ruotsinkielisistä kertoa miksi RKP:n uusimman vaalikampanjan vetäjänä toimii riikinruotsalainen mies, vaikka
suomenruotsalaiset väittävät olevansa suomalaisia.Eikö suomenruotsalainen käynytkään vaaliohjelman
vetäjäksi vaan piti oikein lähteä hakemaan apua "isoveljeltä" henkisestä kotimaastanne Ruotsista.
Linkki kyseiseen uutiseen.
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=52851
suomenruotsalaiset väittävät olevansa suomalaisia.Eikö suomenruotsalainen käynytkään vaaliohjelman
vetäjäksi vaan piti oikein lähteä hakemaan apua "isoveljeltä" henkisestä kotimaastanne Ruotsista.
Linkki kyseiseen uutiseen.
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=52851
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jospa ne on lisääntyneet tuolla Uumajan lohkolla ollessaan "evakossa" ;=)
Nyt on Munsalan soutureista 1944-1945 mustaa valkoisella!
Jarmo Niemisen sivuilla on mielenkiintoisia dokumenttejä 1944 tapahtumia koskien.
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=553
Suomenruotsalaisten rantahurrien kannalta löytyy vähemmän isänmaallista tai hauskaa kerrontaa kolmesta Sotapoliisin kuukausiraportista...
Sotapoliisin toimintakertomus touko-heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
"Ruotsiin suuntautuva karkuruus sekä virosta tänne saapuvat pakolaiset ovat antaneet meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Karkaaminen Ruotsiin tapahtuu pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja suuremman osan sinne menneistä muodostavat pohjanlahden rannikkopitäjien väestö. Niinpä Siipyystä on kuluneen toukokuun aikana paennut Ruotsiin 22 henkilöä (joista sotilaita 5), Munsalasta 25 (sotilaita 21), Närpiöstä 8 (sotilaita 5), Pietarsaaresta 22 (sotilaita 20), Kristiinasta 7 ja Oravaisesta 7, eli yhteensä 91, joista sotilashenkilöitä 50 Virolaisia pakolaisia on toukokuun aikana pidätetty kaikkiaan 267 henkilöä, joista on tehty määräysten mukaiset ilmoitukset ja luovutettu Turun väestönsiirtoleirille."
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472
Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
"Aikaisemmin melko vilkas pakolaisliikenne Virosta on kertomuskaudella ollut kokonaan pysähdyksissä. Ruotsiin suuntautuva karkuruus antoi sen sijaan meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Ylimenot tapahtuivat nytkin pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja menijät olivat suurimmalta osaltaan rannikkopitäjien väestöä. Ahvenanmaalta on todettu paenneen sota-aikana kaikkiaan 112 henkilöä (joista 5 sotilaita). Pohjoisemmalta rannikkoalueelta on todettu lähteneen n. 100. kaikkiaan 56 siviilihenkilöä ja 19 sotilasta on saatu pakomatkalla pidätetyksi. Ruotsiin luvattomasti yrittäneitä virolaisia on pidätetty 20."
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502
Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta
"Karkuruus ruotsiin on edelleenkin jatkunut runsaana."
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla.
Kymmenestä kunnasta onnistui enemmän kuin 1%:n koko väestöstä paeta (Ruotsiin). Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä. Monista Pohjanmaan kunnista ei paennut ketään: Öja, Alaveteli, Kruunupyy, Teerijärvi, Purmo, Uusikaarlepyy ja Björköby. (Andersenin taulukko s.145)
"Fram till den 19 september 1944, dagen för vapenstilleståndets undertecknande, registrerades i Sverige sammanlagt 2025 flyktningar ankomna från Finland under våren och sommaren. Av dessa kom sammanlagt 62 procent eller 1257 personer från svenska och tvåspråkiga orter i Österbotten.
Från tio kommuner lyckades mera än 1% av befolkningen fly, Munsala och Korsnäs hade högsta flyktprocenten, medan det största antalet flyktningar kom från Närpes. Från flera österbottniska kommuner flydde ingen: Öja, Nedervetil, Kronoby, Terjärv, Purmo, Nykarleby stad och Björköby.(Se tabell i sidan 145.)"
Tämä on varsin ikävää luettavaa, mutta näidenkin asioiden tulee näkyä historiankirjoissa. Kaksi kylää, jotka jätämme yksilöimättä, loistaa ylitse muiden: Ensimmäisestä pakeni Ruotsiin 11 eli neljäsosa palvelukseen kutsutuista ja toisesta 12 miestä, vain yhden noudattaessa liikekannallepano-määräystä. Nämä kylät eivät olleet Munsalasta.
Asiasta on kirjoittanut myös Markku Tasala. "Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha"; Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X (sid.).
Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa(3/4)heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
Sivulla 203: "Kun levisi tieto, ettei ylipäässeitä palautettu takaisin, lisääntyivät luvattomat rajanylitykset Merenkurkun alueella huomattavasti. Uumajaan perustetulla vastaanottoleirillä kerrottiin toukokuun puolivälissä olleen jo noin 70 henkeä. Sotilaskarkureiden ohella pakolaisten joukossa oli myös siviiliväestöä."
"Vielä jyrkempään kasvuun liikenne lähti kesällä, kun taistelut rintamilla olivat alkaneet. Heinäkuussa Ruotsin viranomaiset ilmoittivat saapuneiden kokonaisluvuksi jo noin tuhat, joista vajaa puolet oli Valpon arvion mukaan sotilaskarkureita. Pohjanlahden rannikon metsissä ja saarissa tiedettiin piileskelevän lisää väkeä odottamassa otollista ajankohtaa ylimenolle ja öiden elokuussa pimennyttyä alueelle kerrottiin levinneen "oikein Ruotsiin lähtemisen vimma".
"Liikehdintä heijastui veneiden hintojen voimakkaana nousuna, ja jotkut veneenomistajat näkivät kuljetuksissa myös mahdollisuuden sievoisiin ylimääräisiin ansioihin. Karkureiden kertomusten mukaan matkasta saatettiin enimmillään veloittaa kymmenenkintuhatta markkaa."
Eikö ole ihan luonnollista, että Ruotsalaisen kansanpuolueen vaalikampanjaa vetää ruotsalainen?
Älä nyt hölmöjä kysy.
Erkko se niitä teidän kampanjoita vetää. Sillen se on. Erkon persettä lutkuttamalla saa sitten svekkokin palsta tilaa.
Maamme sivistyneistön ja korkeakoulutetun väestön piirissä vallitsee konsensus kaksikielisyyden arvosta yli kielirajojen. Toisaalta älymystölle mitään kielirajoja ei edes ole olemassa.
Sivistyneistön mielipiteet voivat toisaalta muuttua sitä mukaa kuin se saa tietää enemmän maan kielipolitiikasta ja mihin se johtaa tulevaisuudessa.
Sivistyneistö ei välttämättä ole monoliitti.
elävät tukevat pakkoruotsia ja keinotekoista kaksikielisyyttä Suomessa.Sellainen henkilö ei älymystöön
kuulu, joka pakkoruotsia tukee, koska pakkoruotsi on itse kaiken loogisen perustelun alapuolella.
Pakkoruotsia perustellaan aina historiallisilla sekä tunnesyillä.