Minulla on tdettu kaksisuuntainen mielialanhäiriö. Kokeilin monta eri lääkettä, ja ainut joka toimi oli Lito. Litiumhan tunnetusti aiheuttaa sikiölle epämuodostumia, joten otin kierukan, koska en todellakaan halunnut että tulisin raskaaksi. No, arvatkaapas miten kävi...
Olen lääkettäni syöny säännöllisesti, 900mg/pvä, ja koska kierukan takia menkkoja ei ole muutenkaan ollut vähään aikaan en edes osannut arvata että olisin raskaana. Tein lähinnä huvikseni testin ku vitsailtiin että mitä jos olen raskaana, ku rinnat oli kipeet, ja voin huonosti. En ollut mitenkään iloinen kun testi olikin positiivinen... Muuten minulla ei olisi ongelmaa lapsen hankkimisen suhteen, menin äsken naimisiin, mieheni haluaisi lapsia, minäkin, mutta nyt kaikki meni vain täysin pieleen =(
Tavallaan haluan odottaa ja pitkittää, että entä jos minun lapseni olisikin erikoinen, jos lääkkeet ei olisi sille aiheuttanut mitään vahinkoo, jos voisinki saada nyt täysin terveen lapsen lääkityksestä huolimatta?
Toisaalta tuntuu siltä että olisi helpompaa keskeyttää raskaus nyt alkuunsa, ja yrittää uudelleen sitten kun olen löytänyt itselleni sopivia lääkkeitä jotka ei olisi sikiölle haitallisia..
Olen jo keskustellut lääkärin kanssa, hän suosittelee aborttia ja uutta yritystä myöhemmin, mutta en tiedä.. Tämä on kamalaa, en ikinä uskonut että jotuisin tällasia miettimään =(
Olen lääkettäni syöny säännöllisesti, 900mg/pvä, ja koska kierukan takia menkkoja ei ole muutenkaan ollut vähään aikaan en edes osannut arvata että olisin raskaana. Tein lähinnä huvikseni testin ku vitsailtiin että mitä jos olen raskaana, ku rinnat oli kipeet, ja voin huonosti. En ollut mitenkään iloinen kun testi olikin positiivinen... Muuten minulla ei olisi ongelmaa lapsen hankkimisen suhteen, menin äsken naimisiin, mieheni haluaisi lapsia, minäkin, mutta nyt kaikki meni vain täysin pieleen =(
Tavallaan haluan odottaa ja pitkittää, että entä jos minun lapseni olisikin erikoinen, jos lääkkeet ei olisi sille aiheuttanut mitään vahinkoo, jos voisinki saada nyt täysin terveen lapsen lääkityksestä huolimatta?
Toisaalta tuntuu siltä että olisi helpompaa keskeyttää raskaus nyt alkuunsa, ja yrittää uudelleen sitten kun olen löytänyt itselleni sopivia lääkkeitä jotka ei olisi sikiölle haitallisia..
Olen jo keskustellut lääkärin kanssa, hän suosittelee aborttia ja uutta yritystä myöhemmin, mutta en tiedä.. Tämä on kamalaa, en ikinä uskonut että jotuisin tällasia miettimään =(
Vastaukset 59
Vanhimmat
ennenkuin (ja jos) ilmenee että vaurioita todella on aiheutunut?? Lapsi voi olla hyvinkin täysin terve!
Kauanko olet syönyt lääkettä? Raskauden aivan alussahan lääkkeet, ym. haitalliset aineet ei edes vaikuta alkioon.
Nyt olisi korkea aika vaihtaa lääkitys turvalliseen ja katsoa miten tilanne etenee. Ei aborttia pidä tehdä pelkkien oletusten varassa, ja kun kuitenkin tulevina aikoina aikoisitte yrittää lasta.
Ei ole mikään helppo juttu... Kuten jo totesin, olen monta eri lääkettä jo koiellu, ja tämä ainut joka auttaa. Joka lääkkeellä kaiken lisäksi omat haittavaikutukset, joten paras olisi sitten olla ilman lääkkeitä, vaikka sekään ei oo hyvää koska en voi luottaa mielialaani ilman lääkkeitä, niin tyhmältä ku se kuulostaakin.
Tarpeeksi ajoissa jos olisin raskauden huomannut ei olisikaan välttämättä ollut mikään hätä, mutta kuten jo sanoin kierukan takia en sitä tajunnut heti, joten nyt on jo rv6 meneillään. Käsittääkseni tämä lasketaan raskauden ensimmäiseen kolmannekseen, jolloin on suurin todennäköisyys että lääkkeet vaikuttaa sikiöön.
Pulma onkin että abortoinko nyt, kun vielä olisi suhteellisen helppoa, vai haenko mieluummin erikoislupaa myöhemmin kun todetaan että sikiö on epämuodostunut... Suuntaan tai toiseen, ei ole helppo päätös, onneksi oman lääkärin ja miehe kanssa voi asiasta keskustella ettei ole yksin päätöksen kanssa, mutta minun päätöksenihän se loppujen lopuksi on. Onneksi minulla on niin ihana mies (pakko ollakin kun on sietänyt mua sekä maanisena että masentuneena) että on tukena teinpä mitä tahansa, hän ei tuomitsisi aborttia eikä paheksuisi lasta..
Kunpa minulla nyt olisi maaginen kasipallo että voisin katsoa tulevaisuuteen, olisiko lapseni terve vai ei!
lääkkeen niin on hyvin todennäköistä ettei haittoja ole tullut. Äidin ja alkion verenkierrot alkavat olla yhteyksissä vasta rv5-6 lähtien. Ja täytyyhän sun kuitenkin sitten myöhemminkin löytää joku sopiva lääke raskausajalle, jos psyykkinen tilasi on pysyvä (?), ja jos tulisit myöhemminkin raskaaksi. Ota siis huomioon sekin, ettet tiedä vaikka tämä lapsi olisi se ainoa jonka koskaan voit saada, ja joku toinen myöhempi lapsi ei ole kuitenkaan juuri tämä lapsi, joka voi elää vain nyt!
Miksi pitäisi tehdä abortti nyt "varmuuden vuoksi", kun ei ole mitään varmuutta/näyttöä että vahinkoja olisi tullut?? Eikö jäisi parempi mieli itsellekin (jos näin voi tälläisessä tilanteessa edes sanoa), jos myöhemmin abortille olisi todelliset terveydelliset perusteet (JOS koskaan onkaan)? Sinuna odottaisin mahdollisimman levollisin mielin sinne ultratutkimuksiin saakka ja murehtisin vasta sitten abortista, jos siihen koskaan on aihetta.
bipoa sairastava noin vain voi lopettaa kertalaakista lääkitystä (eikä muutoinkan kertalaakista...)??
Lithium EI käy raskaana olevalle!!! Se aiheuttaa erilaisia vaurioita sikiölle, se on ihan tutkittu asia, lithiumia on käytetty jo niiiin kauan että siitä on paljon tutkimustuloksia.
"jos psyykkinen tilasi on pysyvä (?)" Bipous ei parane koskaan.
Suuri osa lithiumin aiheuttamista vaurioista EI tule esille UÄ-tutkimuksissa=)
Mitä todennäköisimmin ajatuksesi on parasta toivova, mutta bipoudesta, lääkityksistä ja niiden aih.vauruoista sinulla ei tunnu olevan tietoa, nimimerkki "lopetat".
Millainen ihminen toivoo elämää pahasti epämuodostuneelle lapselle??!
Huomioon on otettava sekin, että mitä jos? Mitä jos tuleva lapsi onkin pahasti epämuodostunut? Itse tuhatkertaa mieluummin tekisin abortin varhaisessa vaiheessa varmuuden vuoksi kuin synnyttäisin lapsen kokoisen pahasti epämuodostuneen sikiön!
Mitä sinä tiedät asiasta?! Oletko asiantuntija? Jos jo lääkäri on suositellut aborttia lithiumin takia, niin hän on pätevämpi arvioimaan asiaa kuin sinä. Lithium on tunnettu teratogeeni.
"Teratogeenien vaikutus eri-ikäisiin sikiöihin
Sikiön elimiin syntyy epämuodostumia eniten organogeneesin aikana."
Epämuodostumat johtuvat perimän muutoksesta, ulkoisista tekijöistä (teratogeeneista) tai äidin sairaudesta
• Blastogeneesin ja organogeneesin jaksoina sikiö on erittäin herkkä ulkoisille vaikutuksille ja tällöin syntyvät myös vaikeat epämuodostumat
Muita teratogeeneja:
• talidomidi
• warfariini
• dikumaroli
• tetrasykliini
• streptomysiini
• A vitamiini
• litium
Ja täältä näkee sivulta 5 mitä vaurioita teratogeenit aiheuttavat:
http://www.joensuu.fi/biologia/vornanen/Kehitysbiologia/Kantasolut%20ja%20kloonaus,%20siki%F6h%E4iri%F6t.pdf
Älkää ikinä uskoko jotain mutuilijaa jollain keskustelupalstalla, vaan lääkäriä! Jos on valmis ottamaan riskin, kolikon toisena puolena on epämuodostunut lapsi ja hänen hoitonsa, puhumattakaan mitä kärsimystä itse lapsi joutuu kokemaan elämässään, jos nyt kovin pitkälle edes elää. Tätä juuri en tajua teissä kajahtaneissa: miten te voitte olla noin tunteettomia oikean lapsen suhteen? Ja sen suhteen mitä hän joutuu kokemaan elämässään? Elämä on tarjottava hinnalla millä hyvänsä. Lapsi heitetään pesuveden mukana jorpakkoon!
"Suuri osa lithiumin aiheuttamista vaurioista EI tule esille UÄ-tutkimuksissa"
..eivät voi olla mitenkään korjaamattoman vakavia.
Mutta mikset neuvo mitä tätä sairastava sitten voi tehdä kun huomaa raskauden eikä missään tapauksessa haluaisi aborttiakaan? Sanotko siis että lapsi on varmuudella jo vaurioitunut tuossa vaiheessa?
tappaisit lapsen ihan 'varmuuden vuoksi' (oman mukavuudenhalusi tähden) vaikka saattaisi olla täysin tervekin... Sitä paitsi mitään takeita ei ole siitä että myöhemmät lapsetkaan on terveitä vaikka kaikki mömmöt ois vältetty!!
Ja tässä siitä litiumista, mitä VOI aiheuttaa.
http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/5/573265.shtml
>4.6 Raskaus ja imetys
Hiirillä tehdyissä lisääntymistutkimuksissa litium on lisännyt suulakihalkioiden esiintyvyyttä. Rotilla, kaneilla ja _apinoilla_ tehdyissä tutkimuksissa litium _ei_ kuitenkaan ole osoittautunut _teratogeeniseksi_. Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana käytettynä litium _voi_ lisätä synnynnäisten sydänvaurioiden _riskiä_. Raskauden aikainen litiumin käyttö voi aiheuttaa vastasyntyneelle myös struuman, keskushermostolamaa, hypotoniaa tai sydämen sivuääniä. Litiumia ei tule käyttää raskauden aikana.>
Oliko liian lieviä riskejä ettet voinu suoraan tätä laittaa? Mieluummin heität mahdollisesti täysin terveen lapsen veren mukana viemäriin..usein myös naisen (lopunkin) mielenterveyden siinä mukana.
lievä riski?!
PE/%¤%&#%#¤leen ääl%!
Tuollaiset lampaan turkkiin pukeutuvat "lapsen ystävät" saisi tukehtua "hyvyyteensä"!
"..eivät voi olla mitenkään korvaamattoman vakavia"??????????
Kun ei ole sitä tietoa niin ei ole. Eipä sille näytä voivan mitään.
Lithiumin on todettu aiheuttavan epämuodostumia, se on ihan fakta. Ja kyllä, kyllä suosittelisin keskeytystä, varhaisessa vaiheessa. En odottelemaan mitään ultria ym.
Suosittelet survomaan viemäreihin ilman sen kummempia syitä mahdollisesti täysin terveitä lapsipoloja.
mitkä ovat vaurioiden riskit abortissa (lapselle kuoleman"vaurio" 100%)! Mihin joutaisivat tämän lapsille tarjoilevat "hyväntekijät"?
Etkö tosiaan tiedä mitä tarkoittaa teratogeeninen? Tiedätkö sinä mitä on lithium?
Aloittaja käyttää ja on käyttänyt sitä koko raskausajan 900 mg/vrk!
Turha tästä on keskustella. Sinun ammattisi ei kaiketi liity terv.hoitoalaan, oletan.
näin sairaanhoitajan suulla, että ne raskauden ensi kolmanneksella abortoidut eivät tunne ja kärsi mitään. Tulisitko mukanani vaikka nyt sunnuntai-aamuna varhain lasten teho-osastolle katsomaan, mitä todellakin tuntevat ja kärsivät ne syntyneet ja synnynnäisistä vakavista vammoista kärsivät?
eli kaikki vajaan viikon minkä lääke on mahdollisesti voinut vaikuttaa alkioon!
Ei tarvitse mitään ammattipätevyyksiä todeta, että lapsi voi olla hyvinkin terve! Sinun ei kaiketi pitäisi olla sillä alalla jossa nyt olet (jos edes olet..), et sovi siihen.
Unohtuiko jotain?
"Blastogeneesin ja organogeneesin jaksoina sikiö on erittäin herkkä ulkoisille vaikutuksille ja tällöin syntyvät myös vaikeat epämuodostumat
Sikiön elimiin syntyy epämuodostumia eniten organogeneesin aikana."
Alkio on käynyt blastogeneesin läpi ja on paraikaa organogeneesivaiheessa eli juuri siinä kehitysvaiheessa, missä sydämeen tulevat epämuodostumat saavat alkunsa.
ulkoinen voi vaikuttaa jollei veret oo missään tekemisissä? Onko organogeneesivaihe alkanut? Jos kyse on alkion iästä, niin sittenhän se on siinä rajoilla..
>• Blastogeneesi
– alkaa hedelmöityksestä ja päättyy 4. viikolla
hermostoputken sulkeutumiseen
• Organogeneesi
– Alkaa 4. viikolla ja päättyy 9. viikkoon .
• Erilaistuu valtaosa elimistä>
Et voi tietää edelleenkään onko yhtikäs mitään vaurioita tullut. Se on itseasiassa äärimmäisen epätodennäköistä.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00049
>Litium lisää harvinaisten sydämen epämuodostumien ilmenemistä, mutta nämä voidaan diagnosoida riittävän ajoissa tehdyn sikiön ultraäänikaikukuvauksen avulla raskauden keskeytystä ajatellen jo raskauden alkuviikkojen aikana. Tämän vuoksi litiumin käyttö ei ole vasta-aiheista raskauden aikanakaan.>
http://www.poliklinikka.fi/?page=5575414&id=3110540
>Kaikkein tuoreimpien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että normaaliväestöön verrattuna litiumille raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana altistuneista sikiöistä noin yhdelle 1000–2000:sta (absoluuttisina lukuina) kehittyy ylimääräinen synnynnäinen sydänvika. >
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00100
>Jos näiden vakavien sydämen epämuodostumien ilmenemisen riski on vastasyntyneillä keskimäärin n. 5:10 000, niin litiumia käyttäneiden äitien lapsilla se on 1:2 000-1:1 000. Relatiivinen riski on siis tilastollisesti hyvin selvästi lisääntynyt, mutta silti ainakin 999:lla 1 000:sta litiumille altistuneesta sikiöstä sydän on rakenteeltaan täysin normaali.>
Että näin todennäköistä on että olet suosittamassa täysin terveen lapsen listimistä ihan 'varmuuden vuoksi'...
yhteystietosi, puhelinnumero ja osoite, niin voin sulle soittaa sitku lapseni on syntynyt, sä voit sit auttaa mua hoitamaan sitä jos se on siaras enkä pärjäkään sen kaa? En mä voi odottaa et mieheni jaksais yksin huolehtii lapsesta jos se on kipee, ja mä oon masentunut. Voinko tuoda sen sit sulle hoitoon?
Jos kirjoitustesi takia päätyisin syntymään sairaan lapsen, otatko vastuuta ja autat minua hoitamaan sitä?
on varmasti myös hoitoapua tarjolla esim. erilaisten järjestöjen toimesta, tai kenties kaupunkisi kotipalveluna. Kai sulla on sukulaisia tai kavereitakin jotka voi auttaa?
Aina on myös mahdollisuus antaa lapsi adoptioon.
Mistä sä myöhemminkään voisit olla varma ettet masennu lapsen kanssa vaikka olisi ollut kuinka suunniteltukin? Ihan samoin joutusit sillonkin miettiin hoitoapuja ym.
Yllytät synnyttämään, ja sit yhteiskunnan pitäs lapsest huolehtii? Tässä on nyt erona se että a) sukulaiset, neuvola tai kaverit ei ylipuhu synnyttämään, ja b) suunnitellulla raskaudella olisi paremmat edellytykset onnistua, koska silloin olisi ainakin lääkitys kohdallaan. Jos masennun ja joudun sit järjestämään hoitoapua teen sen, tai me teemme sen, koska me olemme halunneet lapsen. Mutta jos yllyttää pitämään mahdollisesti sairasta lasta pitäisi olla myös valmis auttamaan, helppo on sanoa miten toisten kuuluisi toimia jos ei ite joudu ottamaan siitä vastuuta?
Saanko sinulle soittaa sitten keskellä yötä ja pyytää apua, tuletko sitten? Vai haluatko vain että lapseni syntyy, sitten voit olla taas hyvin mielin?
nyt itse itseäsi lapsesi surmaamisen kynnyksen ylittämiseen, ja toivoisit täältä tukea itsekkäälle mukavuudenhalullesi. Valitan, en voi sitä antaa. Lapsellasi on yli 99,9 prosentin mahdollisuus olla ihan terve, ja näitä hoitoapukuvioitahan joudut miettimään joka tapauksessa kun kuitenkin joskus haluat lapsen.
minusta väität? Olen yhden ainoan viestin koko palstalle kirjoittanut, niin miten se tekee minusta vaarallisen lasten tappamisen puolesta kiihkoilijan? Missään kohtaa en edes sanallakaan kehottanut ketään tappamaan ketään. Minä kerroin vain sen totuuden, että synnynnäisistä vammoista kärsivät lapset tosiaan tuntevat kärsimystä ja tuskaa, toisin kuin abortoidut alkiot ja sikiöt.
En minä mikään mukavuusaborttien puolestapuhuja ole, mutta tällaisessa tapauksessa ei ole kyse mukavuussyistä. Jokainen terveydenhuoltoalalla työskentelevä tietää sen. Ja litiumia ei saa käyttää raskauden aikana, senkin tietää jokainen alalla oleva. Kuitenkin tällaisessakin tapauksessa päätös raskauden keskeyttämisestä on tietenkin naisen oma, mutta pidän tärkeänä sitä, että hän saa asiantuntevia neuvoja päätöksessään.
Sinun syytöksesi ovat asiattomia ja täysin törkeitä ja kohtuuttomia. Olet minulle anteeksipyynnön velkaa.
Mitään terveydellistä syytä ei ole niin kauan kun ei voida todeta että lääkityksestä on koitunut lapselle vahinkoa (eli alle 0,1% mahdollisuus on totetunut). Pään sisäiset ongelmat (jotka olisi hoidettavissa muillakin lääkkeillä) kuuluu myös mukavuussyihin, ja eihän ne ilmankaan lääkettä estä raskauden loppuun viemistä.
"että olet suosittamassa täysin terveen lapsen listimistä ihan 'varmuuden vuoksi'... "
suositan aborttia hänelle? En missään. Sanoin, että itse tekisin satakertaa mieluummin abortin varmuuden vuoksi kuin riskeeraisin tulevan lapseni elämän aloituksen terveenä.
"Onko organogeneesivaihe alkanut"
On alkanut. Katso siitä linkistä, jonka annoin aiemmin. Siellä on selvä taulukko asiasta.
Ennen istukkaa on olemassa ruskuaispussi, jonka kautta alkio saa ravinteita. Jos lääkeaineita sun muita myrkkyjä kerääntyy jopa hiuksiin, miksei muihin kudoksiin? Mistä olisi pystytty päättelemään teratogeenien vaikutuksia tiettyihin aikaisiin alkionkehitysviikkoihin, jos vain istukan kautta kulkeva veri olisi ainoa lähde altistua?
jos voimat eivät vielä tunnu riittävän terveenkään lapsen hoitamiseen tällä hetkellä, niin miten ihmeessä selviytyä sairaan lapsen hoidosta. Vastuullista on ottaa huomioon kaikki vaihtoehdot jo alussa. Sitten mahdollinen sairaus ei tule niin pahana yllätyksenä ja järkytyksenä. Puhumattakaan sinun omasta voinnistasi, joka on myös tärkeää. Sekä sinun itsesi kannalta että tulevan lapsen kannalta.
Tämäntyyppiset vastustajat eivät välitä pätkääkään asiasta enää lapsen synnyttyä. Heille tärkeintä on vain että raskaus jatkuu, hinnalla millä hyvänsä. Ainahan lapsen voi adoptoida rakastavaan kotiin...jep jep.
tukesi tai sen puute on ihmisille jokseenkin yhtä tärkeää kuin hyttysen ininä.
..perättömien syytösten suoltaja!
Juuri tässä teet sitä taas
"Sanoin, että itse tekisin satakertaa mieluummin abortin varmuuden vuoksi kuin riskeeraisin tulevan lapseni elämän aloituksen terveenä."
vaikka ehkä hienovaraisen peitellysti vihjaillen.. kuten sakillesi usein tyypillistä onkin.
"On alkanut. Katso siitä linkistä, jonka annoin aiemmin. Siellä on selvä taulukko asiasta."
Mistä linkistä? Ainakaan tässä viestissä et antanut kuin tekstinpätkiä jostain.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8704545/41580225
Jos alkion ikää katsotaan hedelmöityksestä, niin rv 6 se on 4 viikkoa.
sanoneen sellaista, jota en sanonut -> valehtelit.
Sait linkin aiemmin, ole ystävällinen ja avaa koko keskustelu auki, niin löydät linkin, olisit voinut lukea sen jo silloin, mutta laiskana et viitsinyt. Siksi en toista kertaa vaivaudu sitä antamaan. Linkin takana puhutaan nimenomaan sikiönkehitysviikoista, ei raskausviikoista.
osoitit ihan itse että olet sanonut niin ja olet edelleen samaa mieltä, eli valehtelet minun valehdelleen sanomisistasi.
Mikset laita sitä linkkiä tänne nyt uudestaan niin ei tarvi koko ketjua alkaa kahlaamaan läpi? Vai eikö sellaista ollutkaan..? :D
Sikiön kiivain kehitys on sen verran varhaisilla viikoilla, että kaikki eivät tiedä siinä vaiheessa olevansa edes raskaana. Älä viitsi antaa väärää tietoa! Raskauden kannalta riskialtteinta aikaa on nimenomaan alkuraskaus. Kannattaa myös huomioida perussairauden muu vaikutus raskauteen ja kykyyn huolehtia lapsesta.
Useimmilla se vaihe kun ei vielä tiedä olevansa raskaana, päättyy viimeistään siinä rv4-5 kun kuukautiset alkaa olla myöhässä. Ja tällöin ei vielä verenkierrot ole olleet yhteyksissä, joten lääkkeet ym. verenkierrossa olevat haitallisuudet ei ole voineet vaikuttaa alkioon.
http://www.hus.fi/default.asp?path=1;28;824;2049;2265;2260;3437
Onko lääkitys ainoa syy miksi psykiatri (oletan että psykiatri) on keskeytyksen kannalla?
ehdottomasti kiellettyjen lääkkeiden listalle raskausaikana, ehdottomasti
http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/5/573265.shtml
ihan eri tietoa olen lääkäriltäni ja muualta saanut.. jos sitten vaihtaisi lääkärii ja kuuntelis vielä toista mielipidettä ennen päätöstä, kiitos.
Lääkäri on kuitenkin myös ilamissut huolensa siitä että en jaksaisi lasta hoitaa, vaikka minulla onkin mies. Olen nyt vasta 27vuotiaana päässyt niin pitkälle että pystyn edes opiskelemaan, elämä ollut muutaman vuoden "tauolla" sairauteni takia. Pari kertaa olen koulun aloittanut, pari kertaa joutunut osastolle hoitoon itsemurhayrityksien takia...
Koulu ja rutiinien löytyminen ei ole ollut helppoa, pärjään suht hyvin kun käyn terapiass 2kertaa viikossa, ja lääkitys toimii. Pieni lapsi tähän vielä niin voi olla ettei pää kestäkään enää sitä kaikkee...
Kyllähän minä tajuan että itsemurha ole mkn ratkaisu, tajuan sen oikein hyvin silloin kun minulla on tasainen kausi meneillään, mutta järkipuheet ei vain auta kun masennus iskee.. nyt olen taas muutenkin jo ennen tätä raskautta kärsiny ahdistuksesta ja levottomuudesta, joudun käymään lääkärissäkin nyt kerran viikossa että hän pystyy tarkkailemaan minua jos käytökseni muuttuisi selkesäti, en kyllä nyt haluaisi taas osastolle hoitoonkaan ku tosiaan elämä on muuten järjestäytymässä..
Että ääkitys ja sen aiheuttamat mahdolliset epämuodostumat on päällimmäinen syy miksi lääkäri sanoo että abortti tässä kohtaa ei olisi mitenkään tuomittava teko, ja toinen syy onkin sitten oma mielenterveyteni ja oma jaksamiseni...
Taidan kyllä huomenna soittaa vaadittavat puhelut ja keskeyttää tämä raskaus, ja sitten aloittaa lääkkeenvaihtorumbaan johonkin mikä olisi lapselle turvallisempi... kierukka pois ku ei se toiminutkaan ja kortsuilla pärjätä kunnes koulu on käyty, elämässä on rutiinejä, mieliala tasainen ja jaksan lapsen kanssa..
Kiitoksia kaikille vastanneille. Ja pahoittelut sekavasta tekstistä, jotenkin ei oikein ajatukset pysy kasassa täl hetkel..
Luuletko tosiaan että abortti ainakaan parantaisi sitä? Abortintekijöillä on kuusinkertainen itsemurhariski synnyttäneisiin nähden! Miksi vaihtaa lääkettä jos kuitenkin ensin turhaan surmaat ehkä aivan terveen lapsesi? Hakeudu kiireesti sterilisaatioon, saisit sen varmasti jo noilla mielenterveyssyillä. Pelkkiin kortsuihin ei ainakaan kannata luottaa! Jos tilasi takia nyt uhraat lapsesi koko elämän, eipä se sairautesi varmaan mihinkään siitä koskaan muutu, ja abortista pahenee vain.
puolestasi. Toivottavasti saat lääkityksen kohdalleen ja aivokemian sellaiseksi, että lapsikin sopii elämään, olet kuitenkin vielä nuori ihminen.
Kannattaako kierukkaa poistattaa? Eikö sen lisänä voisi käyttää kondomia, niin sulla olisi tuplavarmistus?
Hyvää jatkoa elämääsi!
"Jos tilasi takia nyt uhraat lapsesi koko elämän, eipä se sairautesi varmaan mihinkään siitä koskaan muutu, ja abortista pahenee vain."
Tilani on muutenkin pysyvä, kiitos vain.
"Abortintekijöillä on kuusinkertainen itsemurhariski synnyttäneisiin nähden!"
Itsemurhaa olen jo yrittänyt, jopa ennen aborttia, joten aborttini ei kyllä vaikuta siiehn teenkö sen vai en jos samat ajatukset taas rupee pyörimään päässä. Synnyttäminenkään ei ole mkn ihmelääke, pahimmassa tapauksessa kun en enää jaksa siinä jää lapsi äidittömäksi.
Ainiin, mut mihenihän sit voi antaa lapsen pois jonnekin, aivan.. eihäv se äidittömyys mtn haittaa ku aina löytyy ihmisiä jotka haluavat muitten lapsia...
Miksi ihmeessä pitäisi hakeutua sterilisaatioon!? Vain koska tämä raskaus nyt alkoi mahdollisimman huonolla tavalla, niin ei se tarkoita ettenkö ikinä haluaisi lapsia!
Kierukan pitäisi olla yhtä varma kuin sterilisaatio, sen takia sen otinki, että olisi hyvä ja luotettava ehkäisy kunnes elämäni olisi tarpeeksi tasainen että voisin lapsia hankkia.
Ei tämä helppoa eikä hauskaa eikä ainakaan mukavaa oo, mutta en voi muutakaan. Ottaako joku vauvani sitten kun se on syntynyt ja huomataan että se ei ole terve? Tuleeko minulle sitten todella hyvä mieli ja koen ihmeparannuksen kun annan pois sairaan lapsen, koska en jaksa hoitaa sitä?
Se on hyvää että sinun elämässäsi kaikki on hyvin, jopa niin hyvin että voit sanella muille miten heidän pitäisi toimia, mutta keskittyisit vain siihenomaan elämään? Jooko?
Tottakai keskustelussa saa tuoda omat mielipiteet esille, mutta jos viestin ainut tarkoitus on aiheuttaa pahaa mieltä ihmiselle jolla on jo paha mieli kaikesta, niin joskus voisi miettiä kannattaako.. Vaikka mitä kirjoitat niin et voi luvata minulle että synnytän terveen lapsen, jota jaksan hoitaa.
Olisi täysin eri asia jos raskaus olisi alkanut sen takia etten olisi ehkäisystä edes huolehtinut, mutta kun tosiaan en halunnut raskaaksi niin otin kierukan.. Ja tuplaehkäisystä sen verran et gynekologi sanoi ettei oo mtn järkee käyttää kortsuu samaan aikaan jos kerran on vakituinen kumppani, kierukan langat todennäkösesti rikkoo kortsun, joten se siitä tuplaehkäisystä.
edes suunnittelet vaihtavasti lääkkeen jollet aikoisi melko pian yrittää kuitenkin taas raskautta? Mikset voi tehdä sitä nyt heti, tämän lapsen kohdalla ettei häntä tarvisi tappaa ja vältyt aiotun teion pahalta mieleltä?
On erittäin epätodennäköistä että lapsellesi olisi aiheutunut mitään epämuodostumia. Joten sitä on ihan turha käyttää verukkeena (mukavuus)abortille.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00049
>Litium lisää harvinaisten sydämen epämuodostumien ilmenemistä, mutta nämä voidaan diagnosoida riittävän ajoissa tehdyn sikiön ultraäänikaikukuvauksen avulla raskauden keskeytystä ajatellen jo raskauden alkuviikkojen aikana. Tämän vuoksi litiumin käyttö ei ole vasta-aiheista raskauden aikanakaan.>
http://www.poliklinikka.fi/?page=5575414&id=3110540
>Kaikkein tuoreimpien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että normaaliväestöön verrattuna litiumille raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana altistuneista sikiöistä noin yhdelle 1000–2000:sta (absoluuttisina lukuina) kehittyy ylimääräinen synnynnäinen sydänvika. >
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00100
>Jos näiden vakavien sydämen epämuodostumien ilmenemisen riski on vastasyntyneillä keskimäärin n. 5:10 000, niin litiumia käyttäneiden äitien lapsilla se on 1:2 000-1:1 000. Relatiivinen riski on siis tilastollisesti hyvin selvästi lisääntynyt, mutta silti ainakin 999:lla 1 000:sta litiumille altistuneesta sikiöstä sydän on rakenteeltaan täysin normaali.>
käyttää pillereitä ja kortsua, ei kortsua kannata käyttää kierukan kanssa koska langat rikkoo sen.
Tosin epäilyttää voiko kovin pahaa mielenvikaa ollakaan kun kuitenkin seksi näkyy ihan normaalisti maittavan..
sinä ja lääkärisi tiedätte varmasti sinun jaksamisesi ja mahdollisten vaurioiden riskit paljon paremmin kuin kukaan täällä. Ja siten sinä olet ainoa, joka oikean päätöksen voi kohdallasi tehdä.
Huoli lapsen mahdollisesta sairaudesta ei varmasti helpota raskausaikaa eikä sairaan lapsen adoptointikaan tosiaan ole itsestäänselvä asia, jos unohdetaan se tosiasia, että tuskin miehesi tai sinäkään pystyisitte lapsesta luopumaankaan. Eikä lapsesta luopuminenkaan tosiaan mielenterveyden kannalta hyvä asia ole.
Kierukasta ja kondomista: en suosittelisi kierukasta luopumista ja pelkästään kondomin varaan jäämistä, sillä monet asiantuntijat sanovat kondomista, että niiden kanssa raskaaksi tulo on vain ajan kysymys. Kierukan kanssa voi käyttää kondomia, jos kierukan langat on katkottu hyvin lyhyiksi. Pyydä siis vaikka gynekologia katkomaan langat lyhyemmiksi.
Voi olla toki, että kierukka ei jostain syystä ehkäise sinulla raskauksia, mutta toisaalta voi olla kyseessä vain kerta virhekin. Siis jos kierukka ei sinulla aiheuta muita ongelmia, kannattaa se varmaan pitää siitä huolimatta. Kyllähän se varmasti raskauden todennäköisyyttä ainakin pienentää.
OOtko tosissasi!? Kiltti, sano ettet oo =) No jos oot niin sain ainakin päivän maikeimmat naurut, kiitos sinulle =) Et taida tietää oikeesti mistään mitään? NO, ne halut on vähän pohjassa kun on totaalisen masentuntu, mutta kun menee hyvin seksi kyllä maistuu siinä missä muillekin =) manisatsa puhumattakaan...
Ja tosiaan, e-pillereitä en voi käyttää, huomattiin jo et ne vain lisää "hyppyjä" mielialassani, että se siitä..
Minulla meni pari vuotta eri lääkkeitä kokeillesani ennekuin huomattiin että Lito on minulle se oikea lääke. Kun ei huomaa ihan heti parissa päivässä tai viikossa että onko lääkkeestä hyötyy, jne.. Litoo jos lopetan niin sitäkin pitää tehdä varoen, vähitellen vähentää anonsusta, ja sitten vasta voi lähtee muita lääkkeitä kokeilemaan. Ei se ole ihan niin helppoa että tänään lopetan Litot, huomenna rupeen popsimaan muita pillereitä ja viikon päästä olisin valmis hankkimaan lapsia.
Miksi vaivaudut kommentoimaan ku et tosiaan tiedä mistään mitään?
Ja onhan keirukan pettämismahdollisuuskin se 1:1000 papereitten mukaan, ja täs sitä nyt ollaan...
On parempaa että on turvallinen lääkitys jos kierukka pettäisi taas, voi miettiä aihetta ihan eri phjalta kuitenkin kun ei ole sitten sama mahdollisuus lapsen mahdollisesta sairastumisesta. Ei se tarkoita sitä että suunnitteleisin raskautta, mutta olisin varautuneempi jos vahinko kävisi ennenkuin olen "valmis".
tässä näkee taas oikein "asiantuntijan" lausunnon! EI ne kierukan langat riko sitä kondomia!
Ja mikä on epäilyttävää? Sekö ettet tiedä maanisdepressiivisyydestä yhtikäs mitään..
itse ole vaivautunut ottamaan asioista selvää. Yhdessä linkissähän nimenomaan sanottiin että liton käyttö on lopetettava hitaasti. Ja sittenkin on 1,5:2000 mahdollisuus että lapselle on tullut vahinkoa.
eihän se nytkään ole kuin vaivainen 1-2 : 2000!!!!
vain kokeiltiin..? Kuinka kauan? Kokeiltiinko nykyisen lääkityksen kanssa?
sinä perustat mutusi :DDD
1-2:2000 ei ole kuitenkaa kovin pieni, verrattuna siihen että jos ei käyttää litoa, 1:20 000!
kuitenkin raastamassa yhden lapsen koko ihmiselämää verilammikkoon jonkun alle 0,1 prosentin epämuodostumariskin takia!!!!
" kuitenkin raastamassa yhden lapsen koko ihmiselämää verilammikkoon jonkun alle 0,1 prosentin epämuodostumariskin takia!!!!"
riski abortin jälkeiseen itsemurhaan tai psykooseihin, joita mainostat usein tapahtuvan, ovat pienempiä kuin tuo riski?
Miten riski on siis tässä käytännössä olematon, mutta abortin valinnassa usein tapahtuva?
mahtaa olla niillä joilla mt-ongelmia on jo ennestään, eikös se ollut huomattavasti korkeampi kuin normaalisti?
Olipa itsemurhariski minkälainen vaan abortin jälkeen, kuitenkin synnytyksen jälkeen se on 6 kertaa vähemmän.
Hei! Oletko varma, että sinulla on syy - seuraus -suhteet oikeinpäin? Sanoit, että abortintekijällä on kaksinkertainen itsemurhariski. Otitko huomioon, että se tekijä itsessään, jonka vuoksi ihminen hakee aborttia, myöskin voi lisätä itsemurhariskiä (tai ennenaikaista kuoleisuutta)? Esim. olen asunnoton ja myyn jonkin verran seksiä. Kumpikin näistä tekijöistä varmasti itsessään lisää sekä itsemurhariskiä että ennenaikaista kuolleisuutta. Samoin lapsen huostaanottoriski lisääntyy suunnilleen 100 %:iseksi.
Tiesitkö, että länsimaissa raskaana olevien naisten yleisin kuolinsyy on itsemurha? Eli myös raskaana olevat naiset tekevät itsemurhia. Oliko tämä huomioitu tutkimuksessasi? Ei raskauden jatkuminen takaa hyvää mielenterveyttä ja tervettä elämää lapselle.
Yritän olla solvaamatta, mutta nyt kovasti tekisi mieli. Eli seksi on kauniiden, terveiden, rikkaiden ja lisääntymishaluisten yksinoikeus? Kyllä mielenterveyspotilaatkin voivat harrastaaa seksiä. Eri sairauksilla voi olla erilaisia vaikutuksia seksuaalisuuteen. Joissain sairauksissa kiinnostus seksiin saattaa jopa toisissa vaiheissa olla lisääntynyt. Myös kehitysvammaisilla on seksuaalisia tarpeita, vaikka heillä ei todellakaan voi edellyttää olevan täydellistä ymmärrystä seksin ja lapsensaannin välisestä yhteydestä. Olisitko yhtä veemäinen siinäkin tapauksessa, että äiti olisi hädissään kun huomaisi dawninsyndroomaa potevan tyttärensä olevan pieniin päin. Sanoisit vaan, että itse on nainut, vastatkoon seurauksista? Tilanne ei välttämättä ole kovin erilainen vakavaa mielenterveyshäiriötä potevalla. Alkuperäinen kysyjä on tehnyt parhaansa ehkäistäkseen raskauden. Kaikki sympatiani hänelle.
Sinulla on ihan hyvä syy raskauden keskeytykselle, jos muista lääkkeistä ei ole sinulle hyötyä, tai niissä on huonoja sivuvaikutuksia. Litium ei todellakaan tee hyvää alkiolle/sikiölle, eikä lääkkettömyys tee hyvää sinulle(?) Ja sen kautta ei myöskään alkiolle/sikiöllekkään, koska odottavan mielen tila vaikuttaa myös raskauteen.
Jos raskauden keskeytys ei tule kuulonkaan, niin kai ainoa vaihtoehto on mennä psykiatriselle osastolle, jossa voit lopettaa tämän aikaisen lääkityksen ja ottaa jonkun muun tilalle jos lääkitystä tarvitset välttämättä. Sairaalassa tällainen menettely on turvallisempaa ja sinulla on aina apua saatavilla.
Lapsen syntymän jälkeen on myös monissa kunnissa mahdollisuus päästä ensikotiin ja saada apua lapsen hoidossa.
Sinun vointisi tässä kuitenkin on tärkeintä, muista se. Jos päädyt tekemään abortin, niin ymmärräthän että sinulla on siihen erittäinkin hyvä syy, eikä sen vuoksi kannata potea lisää pahaa oloa?
Jos keskeytät raskauden, niin sinulla on paremmat mahdollisuudet löytää itsellesi sopiva lääkitys ja saada itsesi kuntoon, jotta sitten joskus voit suunnitella uudestaan perheen lisäystä.
Tuli vaan muuten mieleen, että oletko kokeillut kaksoislääkitystä? Olen kuullut että kaksisuuntaiseen, ei yleensä yksi lääke auta, mutta voinhan toki olla väärässäkin.
On olemassa paljon erilaisia lääkkeitä ja myös rinnakkaisilla lääkkeillä on omat haitta ja sivuvaikutuksensa, eli jos yksi lääke ei jostain syystä sovi, niin kannattaa kokeille myös niitä rinnakkaisia.
No eipä minulla ole hirveästi asiasta sen kumempaa tietämystä, mitä nyt olen kuullut ja lukenut.
Kaikkea hyvää sinulle ja älä ota nokkiisi asiattomista tai tietämättömistä kommenteista.
Toivottavasti kaikki menee parhain äin ja hyvät joulut sinne!
Terratogeenisiä valmisteita tarvitsevan ihmisen on parasta hoitaa perhesuunnittelu lääkärin eikä keskustelupalstan kanssa, täältä kukaan ei ole tulossa sinun tueksesi jaksamaan raskauden tai sen jälkeisen ajan ongelmia. Suomea kehutaan edelleen hyvinvointivaltioksi, mutta oikeasti avun tarve ja sen saaminen eivät kohtaa toisiaan.
Täällä hetkellä esikoiseni sairastaa pitkäaikaissairautta, joka ei siis ole raskaudenaikaisesta lääkityksestä johtuvaa eikä sitä olisi myöskään sikiöseulonnoissa löytynyt, ja voimani ovat ihan lopussa. Lapselle ei löydy hoitajaa edes MLL:n kautta ja kaupungissamme ei ole olemassakaan mitään ELVA-palvelua. Niinpä olen viimeksi ollut kahdestaan mieheni kanssa ilman välitöntä hoitovastuuta sairaasta lapsesta yli vuosi sitten. Isovanhemmat eivät kykene hoitamaan esikoistamme eikä tuttavapiiristä ole toistaiseksi löytynyt yhtäkään ihmistä joka olisi halukas opettelemaan lapsen hoitoon liittyvät toimenpiteet ja lääkitysten annostelut. Kunnallisen päivähoidon olemme sentään saaneet, joten käyn töissä lepäämässä ja välillä varastan päivähoidolta aikaa käydäkseni kahvilla mieheni kanssa. Työssä ollessammekin meistä on jompi kumpi aina puhelimen päässä, koska päiväkodista soitetaan useamman kerran viikossa ja kysytään neuvoja miten nyt toimitaan.
En kadu lasten saantia enkä heistä kumpaakaan antaisi pois, mutta kerron tilanteestani, koska näitä "kyllä ihan varmasti saat apua"-höpöttäjiä näyttää pyörivän palstalla harhaluuloineen. Faktaa on että paperilla apua voi saada, mutta käytännnön tasolla tilanne on aivan toinen. Viime sairaalareissulla, kun hätäkeskus lähetti ambulanssin piipaa meille arvioimaan tilannetta ja ensihoitaja arvioi lapsen tarvitsevan välitöntä sairaalahoitoa, sain taas polilla tapella jotta saisimme olla edes yhden yön sairaalassa kun lapsen kunto oli romahtanut infektion takia. Olen pettynyt katkerasti terveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen ja järjestöihin. Käytännössä olen mieheni kanssa kahden ja välillä olemme puhuneetkin, että avioero olisi aika houkutteleva vaihtoehto, kumpikin haaveilee omasta ajasta ja hilpeästä vastuuttomuudesta, kokonaisista öistä, jolloin ei kertaakaan tarvitse nousta tarkistamaan lapsen vointia. Silti rakastamme toisiamme ja tietenkin myös lapsiamme. ¨
Mieti tarkkaan jaksaisitko oikeasti tätä rumbaa, jos sinulla jo valmiiksi on itselläsi ongelmia. Apua on oikeasti joissain kunnissa/kaupungeissa saatavilla todella huonosti, sitä joutuu hakemaan monesta eri paikasta ja erilaisia anomuksia täyttämään kerta toisensa jälkeen. ns. yhden luukun periaate ei edelleenkään toimi eivätkä esim. kaupungin sisällä eri instanssit kykene kommunikoimaan keskenään, vaan vanhemmat joutuvat ainakin meillä leikkimään vielä sihteeriäkin ajanvarausten järjestelyssä että saadaan kaikki mahtumaan järkevästi kalenteriin. Vaikka sanon käyväni töissä "lepäämässä", siis nautin työstäni ja saan siitä tyydytystä, ei työnantaja ainakaan julkisella puolella ole mitenkään ymmärtäväinen lasten sairaudesta johtuvien poissaolojen suhteen, vaan niistä saa vielä jatkuvaa mutinaa ja pitkät huokaukset aina kun joutuu työvuorotoiveita esittämään.
En kannata aborttia, mutta haluan kertoa näille "kyllä kaikki järjestyy"-harhaluulojen kanssa eläjille edes hitusen tästä ihanasta arjesta pitkäaikaissairaan lapsen vanhempana hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi.
Sinä päätät aivan itse, mitä teet. Sen lisäksi, että lääkityksestäsi voi olla sikiölle haittaa, niin myös huonossa tasapainossa olevasta taudista on. Millään tutkimuksella ei voi antaa takuita siihen, onko lapsenne terve. Olen hoitanut kehitysvammaisia, ja suurimmalla osalla hoitamistani ihmisistä kehitysvammaisuus on tullut yllätyksenä, eikä sen syy ole vältämättä edes tiedossa. Eli koskaan ei voi taata terveen lapsen syntymää.
Sinun tapauksessa voi sanoa ainoastaan sen, että joidenkin kehityshäiriöiden riski on suurentunut. Sinun kannattaa kysyä lääkäriltäsi asiaa niin päin, kuinka suuri mahdollisuus on saada terve lapsi. Sekään ei silti takaa, että syntyvä lapsi olisi terve. Jos esim. joku lääke aiheuttaa 5 %:illa sikiöistä vaurioita, niin 95 %:illa se ei aiheuta. Sen lisäksi teidän on mietittävä, jaksatteko te huolehtia lapsesta, olipa se sitten terve tai sairas, ja kuinka suuri todennäköisyys on, että lapsi saa myös saman sairauden, ja haluatko sitä?
Tehkää päätös miehenne kanssa asioita monipuolisesti punniten. Älkää antako tämän palstan aborttikiihkoilijoiden vaikuttaa mielipiteeseenne. Älkää myöskään antako lääkärin vaikuttaa mielipiteeseenne muuten kuin asiatiedon antamisen osalta. Te teette päätöksen. Onnea matkaan!
Juttelimme asiasta vielä pitkään mieheni kanssa, juttelin vielä enemmän lääkärin kanssa, ja päätin loppujen lopuksi että odotan kunnes ultrassa mahdollisesti näkyisi vammoja. Ajattelin että minulle olisi kuitenkin parempi olla jos ei tarvitsisi sitten loppuelämän jossitella, että mitä jos se ois ollu terve, mitä jos olisin jaksanut.. Rupesi olemaan ihan hyvä olo, rupesin ajattelemaan sisälläni olevaa jo lapsena, mun vauva, huomasin että nukahtaessani pidin kädet vatsan päällä, samoin herätessäni, ikäänkuin yrittäisin jo lastani suojella..
No, iski sitten tässä pari päivää sitten hirveät vatsakivut.. yllätys yllätys, keskeenmeno.. Nyt olo on kyllä niin surkea, ja tuntuu että olisi pitänyt tehdä vaan se abortti, jossittelua olisi helpompaa sietää kuin tämä suru, koska aborttia kun mietin en vielä ajatellut sitä lapsena, ja nyt lapseni vietiin minulta.. sekavaa tekstiä varmaan, mutta en voi mitenkään nyt selittää miltä tuntuu... Onneksi minulla on rakastava mies, ja rakkaat lemmikit, lievittävät tätä tuskaa edes vähän..
Kai tämä keskenmeno nyt sitten tarkoitti että lapsi olisi ollut epämuodostunut...
mutta eikö näin ollut ehkä kuitenkin kahdesta huonosta vaihtoehdosta (abortti/keskenmeno) parempi, että luonto päätti puolestasi eikä sinun tarvitse kärsiä syyllisyyttä lapsen kohtalosta?
Kovasti jaksamisia elämässä eteenpäin ja toivottavasti saatte terveen lapsen kun sen aika on!