”Vahvaa ruotsalaisuutta Suomeen” ajavat Sfp:n ja Folktingetin markkinamiehet ovat näköjään intoutuneet ylistämään ruotsin kielen erinomaisuutta korostamalla sen kuulumista indoeurooppalaiseen kieliperheeseen, kun taas Suomen kieli on heidän mielestään vain takametsiin eristäytyneiden junttien kommunikointiväline.
Vähänkin indoeurooppalaisiin kieliin perehtynyt ymmärtää ruotsin kielen rakenteesta, että se on muodostunut niistä ylijäämäsanoista, jotka muut indoeurooppalaista kieltä puhuvat kansat ovat aikojen saatossa käyttökelvottomina ja tarpeettomina hylänneet. Näistä sanoista ruotsalaiset ovat saaneet rakennettua itselleen oman yksinkertaiselle ihmiselle sopivan, yksinkertaisen kielen, joka kehityksensä tässä vaiheessa on vielä ehkä lähempänä viittomakieltä kuin normaalia puhekieltä.
Suomi luonnonmukaisena ja tuhansia vuosia vanhana sivistyskielenä on ilmaisuvoimaltaan ylivertainen ja todellinen monimuotoinen ”luomukieli”, joka vaatii kuulijaltaan myös erinomaista päättelykykyä. Ehkä juuri tästä syystä Suomen kieli on ruotsalaisille vastenmielinen, vaikeasti ymmärrettävä kieli, eivätkä ruotsalaiset ole koskaan olleetkaan mitään loogisen ajattelun mestareita. Varsinkin trigonometrinen logiikka on ruotsalaisille täysin vieras ja tuntematon, tajunnan ulkopuolella oleva musta aukko.
Suomen kielen vahvuutena ja voimana on sen omaleimaisuus ja kielen rakenteen erilaisuus, mikä takaa sen elinvoimaisuuden ja edelleen vahvistuvan aseman muiden kielten joukossa. Kun taas ruotsin kieli indoeurooppalaisena ”jätekielenä” tulee vuosien saatossa sulautumaan toisiin indoeurooppalaisiin kieliin ja todennäköisesti myös katoamaan kielten hautausmaalle, ehkä pienen muistolaatan kera.
Vähänkin indoeurooppalaisiin kieliin perehtynyt ymmärtää ruotsin kielen rakenteesta, että se on muodostunut niistä ylijäämäsanoista, jotka muut indoeurooppalaista kieltä puhuvat kansat ovat aikojen saatossa käyttökelvottomina ja tarpeettomina hylänneet. Näistä sanoista ruotsalaiset ovat saaneet rakennettua itselleen oman yksinkertaiselle ihmiselle sopivan, yksinkertaisen kielen, joka kehityksensä tässä vaiheessa on vielä ehkä lähempänä viittomakieltä kuin normaalia puhekieltä.
Suomi luonnonmukaisena ja tuhansia vuosia vanhana sivistyskielenä on ilmaisuvoimaltaan ylivertainen ja todellinen monimuotoinen ”luomukieli”, joka vaatii kuulijaltaan myös erinomaista päättelykykyä. Ehkä juuri tästä syystä Suomen kieli on ruotsalaisille vastenmielinen, vaikeasti ymmärrettävä kieli, eivätkä ruotsalaiset ole koskaan olleetkaan mitään loogisen ajattelun mestareita. Varsinkin trigonometrinen logiikka on ruotsalaisille täysin vieras ja tuntematon, tajunnan ulkopuolella oleva musta aukko.
Suomen kielen vahvuutena ja voimana on sen omaleimaisuus ja kielen rakenteen erilaisuus, mikä takaa sen elinvoimaisuuden ja edelleen vahvistuvan aseman muiden kielten joukossa. Kun taas ruotsin kieli indoeurooppalaisena ”jätekielenä” tulee vuosien saatossa sulautumaan toisiin indoeurooppalaisiin kieliin ja todennäköisesti myös katoamaan kielten hautausmaalle, ehkä pienen muistolaatan kera.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ruotsin kielet sanat ovat kierrätystavaraa Euroopan eri kaatopaikoilta ja roskalaatikoista.
"Suomi luonnonmukaisena ja tuhansia vuosia vanhana sivistyskielenä on ilmaisuvoimaltaan ylivertainen"
Mukava kuulla. Mitä sellaista suomen kielellä voi sitten ilmaista, mitä muilla kielillä ei voi? Ja onko mahdollista, että jollakin muulla kielellä voisi ilmaista jotakin sellaista, mitä suomen kielellä ei voi?
Voisitko sisällyttää myös ruotsinkielen koskemaan kommenttiasi, kun jostain syystä ruotsittajat pitävät ruotsia universaalina portti kielenä.
Jos et niin miksi.
"Voisitko sisällyttää myös ruotsinkielen koskemaan kommenttiasi, kun jostain syystä ruotsittajat pitävät ruotsia universaalina portti kielenä."
En tietenkään tarkoita, ettei suomi ilmaisuvoimaisena olisi juuri se portti, jota kaipaat.
Suomen kielessä on konsonanttien ja vokaalien suhde sama kuin italian kielessä. Puhe koostuu vokaaleista ja konsonanteista. Vokaaleja ovat A, E, I, O, U, Y, Ä ja Ö. Loput aakkosista on konsonantteja. Tärkeitä puheessa ovat konsonantit, niiden tehtävänä on siirtää informaatioita. Vokaalien tehtävä on mahdollistaa sanan ääntäminen. Ihmiselle kielen ääntäminen on vaikeaa jos kielessä on liikaa konsonantteja. Faxin ja modeemin ujellus on tavallaan kieltä joka on muodostettu pelkästään konsonanteista täysin ilman vokaaleja. Jos kieli on pelkkiä konsonantteja silloin se myös kuulostaa faxin tai modeemin ujellukselta.
Jos kielessä ei ole riittävästi vokaaleja helpottamassa ääntämystä, ihminen joutuu tinkimään kielen ääntämisessä. Silloin sanoista jätetään pois tai lisätään jotain äänteitä ääntämisen helpottamiseksi. Se aiheuttaa eroavaisuuksia kirjoitusasuun verrattuna. Se taas johtaa siihen että kielen kirjoittaminen eroaa ääntämisestä joka tekee kielen oppimisen vaikeaksi.
Heprean kielessä ei kirjoiteta vokaaleja mutta ymmärrettävästä syystä ne lausutaan puheessa ja mikä tekee kielen vaikeaksi nuorelle lapselle oppia. Heprean kielessä JHV lausutaan jahve = jumala.
Suomen kielessä tämä ei ole ongelma. Tutkimuksen mukaan suomenkielinen lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Pisa tutkimuksen perusteella suomenruotsalaiset oppilaat jäävät jälkeen äidinkielen oppimisessaan suomalaisiin lapsiin verrattuna.
Suomen kielessä on useimmiten aina konsonantin tai tuplakonsonantin jälkeen vokaali. Suomen kielessä on siis konsonantteja ja vokaaleja vuorotellen. Lisäksi suomen kielessä sanat päättyvät usein vokaaliin. Nämä piirteet tekevät suomen kielestä laulun omaista. Universaalisti laulua kuvataan usein kutakuinkin näin: Lal la lal la laa.. , melkein kuin suoraan suomen kielestä, laulaa.
Monissa muissa kielissä sanat eivät osaa kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin suomen kieli. Ehkä siksi meidän rallikuljettajamme ovat maailman parhaita. Sopiva konsonanttien ja vokaalien suhde tekee sanoista selkeitä ja siten hyvin erottuvia joista saa melussakin helposti selvää. Kartanlukijan ja ajajan kommunikointi onnistuu virheettömästi ja tarkasti suomen kielellä. Marcus Grönholmillekin luetaan nuotit suomeksi ja hän voitti aina maailmanmestaruuden suomen kielellä.
Ruotsin kielessä esiintyy paljon peräkkäisiä konsonantteja joka tekee kielen vaikeaksi ääntää ja oppia kirjoittamaan.
Ruotsin kielen Älvsjö - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit lvsj - siis neljä konsonanttia peräkkäin, joka aivan mahdoton sana ihmisen lausuttavaksi. Sanahan on suorastaan kaamea parahdus. Tyypillistä ruotsinkielelle. Älvsjö lausutaan suunnilleen henkäyksenomaisesti "äyhö" ruotsiksi.
Nordenskiöld - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit rd - nsk - ld
Wright - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit Wr - ght ja vain yksi vokaali.
Kysyy tuommosta ?
Tapio.Rautalapio
Kielen sisältö syntyy kulttuurista, joka mm. suomaisilla on syvällä. Pintakulttuurit eivät ole syvällisiä, ne katoavat kun pintaa raapaistaan tai ne voi peitetään puuterin alle, mutta suomalainen kulttuuri on vahvaa, koska se on syvältä kasvanut. Suomalainen kulttuuri on kokonaista. Kieli on karkeimmillaan vain ilmaisunväline todelliselle. Todellista ei edes kielen avulla pystytä kuvailemaan aidosta, koska se on kokemuksellista. Se siis pitää itse kokea.
Onpa taas fennonero panemassa parastaan! "Tuhansia vuosia vanha sivistyskieli", Ja vasta muutama vuosikymmen sitten opitte lukemaan ja kirjoittamaan!! Siinä on maailmalle "tuhatvuotinen sivistyskieli". Koko maailma nauraa sinulle!!!
Nauru pidentää ikää!
En todellakaan itke! Kyyneleet johtuvat naurusta!!
Raamattu käännettiin ruotsiksi vaivaiset 20 vuotta ennen kuin suomeksi. Sitä ennen kirjallista ruotsin kieltä ei ollut sen enempää kuin suomeakaan. Oli vain saksan ja tanskan sekoitus jota puhuttiin ruotsin alueella.
Ruotsin kieli on oikeasti vain pohjois-saksalainen murre muiden pohjoismaisten kielien rinnalla.
http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/runurn.htm
http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm
"Mitä sellaista suomen kielellä voi sitten ilmaista, mitä muilla kielillä ei voi?"
Miten tämä kauniisti sointuva suomenkielinen virke taipuu esimerkiksi riikinruotsin murteelle: "Räkäruotsia ruikkiva ruotsikko".
Sanoja kuin ruotsinkielessä.
"Ja vasta muutama vuosikymmen sitten [b]opitte[\b] lukemaan ja kirjoittamaan!!"
Onko todella niin, että [b]me[\b] opimme lukemaan vasta silloin, niin saanko kysyä, koska [b]te[\b] opitte lukemaan ja kirjoittamaan?
esim. suomen monimuotoisuuteen verrattuna. Suomi mahdollistaa paljon rikkaamman ilmaisun (mm. sanojen suurempi lkm).
Monet kaksikieliset suomalaiskirjailijat ja -ruonoilijat ovat valinneet suomenkielen tulkintakanavakseen.
Syynä on suomenkielen parempi ilmaisuvoima ja kielen rikkaus yleensä. Ruotsinkieli on stilisoitu ja köyhtynyt taiteellisesti huonoksi.
"Räkäruotsia ruikkiva ruotsikko".
Suomen kielen monimuotoisuus takaa sen ilmaisukyvyn ylivoimaisuuden ruotsiin verrattuna, koska näyttää vahvasti siltä, etteivät nämä ruotsalaisuutta ylistävät, eivät osaa tai hallitse kehumaansa ruotsia edes sen vertaa, että osaisivat kääntää yllä olevan virkkeen ruotsiksi?
Onko ruotsi tosiaan sanavarastoltaan niin köyhä kieli, ettei yhtä heleästi sointuvaa suomenkielistä virkettä voi kääntää ruotsin eikä suomenruotsin murteelle? Nyt vasta ymmärrän, ettei ruotsin kielen köyhyyden takia suomenruotsalaiseen kulttuuriin kuulu juuri mitään muuta kuin saksalaiset juomalaulut.