Pystyisitkö antaa pyytettömästi anteeksi pahan tekijöillesi: raiskaajillesi, hyväksikäyttäjillesi, kiusaajille, ahdistelijoille...olisiko sinussa niin paljon suvaitsevuutta ja anteeksiannon siementä, että mikään fyysinen/psyykkinen loukkasus ei merkitsisi mitään ?
Pystyisitkö anteeksi antamaan ja unohtamaan ?!
Pystyisitkö anteeksi antamaan ja unohtamaan ?!
Vastaukset 24
Vanhimmat
En usko että kyse on suvaitsevaisuudesta. Kai anteeksiantaminen on yksilöllistä. Siihen ei voi väkisin itseään pakottaa. Ja jos siihen ei pysty ei mielestäni kannata tuntea syyllisyyttä. Kai ihminen pystyy antamaan anteeksi mikäli toipuu tarpeeksi, mutta tämä tie on äärimmäisen pitkä ja moni tarvitsee apua tuohon toipumiseen.
pahuus pääse vaikuttamaan enempää elämässäni. Voiman siihen saa Jumalalta, joka on kaikkivaltias Hyvyys. Itsessäni ei voimaa ole
mutta mitä hyötyä siitä on jos ei pysty antamaan anteeksi sydämensä pohjasta? On kauheita asioita ja sattumuksia joita ei vaan voi unohtaa mutta sekin on jo paljon jos nuo pahat asiat eivät ole mielessä ihan koko ajan.
anteeksi ihmiselle, joka tuhosi seksuaalisuuteni. En kuitenkaan koskaan unohda hänen loukkauksiaan, sillä joudun käsittelemään niitä itsessäni varmaan lopun elämääni.
En koskaan anna anteeksi pahantekijöille, mutta onneksi unohdan pahat ihmiset enkä muistele ketään mitenkään. Joskus kun heidän pahuutensa aiheuttamia ongelmia ilmeee myöhemmin, vihaan hetken aikaa mutta sitten taas unohdan ja menen eteenpäin elämässä.
En mitenkään aktiivisesti anna pahantekijöille anteeksi. Vertaistuki on auttanut minua suuresti, kun muut ovat kokoneet samanlaista pahuuttaa samojen tekijöiden toimesta tiedän ettei vika ole minussa. Kiusaajat etsivät ja löytävät aina uuden uhrin. Otan opikseni ja yritän jatkossa lopettaa heti alkuun jos huomaan saavani epäoikeudenmukaista kohtelua.
En oikein tiedä mitä tuo anteeksianto tarkoittaa. Ikinä en halua pahantekijöitäni nähdä. En toivo heille mitään tässä elämässä.
olen jo anteeksi antanut ja paljon se on elämästäni vaaatinut. Raiskattu minua eí onneksi vielä ole ja toivottavasti ei raiskatakkaan.
Tahdotko antaa raiskaajallesi, hyväksikäyttäjillesi, kiusaajille, ahdistelijoille hyvän mielen ja synninpäästön antamalla anteeksi.
Paraneeko anteeksiantajan mieli anteeksiannolla?
Miksi on tärkeää antaa anteeksi? En kyllä yhtään ymmärrä ketä anteeksianto palvelee noissa tapauksissa.
Jos astut jonkun varpaille ja pyydät anteeksi, siitä tulee molemmille hyvät fiilikset, vaikka olisi tehnyt kipeää, mutta synkkääkin syvemmissä tapauksissa..?
On asioita joita ei voi eikä pidäkään antaa anteeksi. Kaikkea ei tosiaankaan tarvitse edes yrittää ymmärtää.. Se sananlasku pitänee edelleen paikkansa.. 'Paha saa palkkansa, ennemmin tai myöhemmin.'
Paraneeko anteeksiantajan mieli anteeksiannolla?
Kyllä, ehdottomasti. Oikea anteeksianto on vapautus. Jos et ole tätä ymmärtänyt, niin et ymmärrä, mitä anteeksianto tarkoittaa!
Maailmassa tapahtuu paljon sellaista, jota ei voi antaa anteeksi tekijöille. Miksi edes pitäisi? Ei tapahtuneet häivy anteeksiannolla, jos ne vielä jää mieltä kaivertamaan. Olisikohan koko anteeksianto käsitteenä muuttunut ajan saatossa?
"Maailmassa tapahtuu paljon sellaista, jota ei voi antaa anteeksi."
- Tämä väittämä on aivan totta. Ja niin kauan kun se pahanteko kaivertaa, niin kauan se kaivertaa. Ei silloin ole tarkoituskaan antaa anteeksi. Ei sen kuulu olla pelkkää sanahelinää. Vasta kun siihen kykenee eikä yhtään aiemmin. Ja sitten kun siihen kykenee, vapautuu tuskastaan, tuskastaan, kiukustaan, katkeruudestaan.
Kyllä tämä asia on ihan yksiselitteinen. Anteksianto on vapautus, mutta se ei ole helppo, monesti mahdoton.
Ja tiedätkö mitä. Eivät nämä ole mielipiteitä. Ne ovat faktoja.
Anteeksianto ymmärtävälle.
Jos väkivalta loppuu niin silloin pystyn an tamaan anteeksi vaikka anteeksi ei pyydetäkään, mutta unohtaminen on siotten toinen juttu kun asiaa joutuu käsittelemään päivät ja yöt erilaisina oireina, painajaisina, paniikkikohtauksina jne. Ja anteeksianto, se on vapauttavaa ITSELLE. Minä en olisi pystynyt, enkä pysty siihen myöskään ilman Jumalan apua. (Olen jonkinlainen kristitty omasta mielestäni)
En ymmärrä mitä tuo anteeksianto tarkoittaa? Siis jos eräs teki minulle pahaa niin miten minä voisin antaa hänelle anteeksi sen, hänhän pilasi elämäni sillä hetkellä kun teki mitä teki. Ja hänen tekonsa seurauksia saan maksaa edelleen. Eli ei pääse unohtumaan siinä mielessä.
En minä ketään pahantekijää muistele, elämä vie eteenpäin. Ajan kanssa asia helpottaa tietenkin.
Onneksi olen saanut tukea, vertaistukea asiassa enkä syytä itseäni koko ajan tapahtuneesta.
Väkivaltaisessa suhteessa väkivalta loppuu väliaikaisesti anteeksipyyntöihin ja pyhiin lupauksiin jatkuakseen taas välikauden jälkeen. Jos olette väkivaltaisessa suhteessa, ryhdistäytykää ja hakekaa apua, suojaa ja turvaa suhteen ulkopuolelta/sosiaaliyksiköistä. Yksi lyöti johtaa toiseen jne. siitä alkaa loputon kierre.
Hakekaa apua!
Väkivalta ei myöskään lopu eroon!!! (Se saattaa kyllä muuttaa muotoaan suuntaan tai toiseen.) On hyvin tärkeää hakea apua oikeasta paikasta lähisuhdeväkivallan asiantuntijoilta, jotta pääset oikeasti turvaan. Jos jäät et tule selviämään, jos lähdet sinulla on siihen mahdollisuus.
en missään herran nimessäkään.
Anteeksianto on heikkoja nynnyjä ja vastuunpakenijoita varten. Pitäisikö pahantekijöiden päästä kuin koira veräjästä, entäs valehtelijoiden, vedättäjien ja huiputtajien? Ei koskaan! Kaikille niille pitää tarjota sitä mitä itse tilasivat ja korkojen kanssa.
aika henkilökohtasia kysymyksiä täällä ladellaan.
nettiin ei kannata avautua ihan mitä vaan ihan minne vaan vaikka anonyymi palsta onkin.
Jos asiat vaivaa ja ahdistaa, kannattaa puhua jollekulle johon voi luottaa, läheiselle esim. Ei tuntemattomille
Mikä estää netissä puhumasta omasta ahdistuksesta? Eihän luotettavampia tyyppejä ole olemassa kuin anonyymit tyypit keskenään.
Ennemmin luottaisin tuntemattomiin kuin tuttuihin. Tutulle kun avaudut, menee h-vrk kun juttu jo palaa väritettynä takaisin.
joille puhua. Ainoa keino purkaa asioita on siis tilittää tuntemattomille. On kai sekin tyhjää parempi.
pystyy antaa anteeksi. En osaa sanoa niin pahasta, kuin raiskaus tai väkivalta tms. Kaikkea ei ehkä pysty, eikä tarvitse, mutta unohtaa ja päästä niistä ylitse, ilman että niiden antaa pilata omakuvaansa ja elämäänsä, siihen pyrkisin . Anteeksi voisin antaa loukkaukset, jotka on tuleet pikaistuksissa ja harkitsematta , sen ymmärtää, kun ei kukaan meistä ole täydellinen siinä suhteessa. Tulee väärinkäsityksiä ja virhearviointeja. Loukkaajalla voi olla elämäntilanteessaan suurempi tuska sillä hetkellä, kuin loukatulla. Siksi voi sattua .Sen kyllä näkee, kun kohtaa toisen, sen loukkaajan, hänen tilansa , voin antaa silloin anteeksi. En kannata kostoa, en laita pyyhettä päähäni ja ota kivääriä kainaloon.( tuokin rumasti ilmaistu, mutta siivotkaa pois tämä viesti) Vihan kantaminen ja sen ruokkiminen lisää vain omaa pahaa oloa.
enkä haluakaan.
ei ole tarpeen silti ajatella niitä ihmisiä. kuten kaikkien traumojen kohdalla, unohtaa voi pitkäksi aikaa. kaikki traumat heräävät hetkeksi henkiin, kuin veitsenisku, silloin kun sama tilanne vaikuttaisi toisiintuvan muun ihmisen kautta, tai voi saada äkillisen haamukokemuksen, joka paljastuukin vääräksi. silloin muistaa ja ymmärtää itsekin, ettei anna sellaista pohjimmiltaan anteeksi, mitä joutuu alitajunnassaan kantamaan lopun elämänsä.
sinänsä ne ovat haamuja / veitsiä, jotka miltei vahvistavat persoonaa.
taidan ymmärtää, mitä tarkoitat noilla haamuilla. Alitajunnassa on ja pysyy, sille ei voi mitään varsinkaan äkillisissä tilanteissa.