmä jne). Kaikki lähtevät salilta tyytyväisenä, olipa hyvät harkat. Mutta millä tasolla se junnu oikeasti ymmärsi harjoitellun asian/tekniikan?
Otetaan esimerkki mieltäni askarruttavasta ongelmasta. Päivän aihe on aktio-reaktio -periaatteen opettaminen, sanotaan nyt vaikkapa kombinaatiossa, ouchi-gari toimii avaavana tekniikkana. Ellei vetäjä itse ole randorissa oivaltanut, mistä on kysymys, kun huomaa miten uke reagoi vartalollaan/käsillään/tasapainopisteellään ensimmäiseen tekniikkaan ja sekunnin murto-osassa pitää siirtyä tilanteeseen sopivaan kombinaatioon, kouchi/uchi/tai-otoshi jne. Miten kummassa hän pystyy opettamaan sitä muille muutakuin hyvin pinnallisella tasolla, puhumattakaan että voisi näyttää kädestä pitäen ko. junnulle mistä on kysymys?
Katsoin nuo graduointi perusteet, niin kehäkolmosen ulkopuolelta löytyy useita judon eteen työtä tehneitä ex kilpailijoita joita ei ole nostettu ylemmälle tasolle vaikka meriitit on kovemmat kuin monella etelän kaveripiiristä. Esimerkkinä vaikka pari naista pirkanmaalta, Tiina Kaistila ja Kati Myllymäki.
Tiina kilpaillut aikanaan jolloin suorittanut ensimmäisen danin, toiminut sen jälkeen liittovalmentajana ja judoliiton hallituksessa ynm. muu paikallisempi tausta työ/tuki Kurikassa ja tampereen seudulla.
Kati kilpaillut todella menestyksellisesti ja myös ensimmäisen danin suorittanut kilpailu aikana. Oli melkein 5 vuotta judoliitossa töissä missä teki paljon judon eteen ja toiminut seuran hallituksessa sekä tehnyt paljon vammaisjudon eteen (esim. MS-judo projekti)
Näitä Dan-kollegio ei ilmeisesti noteeraa kosko he eivät ole toimineet pääkaupunkiseudulla.
Kati myös toiminut menestyksellä henkilökohtaisena valmentajana useille judokoille ja toimii edelleen.
joka oon toiminu 100 vuotta peruskurssiohjaajana enkä oo maksanu dan-kollegion läppämaksua ikinä, miksei korotusta oo tullu, hä
Perusteesi hyvät, pyydä heitä laittamaan anomus vetämään jos vielä käyvät matolla ja jos ajat ovat täynnä. Ovathan naiset toimineet pääkaupunkiseudullakin, mutta paikkakunnalla ei ole mitään tekemistä korotusten kanssa.
Tiedätkö onko mainitsemillesi naisille haettu korotusta vyöarvoon. Mikäli hakemusta ei tehdä, voi korotusta odotella hamaan ääriin saakka. Tee vaikka korotusesitys heistä ja liitä mukaan ansioluettelo.
liiton kunniamerk in
mappivalmentajana!!!
Uusia dan-korotuksia vuoden alussa eli eilen, perjantaina 22.1.2010 Chikaran gaalaillassa:
Jolo eli Seppo Reivuo 6. Dan ja Riisi eli Jukka Laitinen 5. Dan. - Kerrankin korotukset ajallaan ja paikallaan sanon minä.
Onnittelut kollegiolle hyvistä päätöksistä!
Kai tätäkin ratkaisua joku pikkusielunen alkaa itkeä, vaikka eivät nuo korotukset ole keneltäkään pois.
Ai niin, kaikki tyhjänpuhujat: Tervetuloa ottamaan randoria yli 50 vuotiaitten viimevuotisen EM-kakkosen, Riisin kanssa Chikaran salille any day. :-)
Syvä kummarrukseni molemmille herroille. Nämä senseit ovat molemmat miehiä, joille judo on ennen kaikkea ASENNETTA, ei kukkien asettelua.
niin mitä jolo on tehny judon eteen viimeisen 10 vuoden aikana? onko mies saanu ees jutokia päälle, melkein veikkaan että ihme jos kerran vuodessa.
riisille vyö on ihan paikallaan.
niin Tukiaisen Seppo olis ansainnut sikarasta korotuksen. Mutta kun hän sattuu olemaan hiljainen puurtaja.
reilu vuosi sitten. Mutta ansaitusti toki.
Kirjastosta löytyi vanha judokoita esittelemä kirja jossa oli myös juttua Reivuosta. Hän kertoi käyttäneensä vuosikausia hormoneja koska kansainvälisesti menestyminen ei olisi voinut muuten tapahtua. Montakohan mestaruutta oli voitettu hormonein kasvatetuilla lihaksilla ja onko tämä sitä asennetta mitä ex-chikara tarkoittaa?
Minusta asiat täytyy osata suhteuttaa aikakauteensa. Kuinka suuren osan 60-80 lukujen urheilumenestyksestä maailmalla, Suomessa tai judossa uskot tulleen ilman dopingia? Kuinka moni on siitä avoimesti myöhemmin kertonut? Mielestäni asennetta osoittaa, että siitä on avoimesti kertonut. Eiköhän meillä ole Suomenkin judoyhteisössä monia arvostettuja vaikuttajia, jotka eivät kaapista ole koskaan tulleet. Tästäkin syystä hatunnosto Jololle.
Neuvoselta, Katajavuorelta, Tieksolalta ja Reivuolta. Lipposen danin poisto harkintaan !
Olen samaa mieltä. Lindgreniltä ehdottomasti myös viimeinen dani veg !
ja tietysti nimimerkit "kundin" ja "kankkulankaivoon" ansaitsevat ainakin kolmen dan-asteen kertakorotuksen. He ovat väärinymmärrettyjä judoneroja!
Itse mielelläni seuraan (seuraisin) tätä suomi24-judokeskustelua, mutta on se kumma kun tällaiset paskanjauhantaketjut täällä elävät sitkeimmin ja kun olis mielekästä keskustelua jostain oikein asiasta, niin se tyrehtyy alkuunsa. Eikö nyt edes nuo uudet sääntömuutokset herättäneet tuon enempää keskustelua.
Pomminvarmoja otsikoita, joissa keskustelu ennemmin tai myöhemmin lähtee käsistä:
- vyökorotukset
- miksi Suomi ei pärjää judossa
- miksi liitto tekee mitäkin tai ei tee mitään
samaa mieltä, Simonin korotus saman tien myös pois.
Ja heti!
Kreivi Lingreeniä?