Ihan nuottien mukaan mennään, viennin vähentyminen pitäisi näkyä kotimarkkinoilla noin vuoden viiveellä ja kolminkertaisena.
Vienti väheni vuosi sitten 30%, nyt palveluiden kysyntä on jo pienentynyt 10%.
Muistakaa että teoria koski euroja, ei prosentteja. Ja mukana on myös kotimainen tavaroiden kysyntä joka on jo vähentynyt 25%.
Tarkemmat tiedot www.stat.fi, tämän päivän tiedotteet.
Hyvältä näyttää, edellisessä lamassa tienasin niin paljon että olisin voinut jäädä eläkkeelle syljeskelemään kattoon jo kymmenen vuotta sitten. Nyt kun toimii kylmähermoisesti niin koko lopulla suvulla on sama mahdollisuus.
Vienti väheni vuosi sitten 30%, nyt palveluiden kysyntä on jo pienentynyt 10%.
Muistakaa että teoria koski euroja, ei prosentteja. Ja mukana on myös kotimainen tavaroiden kysyntä joka on jo vähentynyt 25%.
Tarkemmat tiedot www.stat.fi, tämän päivän tiedotteet.
Hyvältä näyttää, edellisessä lamassa tienasin niin paljon että olisin voinut jäädä eläkkeelle syljeskelemään kattoon jo kymmenen vuotta sitten. Nyt kun toimii kylmähermoisesti niin koko lopulla suvulla on sama mahdollisuus.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Anteeksi vain, mutta ajattelusi joku vaan hieman huvitti minua yksinkertaisuudessaan. -30 luvun laman ongelmat olivat pieniä verrattuna siihen mitä nyt on edessä ja epäilen ettei tällä kertaa voittajia paljon tule. Tulemme näkemään valtioidenkin menevän konkurssiin ja tämä nykyinen talousjärjestelmämmekään ei ole enää monivuotinen eikä tuo kolmas maailmansotakaan kovin kaukana ole.
Jopa kaksi tai kolme kertaa.
Ensin 1974 öljykriisin, sitten 1987 pankkikriisin ja lopulta vuoden 2000 Internet-kriisin.
Ainakin itse olen voitolla, muutamia miljoonia euroja on kertynyt lähinnä noista kahdesta viimeisestä kriisistä.
Nyt ei enää ole niin helppoa kuin ennen, valtiot yrittävät pönkittää talousjärjestelmää velkarahalla.
Vääristymät joista pahin on asuntojen hinta korjaantuvat mutta viiveellä.
Onhan tässä pieni hyperinflaation riski mutta sitä ei kukaan halua. Raaka-aineitten hinnat jo laitettiin kuriin.
Lähinnä odottaisin sitä aikaa kun muilta käy rahat vähiin, se on tullut aina ennenkin.
Hyvin monelta velalliselta loppuvat pian rahat ja niillä joilla mania on niin pian rahalla on ostovoimaa tästä olemme aivan samaa mieltä. Itse olen huolissani siitä miten tässä talousjärjestelmän velkarahalla pönkittämisessä käy, sillä on saatu kylläkin laman alkua siirretyksi ja siksipä epäilen että pudotuksesta voi tulla hyvinkin paha.
Mutta jos tulee paha inflaatio niin sitten ei ole hyötyä säästöistäkään.
Tätä lamaa on hoidettu niin, että veikkaan seuraavan hoitokeinon olevan se, että velat annetaan anteeksi, jotta ihmiset voisivat ottaa uutta velkaa, koska siitä (ja vain siitä) tulee lisää rahaa rattaisiin tässä velkavetoisessa talousjärjestelmässä
Minusta tästä keinosta näkyi jo ensimmäiset merkit kun velkajärjestelyaikoja esitettiin lyhennettäviksi viidestä vuodesta kolmeen vuoteen, ja kaikki Urpilaisen puheet jokin aika sitten toimenpiteistä sen puolesta, ettei kukaan voisi menettää velkaista asuntoaan työttömyyden ja maksuvaikeuksien takia.
Oma talous on reivattu siihen kuntoon ettei velkaa ole ja rahat on parissa mahdollisimman vakavaraisessa pankissa.
Tilannehan näkyi jo melkein kymmenen vuotta sitten, nyt on ollut sijoittamisen kadotettu vuosikymmen.
Mikään ei ole tuottanut pankkitiliä paremmin.
Onhan tämä aivan saatanallista kun pitää vaan istua persiillään ja odottaa tilanteen kehittymistä, mutta tällä tavalla omaisuudet tehdään.
Niitä joilla ei ole velkaa on valitettavan vähän ja valitettavasti monet ovat korviaan myöten veloissa ja myöskin kunnat ja valtiomme elää yli varojen.
Rakenteita ei ole vielä edes yritetty alkaa korjaamaan vaan on otettu vain lisää lainaa ja monen muun maan tilanne on vielä Suomeakin pahenpi.
Taloudessa ajetaan päin seinää ja kaasu pohjassa ja en pitäisi mahdottomana vaikka pankit suljettaisiin viikoksi ja sinä aikana yritettäisiin hakea ratkaisua jos tilanteeseen ylipäätään on olemassa mitään ratkaisua.
Epäilen myöskin ettei näitä vakavaraisia pankkeja ole olemassakan.
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article359457.ece?s=r&wtm=_-19122009
Keskon pääjohtajalta varoituksen sanoja
.Orastavat talouden piristymisen merkit eivät saa Keskon pääjohtajaa Matti Halmesmäkeä innostumaan. Halmesmäki aistii nykyilmapiirissä katteetonta optimismia.
Väitetty elpyminen on Halmesmäen mielestä suureksi osaksi keinotekoista, matalan korkotason ja julkisten tukipakettien ruokkimaa. Pörssissä sijoittajat asettavat suuria odotuksia yhtiöiden tuloksille, koska monet osakkeet näyttävät nykyisillä tulostasoilla kalliilta.
Julkisen sektorin rahoitus on pettämässä, eikä ole selviä suunnitelmia ongelman ratkaisemiseksi. Valtio ei voi loputtomiin lainata 15 miljardia vuodessa. Varsinkin, kun vajeet ovat jo paisuneet suuriksi ja yli kymmenen prosentin työttömyys kasvattaa sosiaalimenoja entisestään. Ennen vanhaan devalvaatio pelasti suomalaiset yritykset huonoina aikoina.