eteläpohojammaa vs muu suomi

LGN

Kaksoiskonsonantti esiintyy melkein missä tahansa muualla Suomessa, mutta ei e-p:llä. Tarkoitan esim sanoja mennee, tullee, näkkee, jne. Eteläpohojammaalla sanotaan kyseiset sanat yhdellä konsonantilla, eli menöö, tuloo, näköö. Mentiinpä e-p:ltä mihin suuntaan tahansa, niin kyseisiin sanoihin tulee kaksoiskonsonantti. Esim jo Kokkolassa sanotaan mennee, tullee. Kuten myös Tampereen suunnalla ja itäsuomeen päin mentäessä. Eli eteläpohjanmaa on mielenkiintoinen saareke muunsuomen sisällä. Olisi loogista, että yhden konsonantin käyttö jatkuisi johonkin suuntaan, mutta ei. Esim Oulussa sanotaan mennee, tullee. Ja sitten vaikkapa jossain Porissa ja Jyväskylässä sanotaan aivan samalla tavalla, eli mennee ja tullee. Näin kaukana toisistaan olevilla paikoilla on enemmän yhteistä, kuin väliin jäävällä saarekkeella, e-p:llä. Miksi? Onko eteläpohjanmaa ollut aikoinaan jotenkin eristyksissä muusta suomesta. Tuntuu että eteläpohjanmaan murre ei kuulu kumpaankaan, länsi tai itä murteisiin, vaan se on jotenkin aivan omanlaisensa murre. En tiedä sitten johtuuko ajatusmaailma siitä, että puhun itse kyseistä murretta.

12

1458

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • traumalainen

      Ehkä savolaiset ovat kuljettaneet kaksoiskonsonanttiaan. He levisivät kaskiviljelyn vuoksi kauaskin. Mikkelin seudulta he lähtivät Keskipohjanmaalle, Pohjois-Satakuntaan ja jopa Ruotsiin.

      Lounaissuomessa ei mielestäni käytetä kaksoiskonsonantteja.

      • niin vai näin

        Turuust vai Turkku?

        En itäsuomalaisena tuota tiedä. Kieltämättä kaksoiskonsonatti kuulostaa kovin savolaiselta. Lieneekö tuota idempänä Karjalassakaan saati kannakselaisten puhumissa murteissa?


      • ölkkjg
        niin vai näin kirjoitti:

        Turuust vai Turkku?

        En itäsuomalaisena tuota tiedä. Kieltämättä kaksoiskonsonatti kuulostaa kovin savolaiselta. Lieneekö tuota idempänä Karjalassakaan saati kannakselaisten puhumissa murteissa?

        Sitä on kaikkialla Savossa Ilomantsia myöten, pohjoisessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, suurimmassa osassa Hämettä, oli Kannaksella ja oli ihan koko Inkerinmaalla. Sitä ei ole ainakaan Kymijoen molemmin puolin melko leveällä vyöhykkeellä - olisko noin öpaut Hollolan Lahlen ja Lappeenrannan välillä.


    • jepajeee

      Ei todellakaan sanota "tullee", vaan "tulee. Ehkä jotku muualta tulleet näin puhuu, mutta ei alkuperäisasukkaat. "Tullee"-muodon raja menee jokseenkin Kalajoen korkeudella. "Tullee"-muotoa ei myöskään esiinny hämäläis- ja lounaismurteissa. Että ette te eteläpohjalaiset nyt niin ihmeväkeä ole.

      • Reivi Roitsi

        Kyllä kai tuo tullee-muoto sentään esiintyy hämäläismurteissa aika laajalti. Muistan vain siitä, kun joskus kauan sitten kansanopiston äidinkielenopettaja, tiukkapipoinen pölylinssinen uskovaisensorttinen tosi perushämäläinen vanhapiika, joka ei varmaan koskaan n****nut muuta kuin pilkkuja ja pykäliä, opetti meille suomen kielen potentiaalia: "Kun sanotaan 'tullee', se ällä sanotaan vielä vähän vahvemmin kuin Hämeessä."
        En ole sieltäpäin kotoisin, mutta kyllä ainakin Forssan murteessa minä kuulen tuossa kohtaa kaksi ällää.


    • vesi?

      Mentäessä Kauhavalta Lappajärvelle havaitaan kiintoisa ilmiö: Ihan parin kilometrin matkalla murre muuttuu eteläpohjalaisesta melkein savoksi mutta mainittua kaksoiskonsonanttia siihen ei kumminkaan tule. Kyse ei kuitenkaan liene pohjanmaan murteen vaikutuksesta vaan siitä että konsonantin kahdentuminen on nuorehko ilmiö ja Lappajärveläiset puhuvat alkuperäisempää savoa kuin savolaiset itse.

      • lisäys

        Edellisen otsikko saattaa vaikuttaa mystiseltä. Johtuu siitä että alkuperäinen ajatus pääsi kirjoittaessa karkaamaan. Piti kertoa että ihmettelin joskus pienenä puheen muuttumista niin toisenlaiseksi ja pohdiskelin sen järven mahdollista vaikutusta asiaan.


      • Sudeettisavolainen
        lisäys kirjoitti:

        Edellisen otsikko saattaa vaikuttaa mystiseltä. Johtuu siitä että alkuperäinen ajatus pääsi kirjoittaessa karkaamaan. Piti kertoa että ihmettelin joskus pienenä puheen muuttumista niin toisenlaiseksi ja pohdiskelin sen järven mahdollista vaikutusta asiaan.

        Hyvin ylimalkaisissakin murrekartoissa esitetään Pohjaanmaan savolaiskiila. Varsinainen Etelä-Pohjanmaa ei taida kuitenkaan olla sen piirissä. MIelenkiintoisia ovat murteiden raja-alueet, esim. Parkano, jossa eteläpohlainen vaatimattomuus yhdistyy hämälaiseen vilkkauteen ja satakuntalaiseen huumorintajuun. Sieltä löytää aineksi kaikista murteista.
        Jokaisella päämurrealueella on pitäjän- ja jopa kylämurteita, joissa voi olla päämurteesta poikkevia pikkupiirteitä mitä ihmeellisimmistä syistä. Esim. ökytaloon on joskus tullut emäntä kauempaa ja kylän akat ovat alkaneet matkimaan sen puheenpartta, ja vielä opettaneet lapsilleekin.


      • olet!
        Sudeettisavolainen kirjoitti:

        Hyvin ylimalkaisissakin murrekartoissa esitetään Pohjaanmaan savolaiskiila. Varsinainen Etelä-Pohjanmaa ei taida kuitenkaan olla sen piirissä. MIelenkiintoisia ovat murteiden raja-alueet, esim. Parkano, jossa eteläpohlainen vaatimattomuus yhdistyy hämälaiseen vilkkauteen ja satakuntalaiseen huumorintajuun. Sieltä löytää aineksi kaikista murteista.
        Jokaisella päämurrealueella on pitäjän- ja jopa kylämurteita, joissa voi olla päämurteesta poikkevia pikkupiirteitä mitä ihmeellisimmistä syistä. Esim. ökytaloon on joskus tullut emäntä kauempaa ja kylän akat ovat alkaneet matkimaan sen puheenpartta, ja vielä opettaneet lapsilleekin.

        "Hyvin ylimalkaisissakin murrekartoissa esitetään Pohjaanmaan savolaiskiila."

        Aivan niin. Pikkupoikana ei kumminkaan ollut semmoisista tietoa. Lappajärvi oli vähävetisen pohjanmaan rinnalla melkein ulkomaille menon vertainen kokemus, oli paljon vettä ja toinen kieli. Siinä oli mutkaisen tien päätteeksi mäki ja kun sen päälle pääsi, edessä oli pitkä suora ja näkymä suoraan järvelle. Oli se pienelle elämys!

        "Varsinainen Etelä-Pohjanmaa ei taida kuitenkaan olla sen piirissä."

        Eipä niin. Lappajärveen se Kauhavan tasolla päättyy. Pohjoisempana Evijärvi taitaa vielä kiilaan kuulua mutta sen ja Kauhavan välillä oleva Kortesjärvi ei.


      • 4267g
        olet! kirjoitti:

        "Hyvin ylimalkaisissakin murrekartoissa esitetään Pohjaanmaan savolaiskiila."

        Aivan niin. Pikkupoikana ei kumminkaan ollut semmoisista tietoa. Lappajärvi oli vähävetisen pohjanmaan rinnalla melkein ulkomaille menon vertainen kokemus, oli paljon vettä ja toinen kieli. Siinä oli mutkaisen tien päätteeksi mäki ja kun sen päälle pääsi, edessä oli pitkä suora ja näkymä suoraan järvelle. Oli se pienelle elämys!

        "Varsinainen Etelä-Pohjanmaa ei taida kuitenkaan olla sen piirissä."

        Eipä niin. Lappajärveen se Kauhavan tasolla päättyy. Pohjoisempana Evijärvi taitaa vielä kiilaan kuulua mutta sen ja Kauhavan välillä oleva Kortesjärvi ei.

        Kyllä kortesjärven itäosa kuuluu savolaiskiilaan, länsiosa taas eteläpohjanmaan murteeseen. Eli kaksineuvoinen kunta siis, murteeltaan.


    • Ei todellakaan pidä paikkaansa. Silkkaa höperyyttä. Vaikka kaksoiskonsonantit ovat erityisesti savolainen ilmiö, ei niitä esiinny kaikissa savolaismurteissakaan (pohjoisissa kainuulaismurteissa, Keuruun-Evijärven välimurteissa eikä päijäthämäläisissä murteissa paitsi pohjoisimmassa ryhmässä Jyväskylän seudulla, joissa tuo tarkoittamasi yleisgeminaatio on horjuva). Suomen murrepiirteistä ainoa, jonka haluaisin kitkeä juuriaan myöten pois, on juuri tuo geminaatio,

    • Todella harva täällä Jyväskylässä sanoo mennee ja tullee, vain jotkut muualta muuttaneet.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille

      Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.
      Maailman menoa
      274
      2507
    2. Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki

      "Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."
      Maailman menoa
      76
      2419
    3. SDP pelastaa uppoavan Suomen

      2027 kun SDP voittaa ylivoimaisesti vaalit alkaa Suomen uusi raju syöksy kohti täystyöllisyyttä ja turvallisempaa yhteis
      Maailman menoa
      12
      1615
    4. Onko kivaa jättää

      elämän suurin rakkaus hiljaisuuteen?
      Ikävä
      120
      1598
    5. Jopa Espanjassa talous kasvaa, Purra vain irvistelee

      Huomaa kuinka Purra on Suomen historian huonoin miniseteri, joka ei ole saanut aikaiseksi kuin tuhoa, Siis jopa vasemmis
      Maailman menoa
      51
      1510
    6. Kauppalehti - Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti

      Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää. Espanj
      Maailman menoa
      65
      1397
    7. Mitä haluaisit sanoa hänelle tänään?

      Kerro tähän viestisi. 🍭🍡🍦
      Ikävä
      133
      1359
    8. En kerro nimeäsi nainen

      Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin
      Ikävä
      71
      1250
    9. Auta mua mies

      Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.
      Ikävä
      82
      1049
    10. Olet kiva ihminen

      En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli
      Ikävä
      73
      1029
    Aihe