Mannerheimin päiväkäskyt

25.2.1918

Tätä kaikkein tuhoisinta käskyä et löydä Mannerheimin muistelmista etkä julkaistusta päiväkäskykokoelmasta, Puhtain asein - Suomen Marsalkan päiväkäskyjä vuosilta 1918-44 -teoksesta. Tuosta teoksesta on jätetty pois kaikki vähänkin "ikävät" päiväkäskyt, kuten se 1. Miekantuppipäiväkäsky vuodelta 1918. Sekin löytyy Henisen sivustolta: http://heninen.net/miekka/p-1918_f.htm . Miekantuppipäiväkäsky vuodelta 1941, se kuuluisampi, on samalla sivustolla ja löytyy se Mannerheim.Fi -sivuiltakin: http://heninen.net/miekka/p3_f.htm

Tätä tuhoisaa käskyä et löydä Mannerheimin muistelmista. Tähän käskyyn vedoten ammuttiin Suomessa tuhansia punaisina pidettyjä ihmisiä kun vankeja ei haluttu ottaa.

Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918 "Ammutaan paikalla"


Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.

Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.

Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.

Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.

Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.

Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.

Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.

Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.

Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.

Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.

Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.

Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.

Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.

Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.

Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.

Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.

Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.

Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.

G. Mannerheim.



http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html


Kaskimies Einari (toim.) Puhtain asein - Suomen Marsalkan päiväkäskyjä vuosilta 1918-44
Kustannus Oy Artikkeli, 1970, 215 s., painos: 1

24

1657

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ennen oli ennen

      Pitää ottaa huomioon, että tuon päiväkäskyn kirjoittamisesta on kulunut yli 90 vuotta. Samoin kannattaa muistaa, missä Mannerheim oli sotilasoppinsa saanut.

    • Vahinko, että

      käskyä ei tarkoin noudatettu, vaan joukot ottivat oikeuden omiin käsiinsä kostona jo 1917 alkaneelle terrorille ja murhaamiselle. Punaiset ja venäläinen sotaväki tappoivat 1917 puolella yli 50 täysin viatonta ihmistä ja tammikuussa 1918 vielä 111. Vasta Suinulan murhien jälkeen hallituksen joukot alkoivat kostaa murhattuja tovereitaan. Siihen ei siis Mannerheimin käsky oikeuttanut. Esimerkiksi Tampereen hyökkäyksen alkaessa M. kielsi sotavankien ampumisen.

      • 1918

        "Tampereen hyökkäyksen alkaessa M. kielsi sotavankien ampumisen."

        Kielto ei tainnut koskea ruotsalaisia? Ruotsalainen "Prikaati" eli käytännössä vajaa komppaniallinen näitä urhoja, suorittikin Tampereella etnistä puhdistusta ampuen satoja suomalaisia antautuneita. Tuossa kirjassa mainitaan Tampereenkin tapahtumista:

        Carlsson Conrad: Ruotsin tuntematon sotilas, Otava, 1937



        Aiheesta on ollut aiemminkin juttua:

        Ruotsalainen prikaati TV2:lla
        klo 22:05 2.6.2009 15:47

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8191847

        Taannoin tuli TV:ssa dokumentti vuoden 1918 tapahtumista. Pääosassa siinä oli tämä Ruotsalainen prikaati, josta tehty ohjelma perustui tähän aikoinaan kirjoitettuun taistelukertomukseen. Robert Alftan on kääntänyt ja julkaissutkin sen.

        Nimettömän ruotsalaisen Suomen sotaretki, Stridsrapport
        (Krigsarkivet). Käännös ja toimitus Robert Alftan

        ISBN 978-951-95210-4-6 (nid.)
        ISBN 978-951-95210-5-3 (PDF)

        Revolt Förlaget
        Bad Books



        "Olen alkuperäisen Stridsrapportin loppuosuudesta - s.39 loppusivulle 66 - tiivistänyt kertomusta. Näin, koska pääpaino on Tampereen taisteluissa ja kuvauksissa tamperelaisista ja ruotsalaisten osuudesta taisteluihin nähtynä yhden miehen perspektiivistä.
        Nimettömän tekijän kirjoitus on kieliasultaan lähempänä kertomusta ja arkikieltä kuin tämän selvästi tavoittelemaa kirjallista tyyliä ja korkeakieltä.
        Olen monessa paikassa joutunut tulkitsemaan katkenneiden ajatusten lauseita ikään kuin runokäännöstä. Olen yrittänyt tavoittaa kirjoittajan henkilöä tämän kirjoittaman raportin käännöksen kautta.
        Rivien välistä piirtyy kuva miehestä jolla ihanteita, ennakkoluuloja sekä estoja, mutta ennen kaikkea hillitön halu olla sankari ja ”sotilas”.
        YLE TV2 Dokumenttiprojekti tuotti 2007, käännökseeni perustuvan TV-dokumentin ”Ruotsalainen Prikaati 1918”.

        R. Alftan

        Tammikuussa 2008."


        Länsi-Uudenmaan ja Forssan verilöylyt 1918 taisi olla naapurin murretta puhuvien tekosia:

        http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/uhrit1918.htm

        http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/his.htm

        http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/sivukartta.htm

      • sotavankeja,
        1918 kirjoitti:

        "Tampereen hyökkäyksen alkaessa M. kielsi sotavankien ampumisen."

        Kielto ei tainnut koskea ruotsalaisia? Ruotsalainen "Prikaati" eli käytännössä vajaa komppaniallinen näitä urhoja, suorittikin Tampereella etnistä puhdistusta ampuen satoja suomalaisia antautuneita. Tuossa kirjassa mainitaan Tampereenkin tapahtumista:

        Carlsson Conrad: Ruotsin tuntematon sotilas, Otava, 1937



        Aiheesta on ollut aiemminkin juttua:

        Ruotsalainen prikaati TV2:lla
        klo 22:05 2.6.2009 15:47

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8191847

        Taannoin tuli TV:ssa dokumentti vuoden 1918 tapahtumista. Pääosassa siinä oli tämä Ruotsalainen prikaati, josta tehty ohjelma perustui tähän aikoinaan kirjoitettuun taistelukertomukseen. Robert Alftan on kääntänyt ja julkaissutkin sen.

        Nimettömän ruotsalaisen Suomen sotaretki, Stridsrapport
        (Krigsarkivet). Käännös ja toimitus Robert Alftan

        ISBN 978-951-95210-4-6 (nid.)
        ISBN 978-951-95210-5-3 (PDF)

        Revolt Förlaget
        Bad Books



        "Olen alkuperäisen Stridsrapportin loppuosuudesta - s.39 loppusivulle 66 - tiivistänyt kertomusta. Näin, koska pääpaino on Tampereen taisteluissa ja kuvauksissa tamperelaisista ja ruotsalaisten osuudesta taisteluihin nähtynä yhden miehen perspektiivistä.
        Nimettömän tekijän kirjoitus on kieliasultaan lähempänä kertomusta ja arkikieltä kuin tämän selvästi tavoittelemaa kirjallista tyyliä ja korkeakieltä.
        Olen monessa paikassa joutunut tulkitsemaan katkenneiden ajatusten lauseita ikään kuin runokäännöstä. Olen yrittänyt tavoittaa kirjoittajan henkilöä tämän kirjoittaman raportin käännöksen kautta.
        Rivien välistä piirtyy kuva miehestä jolla ihanteita, ennakkoluuloja sekä estoja, mutta ennen kaikkea hillitön halu olla sankari ja ”sotilas”.
        YLE TV2 Dokumenttiprojekti tuotti 2007, käännökseeni perustuvan TV-dokumentin ”Ruotsalainen Prikaati 1918”.

        R. Alftan

        Tammikuussa 2008."


        Länsi-Uudenmaan ja Forssan verilöylyt 1918 taisi olla naapurin murretta puhuvien tekosia:

        http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/uhrit1918.htm

        http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/his.htm

        http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/sivukartta.htm

        siis vastoin käskyä, noin 350-500 suomalaista ja suunnilleen saman verran venäläisiä. Lisäksi teloitettiin kenttäoikeuksien tuomioilla noin 100. Surmattuja oli siis runsas tuhat. Taistelussa kaatuneita punaisia oli 740. Vankeja oli noin 11 000. Teloitettujen määrää on suuresti liioiteltu. Vangeista ammuttiin siis vajaa 10 %. Noin puolet kuulustelluista vangitiin, loput lähettetiin kotiin.Suurihan ammuttujen määrä tietysti oli.Syynä oli osaltaan kova ja katkera taistelu, jossa hyökkääjällä oli suuret tappiot, yli 700 miestä.

        Ruotsalaiset osallistuivat nimenomaan venäläisten teloittamiseen aseman peltimakasiinilla, mutta teloittivat myös punaisia. Määrää on vaikea arvioida. Tiettävästi heistä osasllistui teloituksiin vain pieni osa tappioista katkeroituneita. Arvelisin, että ruotsalaisten osuus on 50 -100 ihan noin lonkalta vedettynä.

      • MitenSeMeni
        sotavankeja, kirjoitti:

        siis vastoin käskyä, noin 350-500 suomalaista ja suunnilleen saman verran venäläisiä. Lisäksi teloitettiin kenttäoikeuksien tuomioilla noin 100. Surmattuja oli siis runsas tuhat. Taistelussa kaatuneita punaisia oli 740. Vankeja oli noin 11 000. Teloitettujen määrää on suuresti liioiteltu. Vangeista ammuttiin siis vajaa 10 %. Noin puolet kuulustelluista vangitiin, loput lähettetiin kotiin.Suurihan ammuttujen määrä tietysti oli.Syynä oli osaltaan kova ja katkera taistelu, jossa hyökkääjällä oli suuret tappiot, yli 700 miestä.

        Ruotsalaiset osallistuivat nimenomaan venäläisten teloittamiseen aseman peltimakasiinilla, mutta teloittivat myös punaisia. Määrää on vaikea arvioida. Tiettävästi heistä osasllistui teloituksiin vain pieni osa tappioista katkeroituneita. Arvelisin, että ruotsalaisten osuus on 50 -100 ihan noin lonkalta vedettynä.

        " Teloitettujen määrää on suuresti liioiteltu. "

        Kuvat Tamperen hautausmaan ruumispinosta kertoo ihan toista. Metriä korkeaa ruumispinoa satakunta metiä pitkälti, näin on joissain kirjoissa kerrottu.

        http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Sisallissota/Rintama/cwdata/TampereKaatuneitaPunaisiaHautuumaalla.html

        http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Sisallissota/Rintama/cwdata/TampereTapettujaHaavoittuneitaPunaisia.html


        Artikkelissaan Häviön ja voiton tragiikka, Kanavaa 8-93 s.538-539, Jussi T. Lappainen arvioi Heikki Ylikankaan kirjaa Tie Tampereelle. Samaisessa 2 sivun artikkelissa hän arvioi Tampereella taisteluissa kuolleitten ja teloitettujen määrää ja arvio vaihtelee 1000:sta 2000:een.

        http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/venalai1.htm

        "Tiettävästi heistä osasllistui teloituksiin vain pieni osa tappioista katkeroituneita."

        Kyllä muutamakin vimmainen mielipuoli ehtii parissa päivässä tehdä melkoisen tuhon!

        http://personal.inet.fi/koti/jounike/Alba227.jpg

        http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/kuvat/Klhmaa2.jpg

        http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/1918tap.htm

        http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Sisallissota/Rintama/cwdata/Ylip%E4%E4llik%F6nNeuvottelukunta.html

      • tuhansien heittoja
        sotavankeja, kirjoitti:

        siis vastoin käskyä, noin 350-500 suomalaista ja suunnilleen saman verran venäläisiä. Lisäksi teloitettiin kenttäoikeuksien tuomioilla noin 100. Surmattuja oli siis runsas tuhat. Taistelussa kaatuneita punaisia oli 740. Vankeja oli noin 11 000. Teloitettujen määrää on suuresti liioiteltu. Vangeista ammuttiin siis vajaa 10 %. Noin puolet kuulustelluista vangitiin, loput lähettetiin kotiin.Suurihan ammuttujen määrä tietysti oli.Syynä oli osaltaan kova ja katkera taistelu, jossa hyökkääjällä oli suuret tappiot, yli 700 miestä.

        Ruotsalaiset osallistuivat nimenomaan venäläisten teloittamiseen aseman peltimakasiinilla, mutta teloittivat myös punaisia. Määrää on vaikea arvioida. Tiettävästi heistä osasllistui teloituksiin vain pieni osa tappioista katkeroituneita. Arvelisin, että ruotsalaisten osuus on 50 -100 ihan noin lonkalta vedettynä.

        Kuolleitten määristä vielä juttua.


        "Kansalaissodan ratkaisutaisteluja todisti noin 30 000 sotilaan lisäksi lukematon määrä siviilejä, jotka lymyilivät kellareissa ja kirkoissa yrittäen selvitä hengissä tykkitulen ja kaupunkisodan keskellä. Kolmessa viikossa sotilaiden, vankien ja siviilien ruumiita kertyi miltei kolme tuhatta."

        http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=6/2008&id=fab86f6

        http://www.kansanarkisto.fi/kanssota/hautaus3.htm

        Kuvan takana teksti: "Teloitettuja ja kaatuneita punakaartilaisia 1918 keväällä Tampereen
        Kalevankankaan hautausmaalla. Omaiset omiaan tuntemassa.".

      • luvut ovat
        MitenSeMeni kirjoitti:

        " Teloitettujen määrää on suuresti liioiteltu. "

        Kuvat Tamperen hautausmaan ruumispinosta kertoo ihan toista. Metriä korkeaa ruumispinoa satakunta metiä pitkälti, näin on joissain kirjoissa kerrottu.

        http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Sisallissota/Rintama/cwdata/TampereKaatuneitaPunaisiaHautuumaalla.html

        http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Sisallissota/Rintama/cwdata/TampereTapettujaHaavoittuneitaPunaisia.html


        Artikkelissaan Häviön ja voiton tragiikka, Kanavaa 8-93 s.538-539, Jussi T. Lappainen arvioi Heikki Ylikankaan kirjaa Tie Tampereelle. Samaisessa 2 sivun artikkelissa hän arvioi Tampereella taisteluissa kuolleitten ja teloitettujen määrää ja arvio vaihtelee 1000:sta 2000:een.

        http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/venalai1.htm

        "Tiettävästi heistä osasllistui teloituksiin vain pieni osa tappioista katkeroituneita."

        Kyllä muutamakin vimmainen mielipuoli ehtii parissa päivässä tehdä melkoisen tuhon!

        http://personal.inet.fi/koti/jounike/Alba227.jpg

        http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/kuvat/Klhmaa2.jpg

        http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/1918tap.htm

        http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Sisallissota/Rintama/cwdata/Ylip%E4%E4llik%F6nNeuvottelukunta.html

        tuoreesta tutkimuksesta Tampere 1918. Olisi jo aika siirtyä asioiden realistiseen käsittelyyn myös vuoden 1918 osalta.

      • Punikki&lahtari
        luvut ovat kirjoitti:

        tuoreesta tutkimuksesta Tampere 1918. Olisi jo aika siirtyä asioiden realistiseen käsittelyyn myös vuoden 1918 osalta.

        Tätäkö meinaat?

        Tampere 1918

        Tekijät: Hoppu, Tuomas (toimittaja), Haapala, Pertti (toimittaja), Antila, Kimmo ym. (toimittaja)
        Kustantaja: TAMPEREEN MUSEOT
        Painovuosi: 2008 2. p
        Tuotteen tiedot: sidottu, kovakantinen, 286 sivua
        ISBN: 9789516093690

        värikuvitus
        Sarja: Tampereen museoiden julkaisuja


        Kuvaus kirjasta

        "Tampere oli sisällissodan tärkein kaupunki, jossa kevään 1918 suurtaistelussa ratkaistiin sodan lopputulos. Miten ja miksi kaupunki joutui suurtaistelun näyttämöksi ja miten sodasta selvittiin? Tampere 1918 on kattava teos näistä yhä vaikeista teemoista. Kirja luotaa Tampereen kehitystä teollisuus- ja varuskuntakaupungista taisteluiden melskeeseen ja sodan jälkeisten vuosien jälleenrakennukseen. Kirja tuo myös esille vuoden 1918 sotaan liittyvät eri näkökulmat ja käsitykset. Kirjan runsas, monipuolinen ja osin ennen näkemätön kuvitus on pääosin peräisin Vapriikin kuva-arkistosta. Historiallisten kuvien rinnalla eloon heräävät 90 vuotta sitten kaupungin kaduilta ja taistelupaikoilta kerätyt ainutlaatuiset esineet. Kirjoittajakunta koostuu Tampereen yliopiston tutkijoista, jotka ovat syvällisesti perehtyneet sisällissodan tapahtumiin ja problematiikkaan."

        http://www.suurikuu.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=9789516093690


        Vai tätä?

        Tampere tulessa 1918

        http://www.suurikuu.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=9789517965200

        Tekijät: Malmi, Timo (kirjoittaja), Järvelä, Ari (kirjoittaja)
        Kustantaja: Atena Kustannus Oy
        Painovuosi: 2008 3. p
        Tuotteen tiedot: sidottu, kovakantinen, 251 sivua
        ISBN: 9789517965200

        mustavalkokuvitus

      • lahtareiden sukua
        sotavankeja, kirjoitti:

        siis vastoin käskyä, noin 350-500 suomalaista ja suunnilleen saman verran venäläisiä. Lisäksi teloitettiin kenttäoikeuksien tuomioilla noin 100. Surmattuja oli siis runsas tuhat. Taistelussa kaatuneita punaisia oli 740. Vankeja oli noin 11 000. Teloitettujen määrää on suuresti liioiteltu. Vangeista ammuttiin siis vajaa 10 %. Noin puolet kuulustelluista vangitiin, loput lähettetiin kotiin.Suurihan ammuttujen määrä tietysti oli.Syynä oli osaltaan kova ja katkera taistelu, jossa hyökkääjällä oli suuret tappiot, yli 700 miestä.

        Ruotsalaiset osallistuivat nimenomaan venäläisten teloittamiseen aseman peltimakasiinilla, mutta teloittivat myös punaisia. Määrää on vaikea arvioida. Tiettävästi heistä osasllistui teloituksiin vain pieni osa tappioista katkeroituneita. Arvelisin, että ruotsalaisten osuus on 50 -100 ihan noin lonkalta vedettynä.

        > Vankeja oli noin 11 000<

        Jos reilut 1000 ammuttiin niin se oli joka 10. Ja ne siis ammuttiin kostoksi! Desimalisointi oli koston metodina Tampereellakin. Valkoinen terrorilauma ja roskasakki teurasti noissa hurmejuhlissaan kuin Kajaanin Sissit Viipurissa konsaan, vailla mitään järkeä! Lisäksi valkoiset teurasti haavoittuneet punikit lasareeteista hoitajineen. Vain puhumalla ruotsia saattoi pelastua. Tästä on olemassa montakin todistetta!
        Artikkelissaan Häviön ja voiton tragiikka, Kanavaa 8-93 s.538-539, Jussi T. Lappainen arvioi Heikki Ylikankaan kirjaa Tie Tampereelle. Samaisessa 2 sivun artikkelissa hän arvioi Tampereella taisteluissa kuolleitten ja teloitettujen määrää ja arvio vaihtelee 1000:sta 2000:een. Samaisessa artikkelissa kerrotaan kuinka Paavolaisen valkoinen terrori -kirjassa on 1803 nimeltä tunnettua ja täysin kadonnutta punaista vailla teloituspaikkaa. Monikohan heistä tapettiin Tampereella?

    • uocopcp

      Ihan asiallisia toimenpiteitä tihutöitä harjoittavia maanpettureita kohtaan.

      "Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä."

    • Uralin Pervonen

      "Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä."


      Moniko tuota noudatti?

      Ei ihme että sanottiin Murha-Kustaaksi.

      • pigfpf

        Eihän se ihme ole, jos sen aikaiset duunarit olivat samanlaisia pölvästejä kuin sinä.

      • Klonks
      • iougåv
    • Pussinperä

      Todellisuudessa Marski päiväkäskyllään erotti omat tavoitteet saksalaisten barbaroksesta. Retoorinen viittaus itsenäisyytemme alkuaikojen lausein oli tarkoitettu kansamme ja ennenkaikkea lähes puolimiljoonaisen pakolaislaumamme rauhoittamiseksi - että innoittamiseksi. USA:n ulkoministeri Hull kiitteli Mannerheimiä vuolaasti miekantuppipäiväkäskyn nerokkaasta ilmaisusta, joka erottaa Suomen tavoitteet erilleen Saksan Barbaroksesta. Näin päiväkäsky ymmärrettiin USA:ssa ajassa ja paikassa.

    • Punikki-Lahtari

      Mannerheim nousee uudestaan kuin Fenix-lintu.

    • ei päiväkäsky!!

      Kyseessä on hyvin asiallinen ohje punaisten vankien käsittelystä. Valitettavasti sitä ei läheskään aina noudatettu, vaan joukot ja jotkut johtajatkin ottivat oikeuden omiin käsiinsä. Katsottiin, että punaiset olivat aloittaneet vankien ja muiden teloittamisen ja ansaitsivat saman kohtalon.

      Yleensä riitti, kun taistelun jälkeen löydettiin valkoisia vankeja riisuttuina ja murhattuina. Sen jälkeen ei armoa tunnettu. Myös omat tappiot kiihdyttivät mieliä. Niitä koettiin varsinkin hyökkäykseen siirtymisen jälkeen.

    • 1918

      Hyvää itsenäisyyspäivää vaan...

    • Höpöhöpö taas kerran

      Tuo Antreassa helmikuussa -18 luettu julistus oli vastine bolsevikkien lupauksille antaa Itä-Karjalasta aluetta sosialisteille.

      "Ammutaan paikalla" julistusta on täydellisesti vääristelty. Se antoi hyvin asialliset ohjeet punavankien käsittelystä. Missään nimessä se ei antanut valtuuksia vankien ampumiseen oikopäätä. Senhän Mannerheim kielsi useaan kertaan.
      Heinäkuussa -41 annettu päiväkäsky oli tarkoitettu innostamaan joukkoja hyökkäyssotaan. Se myötäili ajan henkeä. Mannerheim teki kuitenkin saman virheen kuin -18 eli meni poliitikkojen alueelle.

    • suomalainen2

      Kysymys avaajalle: Minkälainen Mannerheimin punavankeja koskeva päiväkäskyn olisi pitänyt olla, jotta se olisi tänä päivänä hyväksyttävissä?

      Minkälaiset ohjeet vasemmisto antaisi sellaisen kapinoitsijan kohtelusta, jonka kohtaa

      a) räjäyttämässä siltoja

      b) ampumassa virkavaltaa

      Jos nämä vasemmistolaiset esittäisivät vaihtoehtoisen toimintamallin, jonka mukaan hallituksen joukkojen olisi pitänyt toimia punaisiin nähden, niin silloin kritiikillä olisi sijaa. En ole vain kohdannut rakentavaa esitystä v.1918 tapahtumista.

      • liikaa harkintaa

        Verekseltä tavattujen räjäyttelijöiden ym. rikollisen aineksen ampuminen ei ole minusta väärin.

        Mutta Mannerheimin päiväkäsky menee pitemmälle kohdassa, jossa hän jättää avoimeksi avoimessa taistelussa kiinni otetut kapinalliset. Niiden suhteen paikallinen päällikkö sai vapaat kädet joko vangita tai ampua paikalla mainitut henkilöt. Ja tätä mahdollisuuttahan sitten käytettiin runsaasti.

        Niin ollen Mannerhein joutuu vastuuseen aiheettomista teloituksista.

      • harkinnan mukaan?

        >>kapinoitsijan kohtelusta, jonka kohtaa

        a) räjäyttämässä siltoja

        b) ampumassa virkavaltaa

    • ja alas punakaarti

      Julistus ja ohje eivät ole sama kuin päiväkäsky.

    • otto-ville

      "Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi."
      Eipä ihme että piti järjestää jälkikäteen valkolahtareille syytesuoja valtiovallan puolelta...
      Mitenköhän muuten menee sen neuvottelukunnan alkuperäinen ehdotus ko julistuksen lainatussa kohdassa?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      444
      9834

    2. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      59
      2506

    3. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      59
      1967

    4. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      27
      1719

    5. IS Viikonloppu 29.-30.6.2024

      Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio
      Sanaristikot
      90
      1452

    6. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      122
      1389

    7. Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.

      Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel
      Hindulaisuus
      376
      1288

    8. Kuvaile kaivattuasi kolmella

      Emojilla. Oma vastaus 💨🚮💣
      Ikävä
      146
      1265

    9. Suviseurat

      Kamala onnettomuus tapahtunut subiseuroissa
      Hyrynsalmi
      22
      1229

    10. Mitä sä kuvittelit

      Kun annoit mulle huomiosi, tottakai minä menin ihastumaan suhun. En ole koskaan ollut se henkilö keneen kukaan kiinnittä
      Ikävä
      105
      1111
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt