TV2:lla klo 22:05 Ruotsalainen prikaati
Suomen kohtalon hetkiä. Sisällissodassa 1918 valkoisten puolella taisteli myös ruotsalainen prikaati. Sen sotatie oli lyhyt ja verinen. Tekijät Tapani Itäranta ja Robert Alftan.
Tänä iltana tulee uusintana karu ohjelma vuoden 1918 tapahtumia käsitellen. Ruotsalainen prikaati kertoo tarinan Tampereen taisteluihin osallistuneesta, noin 300:n ruotsalaisen vapaaehtoisen lahtarilaumasta, josta valokuvia otti kuulemma tuntemattomaksi jäänyt kuvaaja.
Kuvassa vilahtaa mitä todennäköisimmin tämä sama mies, Conrad Carlsson, joka kirjoitti kirjan Ruotsin Tuntematon sotilas.
Carlsson Conrad: Ruotsin tuntematon sotilas, Otava, 1937, 241 s.
Kirjassaan hän vakuuttaa kuinka ei ampunut ketään suomalaista, mutta TV dokumentissa kerrotaan ihan jotain muuta. Tampereella tehtiin raaka putsinkin ja siihen ottivat osaa innokkaimmin juuri ruotsalaiset. Hehän menettivät noin 30 toveriaan kaatuneina rynnäköidessään päin punaisten konekiväärejä suoraan aukean yli. Kirjassa on kuva josta hänet tunnistaa.
Suomen kohtalon hetkiä. Sisällissodassa 1918 valkoisten puolella taisteli myös ruotsalainen prikaati. Sen sotatie oli lyhyt ja verinen. Tekijät Tapani Itäranta ja Robert Alftan.
Tänä iltana tulee uusintana karu ohjelma vuoden 1918 tapahtumia käsitellen. Ruotsalainen prikaati kertoo tarinan Tampereen taisteluihin osallistuneesta, noin 300:n ruotsalaisen vapaaehtoisen lahtarilaumasta, josta valokuvia otti kuulemma tuntemattomaksi jäänyt kuvaaja.
Kuvassa vilahtaa mitä todennäköisimmin tämä sama mies, Conrad Carlsson, joka kirjoitti kirjan Ruotsin Tuntematon sotilas.
Carlsson Conrad: Ruotsin tuntematon sotilas, Otava, 1937, 241 s.
Kirjassaan hän vakuuttaa kuinka ei ampunut ketään suomalaista, mutta TV dokumentissa kerrotaan ihan jotain muuta. Tampereella tehtiin raaka putsinkin ja siihen ottivat osaa innokkaimmin juuri ruotsalaiset. Hehän menettivät noin 30 toveriaan kaatuneina rynnäköidessään päin punaisten konekiväärejä suoraan aukean yli. Kirjassa on kuva josta hänet tunnistaa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
joka teurasti siviilejäkin kun valkokaarti ei kehdannut? Myöhemmin vankileireillä jo kehtasivat,oli oppi mennyt perille.
Vain hoitaja joka alkoi posmittaa ruotsia, säilytti henkiriepunsa.
ole pidetty.Sotilaat vielä joten ymmärtäisi,mutta naisten,lasten ja potilaiden teurastus on liikaa.
Sodassa on tarkoitus tappaa vihollinen tai tulla itse tapetuksi. Myös vihollisen siviiliväestö on tarkoitus tappaa. Antautunut vihollinen on myös vihollinen ja sellaiset pitää sodassa tappaa. Vain voittaja saa nauttia elämästä ja voitoista! Hävinneet kuolevat ja se on moraalisesti oikein! Mitäs ottivat aseen käteensä ja yrittivät tappaa voittajansa, ja siviiliväestö kannustaen huolsi omia tappajiaan. Häviö sodassa ei tee syyttömäksi!
Noinko se Geneven sopimus määrittelee sodan käynnin?
Minä olen luullut että siinäkin olisi jotain sääntöjä noudatettava.
"Myös vihollisen siviiliväestö on tarkoitus tappaa. "
Eli siis suomalaiset???
Moskovan teesien 29.8.1918 mukaan kapinan johto määritteli Geneven sopimuksen näin;
"Vallankumouksen kautta on otettava työväenluokan omiin käsiin kaikki valta
ja perustettava rautainen työväen diktatuuri.
On siis pyrittävä porvarillisen valtion hävittämiseen, eikä suinkaan kansanvaltaan,
ei ennen vallankumousta, eikä vallankumouksen kautta."
Selkeää ja tehokasta kansanmuhraperinnettä Suomen sosialisteilta v.1918.
Hee,hheee...!
Ruotsista vai Ahvenanmaalta ?
ja jätti ruotsalaisten taistelusuoritukset sivuun. Teloituksiin osallistui vain muutama, hekin yleensä omasta halustaan. Prikaati ei joukkona syyllistynyt julmuuksiin.
Ja mitkähän ne tämän sakin suuret sotilaalliset saavutukset olivatkaan??
Lähinnä urpot asteli kk-tuleen ja tölmäili pitkin ja poikin Kalevan kangasta, kun suomalaiset molemmilla puolilla hoitivat tämän sotimisen.
Taisi olla niin, kuten niin usein historiassa, että ruotslaiset keskittyivät esiintymään sotilaina ja siemailemaan kaffetta hotelleissa ja muuta skeidaa. Ja tietysti oltiin vapaaehtoisia arkebuseerauksiin, kun siinä voi sitten ampua aseettomia. Sen verran löytyy urhoollisuutta ruotsalaisistakin.
Jotain kertoo ne tappioluvutkin: koko sodan saldo Ruotsin prikaatilla 34 kaatunutta. Ei oikein vakuuta, että oli niin hirveästi sotimassa "tulilinjassa" jos vertaa suomalaisiin.
Ja tuo "ei syyllistynyt joukkona julmuuksiin" on täyttä soopaa. Tämä sakki ampui surutta siviilejä upseeriensa johdolla. Ihan siinä missä suomalaiset valkoiset ja punaisetkin. Sotiminen ei vain sujunut samaan malliin.
Ruotsalaiset vain haluavat aina olla bättre än anna ja jotenkin puhtoisempia, mutta rotubiologian luojina ovat aina osanneet halveksia suomalaisia "mongoleja".
>Jotain kertoo ne tappioluvutkin: koko sodan saldo Ruotsin prikaatilla 34 kaatunutta.<
Niitähän oli siis VAIN 370 tuon ohjelman mukaan, eli pari komppaniaa. Tuo prikadi -nimi oli silkaa pöyhkeilyä. Pataljoonakin oli nimityksenä reilusti yläkanttiin.
Ruotsalainen prikaati
http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_ruotpr.htm
Tampereen taisteluun prikaati osallistui - kooltaan noin komppanian suuruisena - ja kärsi raskaat tappiot.
http://www.uta.fi/laitokset/historia/koskivoimaa/valta/1918-40/1918viikko12.htm
http://www.yle.fi/etusivu/ohjelmaopas/ohjelma.php?serial=t0230363032504c41534d415f5030303736373535&l=f&mode=print
No kyllä ne saikin tehdä töitä, että niitä ammuttiin edes Tampereella.
Kyseisessä ohjelmassa sanottiin Suomen eduskunnan säätäneen lain, joka antoi kaikille valkoisten puolella toimineille taannehtivasti syytesuojan kaikkia mahdollisia syytteitä vastaan, jotka koskivat punavankien summittaisia teloituksia ja murhia. Laki säädettiin ja tuli voimaan 1918 joulukuussa. Lahtarit pääsi kuin koirat veräjästä.
Sotasyyllisiä tuomittiin samaan tapaan taannehtivan läinsäädännön kautta. Lainsäädäntöhommat osattiin 1918 tapahtumien perusteella.
Tuo 1918 laki tunnetaan kait armahduslakina, MUTTA vain valkoisille!
Sama armahduslaki koski myös punaisia.
"Sama armahduslaki koski myös punaisia."
Ai miten se koski? Herätettiinkö teloitetut henkiin vai jatkettiinko lusimista muuten vain?
Vankileirejä kyllä tyhjennettiin niistä onnettomista ja syyttömistä, jotka eivät olleet reilussa puolessa vuodessa kuolleet nälkään ja tauteihin. Niitä jotka oli sekaantuneet johonkin valkoisiin kohdistuneisiin lahtaushommiin ei taatusti armahdettu tai vapautettu!
Isoäitini isä pääsi Tammisaaresta armahduksen jälkeen. Että silleen.
>Isoäitini isä pääsi Tammisaaresta armahduksen jälkeen.<
Hän kuului siis näihin:
Vankileirejä kyllä tyhjennettiin niistä onnettomista ja syyttömistä, jotka eivät olleet reilussa puolessa vuodessa kuolleet nälkään ja tauteihin.
Montako lahtaria se oli ilmannut tai telottanut?
Kyllä se 1918 armahduslaki koski juuri näitä valkoisia lahtareita, jotka ampuivat kaikki punikit joiden naama ei jostain syystä miellyttänyt, tai joita kohtaan oli jotain tullut jo aiemmin jotain kalavelkoja, tai jäänyt jotain muuta kaunaa hampaankoloon. Olihan odotettavissa että heti olojen selvittyä alettaisiin vaatia oikeudessa punaisten murhaajia, valkolahtareita, edesvastuuseen tekosistaan ja lukuisia kanteluita murhista oli jo tehtykin oikeuselimiin .
Tuskinpa yhtäkään valkoisen teloittanutta punikkia armahdettiin rötöksistään.
Koska valkoisia ei syytetty tahi tuomittu yhtään mistään toimistaan demokratian palauttamiseksi, niin ei mitään helvetin armahdustakaan tarvittu. Kummaa sättäilyä armahduksista!
Koska kuitenkin tiedettiin, että kommunistien urputus ja katkeruus epäonnistuneesta ja kansan hyljeksimästä kapinasta jatkuu, niin hallituksen laillinen armeja sai syytesuojan kaikenlaisia pahansuopia valheita vastaan.
Arkistoissa on yli 100,000 Valtiorikosylioikeuden ja kenttäoikeuden kuulustelu- ja tuomiopöytäkirjaa joista selviää tarkasti kaikkien tuomioiden perustelut.
Punakaartin tekemiset eivät ole heikkohermoisten, eikä lasten luettavaa, siksi niitä ei ole julkaistu!
>Punakaartin tekemiset eivät ole heikkohermoisten, eikä lasten luettavaa, siksi niitä ei ole julkaistu!<
Sinähän se vasta hurskastelija oletkin!
Luehan vaikkapa Sillanpään Hurskas kurjuus -kirjasta se teloituskohtaus. Piti ostaa tuo kirja ihan vaan tuon kohtauksen takia. Kirja luettiin taannoin radiossa ja silloin kuulin jutun tuosta teloituskohtauksesta. Se kuvaus on niin autenttinen, että on sanottu Sillanpään olleen paikalla katsomassa oikeastikin tapahtunutta lahtausta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hurskas_kurjuus
Hurskas kurjuus on Frans Eemil Sillanpään vuonna 1918 kirjoittama romaani, jossa kerrotaan Juha Toivolan, köyhän torpparin, elämästä.
Taannoin tuli TV:ssa dokumentti vuoden 1918 tapahtumista. Pääosassa siinä oli tämä Ruotsalainen prikaati, josta tehty ohjelma perustui tähän aikoinaan kirjoitettuun taistelukertomukseen. Robert Alftan on kääntänyt ja julkaissutkin sen.
Nimettömän ruotsalaisen Suomen sotaretki, Stridsrapport
(Krigsarkivet). Käännös ja toimitus Robert Alftan
ISBN 978-951-95210-4-6 (nid.)
ISBN 978-951-95210-5-3 (PDF)
Revolt Förlaget
Bad Books
"Olen alkuperäisen Stridsrapportin loppuosuudesta - s.39 loppusivulle 66 - tiivistänyt kertomusta. Näin, koska pääpaino on Tampereen taisteluissa ja kuvauksissa tamperelaisista ja ruotsalaisten osuudesta taisteluihin nähtynä yhden miehen perspektiivistä.
Nimettömän tekijän kirjoitus on kieliasultaan lähempänä kertomusta ja arkikieltä kuin tämän selvästi tavoittelemaa kirjallista tyyliä ja korkeakieltä.
Olen monessa paikassa joutunut tulkitsemaan katkenneiden ajatusten lauseita ikään kuin runokäännöstä. Olen yrittänyt tavoittaa kirjoittajan henkilöä tämän kirjoittaman raportin käännöksen kautta.
Rivien välistä piirtyy kuva miehestä jolla ihanteita, ennakkoluuloja sekä estoja, mutta ennen kaikkea hillitön halu olla sankari ja ”sotilas”.
YLE TV2 Dokumenttiprojekti tuotti 2007, käännökseeni perustuvan TV-dokumentin ”Ruotsalainen Prikaati 1918”.
R. Alftan
Tammikuussa 2008."