Pistetäänpäs faktaa tälle SDP:n keskustelupalstalle yleisesti veroista, niin katsotaan pystyvätkö nämä Uusi-Ukin kaatajat edes verodebattiin.
Verokeskustelusta on tullut taas kerran pallottelua yksittäisillä asioilla. Verotus kiristyy lähivuosina monella tavalla, eikä sitä pidä peitellä. Verotus ohjaa käyttäytymistä sen mukaan, mihin verotusta kohdennetaan. Verotuksella voi myös kannustaa, mutta Suomessa verotuksen vahvin ydin on rangaistusmentaliteetti.
Enemmän pitäisi pohtia sitä, mitä verotuksella saadaan aikaan pitkällä aikavälillä. Nyt jaetaan joka viikko uusia pikarangaistuksia eri tahoille. Rangaistusten koventaminenkaan ei auta, menoja on pakko leikata julkisen talouden velkaantuessa nykyistä vauhtia.
Ensimmäinen rangaistus tuli jo. Perintö- ja lahjaverotukseen liittyvä uusi ohjeistus merkitsee sitä, että lahjaksi saadusta tai peritystä omaisuudesta joutuu käytännössä maksamaan ensi vuodesta lähtien entistä enemmän veroa. Ohjeistusta voi perustella oikeudenmukaisuudella, mutta aikaisemmin oikeudenmukaisuus tarkoitti lahja- ja perintöverotuksen keventämistä. Tuleva näkymä ei taida kovin ilahduttaa sukupolvenvaihdoksia suunnittelevia perheyrityksiä.
Seuraava rangaistus tulee keväällä, kun pääoma- ja yhteisöverorakennetta rukataan. Velkaantuvaa valtiontaloutta joudutaan paikkaamaan kiristämällä verotusta, koska veropohjan laajentaminen on erittäin vaikeaa. Tähän saakka on pyritty keventämään verotusta ennustettavasti ja pitkällä aikavälillä. Kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat olleet monessa suhteessa erittäin hyviä.
Kolmas rangaistus tulee oletettavasti osinkoverotuksen puolella ja sitä seuraavat rangaistukset liittyvät ympäristö- ja energiaverotukseen. Verotuksen tempoileva linja johtaa ilman muuta uudenlaiseen lyhytnäköiseen verosuunnitteluun. Tempoilun kokonaistaloudellisia vaikutuksia voi arvioida vasta jälkikäteen.
Nyt kannattaisi keskustella verotuksen kannustusvaikutuksista. Kaikkein tärkeintä olisi päättää viivyttelemättä yritysten tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannusteista. Monissa EU-maissa eli Suomen kilpailijamaissa sovelletaan mallia, joka sallii yrityksille verovähennyksiä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksista.
Tämä malli on useissa maissa todettu paremmaksi yritysten verokanusteeksi kuin suorien julkisten tukien kanavoiminen innovaatio- tai investointitukina. Kun tukia jakavia välikäsiä on vähemmän, panostusten piiskuri- ja kannustevaikutuksia voi seurata tehokkaammin. Oli malli mikä tahansa, taloutta pitäisi kannustaa uusilla instrumenteilla parempaan kasvuun. Rangaistusmentaliteetilla se ei toteudu.
Verokeskustelusta on tullut taas kerran pallottelua yksittäisillä asioilla. Verotus kiristyy lähivuosina monella tavalla, eikä sitä pidä peitellä. Verotus ohjaa käyttäytymistä sen mukaan, mihin verotusta kohdennetaan. Verotuksella voi myös kannustaa, mutta Suomessa verotuksen vahvin ydin on rangaistusmentaliteetti.
Enemmän pitäisi pohtia sitä, mitä verotuksella saadaan aikaan pitkällä aikavälillä. Nyt jaetaan joka viikko uusia pikarangaistuksia eri tahoille. Rangaistusten koventaminenkaan ei auta, menoja on pakko leikata julkisen talouden velkaantuessa nykyistä vauhtia.
Ensimmäinen rangaistus tuli jo. Perintö- ja lahjaverotukseen liittyvä uusi ohjeistus merkitsee sitä, että lahjaksi saadusta tai peritystä omaisuudesta joutuu käytännössä maksamaan ensi vuodesta lähtien entistä enemmän veroa. Ohjeistusta voi perustella oikeudenmukaisuudella, mutta aikaisemmin oikeudenmukaisuus tarkoitti lahja- ja perintöverotuksen keventämistä. Tuleva näkymä ei taida kovin ilahduttaa sukupolvenvaihdoksia suunnittelevia perheyrityksiä.
Seuraava rangaistus tulee keväällä, kun pääoma- ja yhteisöverorakennetta rukataan. Velkaantuvaa valtiontaloutta joudutaan paikkaamaan kiristämällä verotusta, koska veropohjan laajentaminen on erittäin vaikeaa. Tähän saakka on pyritty keventämään verotusta ennustettavasti ja pitkällä aikavälillä. Kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat olleet monessa suhteessa erittäin hyviä.
Kolmas rangaistus tulee oletettavasti osinkoverotuksen puolella ja sitä seuraavat rangaistukset liittyvät ympäristö- ja energiaverotukseen. Verotuksen tempoileva linja johtaa ilman muuta uudenlaiseen lyhytnäköiseen verosuunnitteluun. Tempoilun kokonaistaloudellisia vaikutuksia voi arvioida vasta jälkikäteen.
Nyt kannattaisi keskustella verotuksen kannustusvaikutuksista. Kaikkein tärkeintä olisi päättää viivyttelemättä yritysten tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannusteista. Monissa EU-maissa eli Suomen kilpailijamaissa sovelletaan mallia, joka sallii yrityksille verovähennyksiä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksista.
Tämä malli on useissa maissa todettu paremmaksi yritysten verokanusteeksi kuin suorien julkisten tukien kanavoiminen innovaatio- tai investointitukina. Kun tukia jakavia välikäsiä on vähemmän, panostusten piiskuri- ja kannustevaikutuksia voi seurata tehokkaammin. Oli malli mikä tahansa, taloutta pitäisi kannustaa uusilla instrumenteilla parempaan kasvuun. Rangaistusmentaliteetilla se ei toteudu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jotain on Suomessa osattu tehdä. Innovaatioiden merkitys on ymmärretty ainakin hallituksessa politiikkatasolla. Hallituksen toimesta on laadittu mm. kansallinen innovaatiostrategia. Tässä tunnustetaan se, että innovaatiot ovat tulevaisuuden rakentamisen keskeinen keino. Tähän liittyen Teknillinen Korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen Korkeakoulu yhdistetään maailman ensimmäiseksi innovaatioyliopistoksi. Myös ammattikorkeakoulujen roolia on tarkoitus korostaa. Toivoa tietenkin sopii, että tämä ei jää vain paperitasolle. Innovaatioiden tukeminen mm. verotustasolla olisi hyvä jos ja kun siitä voisivat päästä osalliseksi kaikenlaiset yritykset eikä vain jättiyritykset.
Maailman on syklinen ja koska valtiotaloudenhoito perustuu veronkantoon, jossa voi olla isoja nousuja ja laskuja, on ymmärrettävää että verotusta voidaan joutua välillä kiristämään. Parempina aikoina on laskuvaraa enemmän.
Mitä osinkoverotukseen liittyviä hankkeita on vireillä? Tästä en ole kuullut mitään.
Itse rakentaisin verokannusteita myös työllisyyttä tukemaan.