Kaksoiskonsonantti esiintyy melkein missä tahansa muualla Suomessa, mutta ei e-p:llä. Tarkoitan esim sanoja mennee, tullee, näkkee, jne. Eteläpohojammaalla sanotaan kyseiset sanat yhdellä konsonantilla, eli menöö, tuloo, näköö. Mentiinpä e-p:ltä mihin suuntaan tahansa, niin kyseisiin sanoihin tulee kaksoiskonsonantti. Esim jo Kokkolassa sanotaan mennee, tullee. Kuten myös Tampereen suunnalla ja itäsuomeen päin mentäessä. Eli eteläpohjanmaa on mielenkiintoinen saareke muunsuomen sisällä. Olisi loogista, että yhden konsonantin käyttö jatkuisi johonkin suuntaan, mutta ei. Esim Oulussa sanotaan mennee, tullee. Ja sitten vaikkapa jossain Porissa ja Jyväskylässä sanotaan aivan samalla tavalla, eli mennee ja tullee. Näin kaukana toisistaan olevilla paikoilla on enemmän yhteistä, kuin väliin jäävällä saarekkeella, e-p:llä. Miksi? Onko eteläpohjanmaa ollut aikoinaan jotenkin eristyksissä muusta suomesta. Tuntuu että eteläpohjanmaan murre ei kuulu kumpaankaan, länsi tai itä murteisiin, vaan se on jotenkin aivan omanlaisensa murre. En tiedä sitten johtuuko ajatusmaailma siitä, että puhun itse kyseistä murretta.
eteläpohojammaa vs muu suomi
12
1374
Vastaukset
- traumalainen
Ehkä savolaiset ovat kuljettaneet kaksoiskonsonanttiaan. He levisivät kaskiviljelyn vuoksi kauaskin. Mikkelin seudulta he lähtivät Keskipohjanmaalle, Pohjois-Satakuntaan ja jopa Ruotsiin.
Lounaissuomessa ei mielestäni käytetä kaksoiskonsonantteja.- niin vai näin
Turuust vai Turkku?
En itäsuomalaisena tuota tiedä. Kieltämättä kaksoiskonsonatti kuulostaa kovin savolaiselta. Lieneekö tuota idempänä Karjalassakaan saati kannakselaisten puhumissa murteissa? - ölkkjg
niin vai näin kirjoitti:
Turuust vai Turkku?
En itäsuomalaisena tuota tiedä. Kieltämättä kaksoiskonsonatti kuulostaa kovin savolaiselta. Lieneekö tuota idempänä Karjalassakaan saati kannakselaisten puhumissa murteissa?Sitä on kaikkialla Savossa Ilomantsia myöten, pohjoisessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, suurimmassa osassa Hämettä, oli Kannaksella ja oli ihan koko Inkerinmaalla. Sitä ei ole ainakaan Kymijoen molemmin puolin melko leveällä vyöhykkeellä - olisko noin öpaut Hollolan Lahlen ja Lappeenrannan välillä.
- jepajeee
Ei todellakaan sanota "tullee", vaan "tulee. Ehkä jotku muualta tulleet näin puhuu, mutta ei alkuperäisasukkaat. "Tullee"-muodon raja menee jokseenkin Kalajoen korkeudella. "Tullee"-muotoa ei myöskään esiinny hämäläis- ja lounaismurteissa. Että ette te eteläpohjalaiset nyt niin ihmeväkeä ole.
- Reivi Roitsi
Kyllä kai tuo tullee-muoto sentään esiintyy hämäläismurteissa aika laajalti. Muistan vain siitä, kun joskus kauan sitten kansanopiston äidinkielenopettaja, tiukkapipoinen pölylinssinen uskovaisensorttinen tosi perushämäläinen vanhapiika, joka ei varmaan koskaan n****nut muuta kuin pilkkuja ja pykäliä, opetti meille suomen kielen potentiaalia: "Kun sanotaan 'tullee', se ällä sanotaan vielä vähän vahvemmin kuin Hämeessä."
En ole sieltäpäin kotoisin, mutta kyllä ainakin Forssan murteessa minä kuulen tuossa kohtaa kaksi ällää.
- vesi?
Mentäessä Kauhavalta Lappajärvelle havaitaan kiintoisa ilmiö: Ihan parin kilometrin matkalla murre muuttuu eteläpohjalaisesta melkein savoksi mutta mainittua kaksoiskonsonanttia siihen ei kumminkaan tule. Kyse ei kuitenkaan liene pohjanmaan murteen vaikutuksesta vaan siitä että konsonantin kahdentuminen on nuorehko ilmiö ja Lappajärveläiset puhuvat alkuperäisempää savoa kuin savolaiset itse.
- lisäys
Edellisen otsikko saattaa vaikuttaa mystiseltä. Johtuu siitä että alkuperäinen ajatus pääsi kirjoittaessa karkaamaan. Piti kertoa että ihmettelin joskus pienenä puheen muuttumista niin toisenlaiseksi ja pohdiskelin sen järven mahdollista vaikutusta asiaan.
- Sudeettisavolainen
lisäys kirjoitti:
Edellisen otsikko saattaa vaikuttaa mystiseltä. Johtuu siitä että alkuperäinen ajatus pääsi kirjoittaessa karkaamaan. Piti kertoa että ihmettelin joskus pienenä puheen muuttumista niin toisenlaiseksi ja pohdiskelin sen järven mahdollista vaikutusta asiaan.
Hyvin ylimalkaisissakin murrekartoissa esitetään Pohjaanmaan savolaiskiila. Varsinainen Etelä-Pohjanmaa ei taida kuitenkaan olla sen piirissä. MIelenkiintoisia ovat murteiden raja-alueet, esim. Parkano, jossa eteläpohlainen vaatimattomuus yhdistyy hämälaiseen vilkkauteen ja satakuntalaiseen huumorintajuun. Sieltä löytää aineksi kaikista murteista.
Jokaisella päämurrealueella on pitäjän- ja jopa kylämurteita, joissa voi olla päämurteesta poikkevia pikkupiirteitä mitä ihmeellisimmistä syistä. Esim. ökytaloon on joskus tullut emäntä kauempaa ja kylän akat ovat alkaneet matkimaan sen puheenpartta, ja vielä opettaneet lapsilleekin. - olet!
Sudeettisavolainen kirjoitti:
Hyvin ylimalkaisissakin murrekartoissa esitetään Pohjaanmaan savolaiskiila. Varsinainen Etelä-Pohjanmaa ei taida kuitenkaan olla sen piirissä. MIelenkiintoisia ovat murteiden raja-alueet, esim. Parkano, jossa eteläpohlainen vaatimattomuus yhdistyy hämälaiseen vilkkauteen ja satakuntalaiseen huumorintajuun. Sieltä löytää aineksi kaikista murteista.
Jokaisella päämurrealueella on pitäjän- ja jopa kylämurteita, joissa voi olla päämurteesta poikkevia pikkupiirteitä mitä ihmeellisimmistä syistä. Esim. ökytaloon on joskus tullut emäntä kauempaa ja kylän akat ovat alkaneet matkimaan sen puheenpartta, ja vielä opettaneet lapsilleekin."Hyvin ylimalkaisissakin murrekartoissa esitetään Pohjaanmaan savolaiskiila."
Aivan niin. Pikkupoikana ei kumminkaan ollut semmoisista tietoa. Lappajärvi oli vähävetisen pohjanmaan rinnalla melkein ulkomaille menon vertainen kokemus, oli paljon vettä ja toinen kieli. Siinä oli mutkaisen tien päätteeksi mäki ja kun sen päälle pääsi, edessä oli pitkä suora ja näkymä suoraan järvelle. Oli se pienelle elämys!
"Varsinainen Etelä-Pohjanmaa ei taida kuitenkaan olla sen piirissä."
Eipä niin. Lappajärveen se Kauhavan tasolla päättyy. Pohjoisempana Evijärvi taitaa vielä kiilaan kuulua mutta sen ja Kauhavan välillä oleva Kortesjärvi ei. - 4267g
olet! kirjoitti:
"Hyvin ylimalkaisissakin murrekartoissa esitetään Pohjaanmaan savolaiskiila."
Aivan niin. Pikkupoikana ei kumminkaan ollut semmoisista tietoa. Lappajärvi oli vähävetisen pohjanmaan rinnalla melkein ulkomaille menon vertainen kokemus, oli paljon vettä ja toinen kieli. Siinä oli mutkaisen tien päätteeksi mäki ja kun sen päälle pääsi, edessä oli pitkä suora ja näkymä suoraan järvelle. Oli se pienelle elämys!
"Varsinainen Etelä-Pohjanmaa ei taida kuitenkaan olla sen piirissä."
Eipä niin. Lappajärveen se Kauhavan tasolla päättyy. Pohjoisempana Evijärvi taitaa vielä kiilaan kuulua mutta sen ja Kauhavan välillä oleva Kortesjärvi ei.Kyllä kortesjärven itäosa kuuluu savolaiskiilaan, länsiosa taas eteläpohjanmaan murteeseen. Eli kaksineuvoinen kunta siis, murteeltaan.
Ei todellakaan pidä paikkaansa. Silkkaa höperyyttä. Vaikka kaksoiskonsonantit ovat erityisesti savolainen ilmiö, ei niitä esiinny kaikissa savolaismurteissakaan (pohjoisissa kainuulaismurteissa, Keuruun-Evijärven välimurteissa eikä päijäthämäläisissä murteissa paitsi pohjoisimmassa ryhmässä Jyväskylän seudulla, joissa tuo tarkoittamasi yleisgeminaatio on horjuva). Suomen murrepiirteistä ainoa, jonka haluaisin kitkeä juuriaan myöten pois, on juuri tuo geminaatio,
Todella harva täällä Jyväskylässä sanoo mennee ja tullee, vain jotkut muualta muuttaneet.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra haluaa muuttaa
maahanmuuttopolitiikkaa. Me suomalaiset halutaan, että Riikka Purra muuttaa pois suomesta eikä tuu ikinä takas....1529265Maataloustuet pois
Jokainen maksakoon harrastuksensa itse. Eihän golfin peluutakaan maksa yhteiskunta.3367052Australia, Britannia ja Kanada tunnustivat Palestiinan
Aikooko Petteri Lapanen pysytellä persujen ja uskovaisten panttivankina ja jättää Suomen historian väärälle puolelle?1016020- 1643970
Maahanmuuton vastustajat ovat vajakkeja
Jokainen täysijärkinen suomalainen tietää, että Suomi ei pärjää ilman ulkomaalaisvahvistuksia.873325Joulukinkku NYT
Sian kankuista tulee vielä pula. Nyt on oikea aika hankkia joulukinkku.343291Riikka jytkytti työttömyyden uuteen ennätykseen!
Erinomaista työtä jälleen kerran irvistelevältä saksiniekalta. ”Yhtä korkeaa työttömyysastetta ei löydy työvoimatutkimu642922- 1842747
Hyvällä tuurilla Suomen väkiluku nousee 7 miljoonaan
Vuoteen 2050 mennessä, mikäli onnistumme maahanmuuttopolitiikassa hyvin. Näin analysoi väestötieteen tohori Hiilamo. ht712153On asioita joita kadun
Yksi niistä on eräs J mies. Olen vasta hiljattain tajunnut. Kuinka väärin tein. Tulit sydän tarjottimella.. mutta tässä171876