On paradoksi väittää, että Suomen puolueettomuus estää sodan tuomitsemisen, mutta antaa oikeuden neuvotella ennen sotaa sodan jälkeisen tilanteen hoitamisesta.
USA ei ole mikään neuvotteluosapuoli. Irak ja YK ovat.
USA ei ole mikään neuvotteluosapuoli. Irak ja YK ovat.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lipponen ei neuvotellut sodan jälkeisen tilanteen hoitamisesta. Hän kertoi vain, että Suomi on valmis jälleenrakennus ja humanitaariseen apuun, jos YK päättää ratkaista asevoimin sen, että Irak toimii vastoin YK:n päätöslauselmia. Kyse ei ole siis neuvottelusta, vaan tiedoksisaattamisesta. Aivan yhtä hyvin Lipponen olisi voinut kertoa tällaisen tiedon Kofi Annanille tai Ruotsin päämonisteri Perssonille. Ja ehkä on kertonutkin.
Paradoksia ei siis ole kuin Jäätteenmäkeläisten mielikuvitusrikkaudessa.
maiden tapana on siis olla kuulemassa USA:n sotasuunnitelmia ennen sotia ja kertoa se itsestäänselvyys, mistä mainitsit, että YK on olemassa.
Ei sitä itsestään selvyyttä tarvitse kertoa. Riittää, kun kertoo, että kahdesta vaihtoehdosta valittaessa, pidetään entinen linja eli asioiden hoito YK:ssa. USAhan hapuilee kahden välillä: USA-johtoinen maailma ja YK-vetoinen maailma. Valitettavasti ensin mainittu on Bushin kaudella päässyt vallitsevaksi.
USA käytti myös termejä "supporter in the war on terrorism" ja "partner in the war on terrorism". Valkoisen talon tiedotteen mukaan Suomi oli "active supporter in the global war on terrorism".
J. Solanan mukaan EU ei ole sodassa terrorismia vastaan.
Kyllä Suomi oli ja on edelleen terrorismin vastaisen sodan kannattaja ja tukija. Kaikki länsimaat ovat ja iso osa muutakin maailmaa. Eri asia on sitten se, mitä kulloinkin terrorismilla tarkoitetaan. Jo pelkästään tarkastelemalla Suomen rikoslakia, havaitaan joukkotuhonta yms. on ankarasti kriminalisoitu. Me emme hyväksy tämänkaltaista terrorismia, vaikkei mitään maailmanlaajuista sotaa terrorismia vastaan olisikaan. Suomi on laillisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen pohjautuva yhteiskunta ja valtio. On luonnollista, että me tuemme toimia, jotka tähtäävät tuollaisten periaatteiden murentamiseen tai polkemiseen.
On toki niin, että reagoimme herkemmin silloin, kun terrorismia tai ihmisoikeusloukkauksia esiintyy yhteyksissä, jotka eivät ole meille arkaluontoisia. Tällaisista valinnoista tuskin mikään valtio välttyy. Sen takia on hyvä, että on myös kansalaisyhteiskunta, joka valvoo erilaisten järjestöjen ym. tavalla näitä asioita.
Sota terrorismia vastaan on kovin epämääräinen käsite. Jos sillä tarkoitetaan USAn yksipuolisin tulkinnoin käytävää sotaa, Suomi ei sellaista tue eikä ole koskaan tukenutkaan. Tässä sodassa ei myöskään EU ole mukana. Mutta yleisemmin se EU että Suomi vastustavat terrorismia. Minkälaista terrorismin vastustamisen muotoa USA noissa lausumissa tarkoittaa, jää hämäräksi.
Suomi todellakin tukee sotaa terrorismia vastaan ja on siis mukana kaikkien länsimaiden, EU:n, YK:n, Naton ja USAnkin kanssa nimenomaan tässä terrorismin vastaisessa koalitiossa aivan täysipainoisesti, mikä on täysin linjassa Suomen liittoutumattomuuspolitiikan kanssa ja yhdenmukainen sen Irak-politiikkamme kanssa, että Suomi edelleenkin hyväksyy vain sellaiset toimenpiteet Irakia vastaan, joilla on YK:n hyväksyntä ja joissa toimitaan YK:n johdolla.
On ihme, jos jollain on vielä jotain epäselvyyttä näistä asioista, mutta Ilmeisesti Jäätteenmäen vääristelevät vihjailut edelleenkin aiheuttavat hämmennystä niissä, jotka eivät tiedä, mikä Suomen johdonmukainen uölkopoliittinen linja on jo vuosia ollut.
terrorismia vastaan on USA:n agenda, ei enää EU:n.
Se on se ero, joka haluttiin tehdä, kun G. Bush muutti terminologiaansa oikeuttaakseen Irakin sodan, jonka perustelu kuten tiedetään, alkoi murentua.
Ikävä kyllä tästä nimenomaisesta asiasta käydään juuri nyt paljon keskustelua. Näin muotoutetaan suhtauminen täsmälliseksi.
Terrorismin vastainen koalitio on melkein koko maailma, mutta sen valikoimiin ei kuulu sota siinä
merkityksessä ja lähtökohdista, mitä Irakin sota oli ja on.