Löytyykö keneltäkään tietoa siitä millainen talvisodan säätilanne oli eri aikoina ja eri puolilla rintamaa? Olen lukenut joitakin artikkeleja joissa mainitaan ettei talvisodan ilma olisi ollut miteenkää poikkeuksellisen kylmä ja että puheet jatkuvista 40 asteen pakkasista puppua. Pakkasjaksoja varmaan oli mutta välillä on voinut olla hyvinkin lauhoja jaksoja lumisateineen. Niin mikä oli lumitilanne pitkin itärajaa. Milloin lunta oli niin paljon että vain suksilla saattoivat joukot edetä avomaastossa ja metsissä?
Talvisodan pakkaset, sateet, suojakelit?
Mittarimatovaltonen
19
4226
Vastaukset
- 105 päivää
Yleinen mielikuva kertoo erittäin kylmästä talvesta ja siitä kuinka pakkane oli Suomen pelastus ja tuki ja turva. Totuus on se, että kyllä suomalaisillakin oli tukalat oltavat ja miehiltä paleltui varpaita, sormia, korvia, neniä ja kalut palleineen oli aina vaarassa.
Tykistö piti sääpäiväkirjaa koska mm. ruudin lämpötila oli tiedettävä. Pakkaslukemat on tiedossa ja olen itsekin nähnyt taulukoita lämpötiloista. En nyt suoraan muista missä kirjassa ole sen nähnyt.
Joulukuu taisi olla ihan tavallinen pakkasten suhteen. 105 päivän jaksoon mahtui muutama lauhakin jakso. Kovimmat pakkaset oli ainakin tammi-helmikuulla.
Täältä ne löytyy netissä:
http://www.winterwar.com/other/weather.htm
http://www.winterwar.com/other/weather/weather2.htm- Görlitz
Kylmin sotatalvi oli 41-42. Sen sijaan seuraava talvi 42-43 (jolloin isänikin oli Karhumäessä) oli lauha. Luin viime viikolla eräästä sotahistorian kirjasta anoppini luona että talvi 42-43 oli niin lauha Laatokalla että laivaliikennettä voitiin harjoittaa varsin suuressa määrin sinä talvena.
Luultavasti talvisodan ilma vastasi pitkän ajan keskiverto talvea. Mutta muistettava on että väestä vertasi sitä varmaan 1920- ja 1930-lukujen poikkeuksellisen lauhoihin talviin sekä erittäin lämpimiin 1930-luvun kesiin. Näin syntyi käsitys talvisodan "kovista pakkasista". - Görlitz
eli 14.3.1940 satoi ainakin Laatokan pohjoispuolella rankasti lunta. Joten esim. maastossa liikkuminen olisi hidastanut puna-armeijan etenemistä tuntuvasti.
Mikähän lienee ollu puna-armeijan ylimmän johdon suhtautuminen ns. kelirikkotilannetta ajatellen? Sekin on voinut vaikuttaa jonkinverran kokonaistilanteen analysointiin. Mutta todennäköisemmin tämä olisi tullut vastaan vasta huhtikuun puolella. - Paljonko oli paljon
Görlitz kirjoitti:
Kylmin sotatalvi oli 41-42. Sen sijaan seuraava talvi 42-43 (jolloin isänikin oli Karhumäessä) oli lauha. Luin viime viikolla eräästä sotahistorian kirjasta anoppini luona että talvi 42-43 oli niin lauha Laatokalla että laivaliikennettä voitiin harjoittaa varsin suuressa määrin sinä talvena.
Luultavasti talvisodan ilma vastasi pitkän ajan keskiverto talvea. Mutta muistettava on että väestä vertasi sitä varmaan 1920- ja 1930-lukujen poikkeuksellisen lauhoihin talviin sekä erittäin lämpimiin 1930-luvun kesiin. Näin syntyi käsitys talvisodan "kovista pakkasista".Tuosta edellisestä jutusta poimittu taulukko kertoo paljon:
http://www.winterwar.com/other/weather/5dayavg.gif
Paraatimarssi Suomeen tai Kuoleman divisioona -kirjat kertoo venäläisten suulla jopa -50 asteen lukemista.
Ei kait niiden venäläisten tykkimiesten mittaritkaan voineet heittää noin paljoa - Kuka on kukin
Olisikohan sama Sami Korhonen?
http://www.sshs.fi/website/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=7&Itemid=23
Hienot sivut!
http://www.winterwar.com/
- 1939-1940
Tuossa on Jarmo Niemisen koostama hyvä taulukko, tosin vain tammikuulta 1940. Se on koottu Harald Öhquistin Talvisota minun näkökulmastani -kirjasta:
http://jarmonieminen.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/28/legendaariset-tammikuun-pakkaset-1940/
Ei Talvisodassa niin kylmää aina ollut kuin usein väitetään. Tykistö mittasi joka päivä lämpötilan, koska se oli eräs ampumatarkkuuteen vaikuttava tekijä. Ruudin lämpötila on tärkeää tietää. Tuossa mainiossa Ulkuniemen kirjassa on Kannaksen taisteluiden kohdalla mainittu aina päivän lämpötila.
Ulkuniemi Martti Tykistö taistelussa - Patterinpäällikön muistelmia kevyen patteriston vaiheista 1939-1940 1941-1944, WSOY, 1952, 344 s.- 1939-1940
Tässä on mainio kirja Talvisodan Taipaleen taisteluista. Siinäkin mainitaan säätietoja aika usein!
Geijer B.G. Talvisodan Taipale, Wsoy, 1955, 320 s., 1. painos - alkoivat jo
1939-1940 kirjoitti:
Tässä on mainio kirja Talvisodan Taipaleen taisteluista. Siinäkin mainitaan säätietoja aika usein!
Geijer B.G. Talvisodan Taipale, Wsoy, 1955, 320 s., 1. painosjoulukuussa. Tammikuussa lämpötila laski jatkuvasti alle -20. Helmikuu oli yleensä erittäin kylmä. Pakkasta oli jopa -40 C. Tietysti oli myös lauhoja lumisadepäiviä, mutta niitä oli vähän. Lumipeite kasvoi vasta tammikuussa normaaliin paksuuteen.
Erityisyytenä voidaan mainita, että Viipurinlahti jäätyi keveitä panssarivaunuja kantavaksi. Sekin oli todiste poikkeuksellisen kovasta pakkastalvesta. - Pussinperä
1939-1940 kirjoitti:
Tässä on mainio kirja Talvisodan Taipaleen taisteluista. Siinäkin mainitaan säätietoja aika usein!
Geijer B.G. Talvisodan Taipale, Wsoy, 1955, 320 s., 1. painosAurinkoista kevättä K.E. Pohmelo.
Geijerin lisäksi säätietoihin on perehtynyt maisteri Kimmo Sorko, joka teoksessaan Kempin rykmentti JR 30 - JR 21 perehdyttää lukijoitaan Talvisodan säätiloihin. Onhan näitä käsitelty ennenkin kuten varmaan muistat. Tuo Geijerin teos on olla kököttänyt hyllyssä vuoden 1955 joulusta, jolloin isävainajani, Taipaleen taisteluihin osallistunut sotainvalidi sai kirjan pukin kontissa. Muistelenpa vaan että juuri muinulta sait vinkin Geijeriin?
- Trelainen
Luepas jos saat käsiisi kirja nimeltä Talvisodan Tampere. Siinä on säähavainnot koko talvelta. Eli ainakaan Treella ei ollut jatkuvaa -40 kuten minullekin vanhat ihmiset ovat kertoneet. Kun oli sota ja pimeää ja ankeaa ja huono ruoka ja pulaa kaikesta ja kovia pommituksia ovat muistikuvat pakkasestakin hieman koventuneet.
- Wäiski57
Olen koonnut omaa kirjaani varten Laatokan Karjalan säätietoja sotapäiväkirjoista. YH:n ajalta on aika huonosti, mutta joulukuu-huhtikuu tietoja löytyy aika hyvin. Niistä ei tietysti saa min ja max asteita per päivämäärä, mutta kyllä ne luvut, yhdistettynä hurjiin paleltuneiden määriin (siis suomalaisia), kertovat, että pirun kylmää oli ja pitkiä jaksoja. Sotapäiväkirjoissa on kerrottu milloin kirkasta, milloin pilvistä. Kun muutamasta eri spk:sta löytää saman sääkuvauksen niin silloin se todennäköisesti pitää paikkansa. Muutakin logiikkaa löytyy. Kirkas sää = paljon venäläisiä koneita ilmassa, pilvessä ja lumisadetta = ei koneita. Tammikuun puolivälissä harvinainen keli, pakkasta liki -40 ja kova tuuli. Yleensä ei noilla lämpötiloilla ennä tuuli. Aika armoton sää koko yön hiihtomarssille. JR 64:n kahdesta pataljoonasta paleltui noin 200 miestä sairaalakuntoon.
- Joni Rotta
Huomaathan, että Oulun korkeudella on hieman kylmempää.
http://ilmatieteenlaitos.fi/paikallissaa - Wäiski57
Tarkistin uteliaisuudesta 13. divisioonan kss-toimiston sotapäiväkirjan. Sieltä löytyi joulukuun 18. päivästä maaliskuun 12. päivään saakka tarkanoloiset säätietokirjaukset joka päivältä klo 08:30. Lämpötila, tuulen suunta ja nopeus sekä osalle päivistä pilvisyys, sademäärä, lumen syvyys ja ilmanpaineitakin oli mitattu. Parille päivälle oli erikseen minimilämpötila ja sen perusteella Laatokan Karjalassa pakkasennätys oli 18.1.1940 -44,8 C. Tilastomielessä... 87 mittauspäivästä 7:ssä oli lämpötila alle -30 C, 22 päivänä -20...-30 C ja 38 päivänä -10...-20 C. Eli on kylmää ollut. Lumipeite oli syvimmillään 75 cm 5.1.1940 kahden päivän lumimyrskyn jäljiltä. Todennäköisesti näistä divisioonien kss-toimistojen sotapäiväkirjoista löytyy säätietoja ken sellaisia tarvitsee. Löysin näitä tietoja muistakin sotapäiväkirjoista, mutta en ihan yhden spk:n yksittäiseen kirjaukseen luottaisi. Kss-toimiston on pitänyt virkansa puolesta pitää tarkkaa kirjaa. Kss eli kaasunsuojeluhommissahan lämpötila ja tuulen suunta ja nopeus on a ja o. Reservissä suojelukomppanian päällikkönä nääs muistui mieleen.
- P. k, Selu
Kannaksen lämpötiloja Taipaleenjoella.
Joulukuun keskilämpötila oli -6,5 celciusta.
Jouluna oli -18 celciusta.
Tammikuun keskilämpötila -13.3 celciusta
Helmikuu -13,5 keskilämpötila.
Maaliskuun keskilämpötila oli -9.8 celciusta,
kylmintä oli vetäytymis vaiheessa, uuden rajan taakse.
7.1-40,jolloin mittasivat ensimmäisen kerran -25 celciusta. Sitten putosi jo -15celciukseen.
17.1-40 oli -37c.
-15.2-40 oli -28c se oli kylmin helmikuun päivä.
13.3-40 oli-10c.
Sotapäiväkirjojen kertomaa. JR-30 (21)1-pataljoonan komentopaikalta mitattuna. - näin se on
harald öquistin mittaria lämmitti vuotavista ikkunoista tuleva lämpö. vaikka räppänät oli pimennetty ei se tarkoita että ne oilis ollu tiiviit.
- Summan suunnalla
Harald Öquistin komentokorsu tosin oli II armeijakunnan komentopaikka.
- näin se on
se ei tarkoita että herra olisi sieltä niitä katsonut aamulla klo. 08.00.
harald oli kaupunkis enee ja sitten päiväs aikaan kierteli.
eikä ollut muuten esikunta päälikkökään.
- II AKE oli ensin
Saarelan kartanossa ja sitten Rautakorven ammusvarikon luolassa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta663342Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433147Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1182546- 432528
- 311943
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271840- 481636
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä851455- 391320
- 821179