Paras Honda, saako parhaan koneen?

Minulla on jo kaikkien aikojen paras Honda muotoilultaan ja ajettavuudeltaan. Eli Prelude 2.2 vTI-98. Jotta saisin autostani täydellisen, olen ajatellut vaihtaa siihen Type-R -moottorin. Onko moottorinvaihdos mahdollinen? Mitä ongelmia siinä tulee? Ja turha nipottaa kustannuksista, koska raha nimenomaan ei ole ongelma. Meinaan jos parasta auroa rakentaa, se voi myös vähäsen maksaa. Taikka paljon. Taitaa tehopainosuhde mahdollistaa sen, että Prelude Type-R olisi hyvin pitkälle nopein katuauto Turun alueella, siis tielle rekisteröidyistä ympärivuoden käyttöisistä. Kauneinhan se jo oli...
493918
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 49

Vanhimmat

Kaverille turbotettiin Omega 4.0-24v, josta tehoa puristettiin 400hv ja huippuja n.300km/h:ssa. Että ei se sun hondan tötterö taida ihan nopein olla.
Kaveri piiristä löytyy useita yli kolmesataa hevosvoimaisia myllyjä, ja nimeomaan turusta.

Äänestä
  • Ennenkuin kirjoitat täyttä soopaa, niin laske Prellu-TypeR:n tehopainosuhteesta sen teoreettinen huippunopeus. Et varmaan osaa, joten minä kerron tuloksen. Manuaalina se on 313 km/h ja automaatillakin 296km/h. Joten jos jätän manuaalilaatikon ja moottorin vaihto muuten onnistuu, joutuu Omega aika koville Prellun kanssa. Ainakin ajaan maksiminopeutta ja epäilen, että ei taida Opeliski ihan 313km/h:n yltää. Muista mittarivirhe, jota taas ei teoreettisissa laskelmissa ole, koska laskelmat eivät perustu mittariin. Omegalle 313 km/h vauhti tarkoittaisi about 330 km/h mittarinopeutta, johon ei taida kukaan enää uskoa. Eli nopeimman valtikka Turussa lienee Prelude-TypeR:n.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Ennenkuin kirjoitat täyttä soopaa, niin laske Prellu-TypeR:n tehopainosuhteesta sen teoreettinen huippunopeus. Et varmaan osaa, joten minä kerron tuloksen. Manuaalina se on 313 km/h ja automaatillakin 296km/h. Joten jos jätän manuaalilaatikon ja moottorin vaihto muuten onnistuu, joutuu Omega aika koville Prellun kanssa. Ainakin ajaan maksiminopeutta ja epäilen, että ei taida Opeliski ihan 313km/h:n yltää. Muista mittarivirhe, jota taas ei teoreettisissa laskelmissa ole, koska laskelmat eivät perustu mittariin. Omegalle 313 km/h vauhti tarkoittaisi about 330 km/h mittarinopeutta, johon ei taida kukaan enää uskoa. Eli nopeimman valtikka Turussa lienee Prelude-TypeR:n.

    olla ihan järkevällä tasolla. Olet kilpailemassa Turun nopeimman tittelistä kuvitellulla autolla. Ethän ole sitä vielä edes rakentanut. Saman tehopainosuhde kaavan mukaan Turun nopein olisi Honda Civic -89, Bar Hondan F1-koneella. Nopeus jotain yli 450kmh...

    Äänestä

  • Mekaanikko kirjoitti:

    olla ihan järkevällä tasolla. Olet kilpailemassa Turun nopeimman tittelistä kuvitellulla autolla. Ethän ole sitä vielä edes rakentanut. Saman tehopainosuhde kaavan mukaan Turun nopein olisi Honda Civic -89, Bar Hondan F1-koneella. Nopeus jotain yli 450kmh...

    takaisin tutimaan. On varmaan pikkaisen vaikeampaa tunkea F1-moottori Civiciin kuin TypeR-moottori Prelluun. Olisi kiva, jos tänne kirjoitettaisiin vain realistisia viritelmiä. Ei se ole absoluuttinen totuus, että TypeR-Prellu olisi Turun nopein, mutta varmasti kovimpia haastajia. Mutta en silti luovu nopeimman tittelistä ilman näyttöä. Toistaiseksi se on tulossa minulle. Asiallista keskustelua kiitos.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Ennenkuin kirjoitat täyttä soopaa, niin laske Prellu-TypeR:n tehopainosuhteesta sen teoreettinen huippunopeus. Et varmaan osaa, joten minä kerron tuloksen. Manuaalina se on 313 km/h ja automaatillakin 296km/h. Joten jos jätän manuaalilaatikon ja moottorin vaihto muuten onnistuu, joutuu Omega aika koville Prellun kanssa. Ainakin ajaan maksiminopeutta ja epäilen, että ei taida Opeliski ihan 313km/h:n yltää. Muista mittarivirhe, jota taas ei teoreettisissa laskelmissa ole, koska laskelmat eivät perustu mittariin. Omegalle 313 km/h vauhti tarkoittaisi about 330 km/h mittarinopeutta, johon ei taida kukaan enää uskoa. Eli nopeimman valtikka Turussa lienee Prelude-TypeR:n.

    Menepäs poika takaisin fysiikan oppikirjojen pariin. Voima, joka vastustaa auton liikettä ei ole lineaarinen, kuten olet laskelmassasi käyttänyt. Eli 200hv:llä Preludesi ei todellakaan mene 300 km/h.

    Äänestä

  • minä kirjoitti:

    Menepäs poika takaisin fysiikan oppikirjojen pariin. Voima, joka vastustaa auton liikettä ei ole lineaarinen, kuten olet laskelmassasi käyttänyt. Eli 200hv:llä Preludesi ei todellakaan mene 300 km/h.

    Ei tietenkään ole lineaarinen. Muutenhan Prellu kulkisi 600 km/h. Mistä teitä "insinöörejä" löytyy? Ja miten niin 200 hv?????? Siirrettynä Prelluun teho on tarkalleen laskettuna 311 hv. Luulitko tosiaan, että siirrän moottorin samoilla säädöillä kuin Civicissä on. Ehkä tämä on väärä palsta odottaa asiantuntevaa keskustelua. Tuntuu kuin, ette tietäisi auton virittämisestä mitään. Tai voihan olla, että kirjoitatte huumorimielessä, siinä tapauksessa anteeksi pieni tuohtuminen.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Ei tietenkään ole lineaarinen. Muutenhan Prellu kulkisi 600 km/h. Mistä teitä "insinöörejä" löytyy? Ja miten niin 200 hv?????? Siirrettynä Prelluun teho on tarkalleen laskettuna 311 hv. Luulitko tosiaan, että siirrän moottorin samoilla säädöillä kuin Civicissä on. Ehkä tämä on väärä palsta odottaa asiantuntevaa keskustelua. Tuntuu kuin, ette tietäisi auton virittämisestä mitään. Tai voihan olla, että kirjoitatte huumorimielessä, siinä tapauksessa anteeksi pieni tuohtuminen.

    Siten niin 200hv, että puhut TypeR:n koneesta. Mikä yleisesti tarkoittaa tällä palstalla Civic TypeR:n moottoria ja siinä nyt vaan sattuu olemaan 200hv tehoa. Et puhunut mistään koneen virittämisestä, ainoastaan koneen vaihdosta.

    Kun kirjoittaa jotain, kannattaa samalla sanoa kaikki olennaiset asiat, eikä olla kuten muut tämän palstan pellet. Vielä kun laitat laskelmasi tälle palstalle. Onhan sulla ilmanvastus yms. otettuna huomioon...

    Äänestä

  • minä kirjoitti:

    Siten niin 200hv, että puhut TypeR:n koneesta. Mikä yleisesti tarkoittaa tällä palstalla Civic TypeR:n moottoria ja siinä nyt vaan sattuu olemaan 200hv tehoa. Et puhunut mistään koneen virittämisestä, ainoastaan koneen vaihdosta.

    Kun kirjoittaa jotain, kannattaa samalla sanoa kaikki olennaiset asiat, eikä olla kuten muut tämän palstan pellet. Vielä kun laitat laskelmasi tälle palstalle. Onhan sulla ilmanvastus yms. otettuna huomioon...

    Olen vast´edes tarkempi. Ajattelin, että sehän olisi itseestään selvyys, että konetta parannellaan. Ilmanvastus on huomioitu, vaan sen merkitys on kovin kovin vähäinen. Esim. Prellun ja jonkun mainitseman Omegan ilmanvastus on lähes sama, niinkuin kaikkien muidenkin nykyautojen. Urheiluautot on erikseen, joissa ilmanvastus on jo hieman merkittävämpi asia, tosin sen huomioiminen laskelmissa lisää huippunopeutta entisestään.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Ennenkuin kirjoitat täyttä soopaa, niin laske Prellu-TypeR:n tehopainosuhteesta sen teoreettinen huippunopeus. Et varmaan osaa, joten minä kerron tuloksen. Manuaalina se on 313 km/h ja automaatillakin 296km/h. Joten jos jätän manuaalilaatikon ja moottorin vaihto muuten onnistuu, joutuu Omega aika koville Prellun kanssa. Ainakin ajaan maksiminopeutta ja epäilen, että ei taida Opeliski ihan 313km/h:n yltää. Muista mittarivirhe, jota taas ei teoreettisissa laskelmissa ole, koska laskelmat eivät perustu mittariin. Omegalle 313 km/h vauhti tarkoittaisi about 330 km/h mittarinopeutta, johon ei taida kukaan enää uskoa. Eli nopeimman valtikka Turussa lienee Prelude-TypeR:n.

    Eli siis prelude menee reippaalla 300hp:lla kovempaa huippunopeutta kuin omega 100hp riskimmällä koneella.
    Eipä kuule taida pitää paikkaansa!!!

    Siis tehopainosuhteella ei ole paljonkaan merkitystä huippunopeutta tutkiskellessa. Vaikka omega painas 300kg enemmän kuin prelude niin se menis silti reippaasti kovempaa.

    Ja ennenkuin alat suunnitteleen yli 300kmh huippunopeuksia niin siihen ei alle 400hp tehoilla pääse kovinkaan helposti... 300hp kannattaa taas keskittyä sinne 260km/h lukemille.

    Äänestä

  • Weke kirjoitti:

    Eli siis prelude menee reippaalla 300hp:lla kovempaa huippunopeutta kuin omega 100hp riskimmällä koneella.
    Eipä kuule taida pitää paikkaansa!!!

    Siis tehopainosuhteella ei ole paljonkaan merkitystä huippunopeutta tutkiskellessa. Vaikka omega painas 300kg enemmän kuin prelude niin se menis silti reippaasti kovempaa.

    Ja ennenkuin alat suunnitteleen yli 300kmh huippunopeuksia niin siihen ei alle 400hp tehoilla pääse kovinkaan helposti... 300hp kannattaa taas keskittyä sinne 260km/h lukemille.

    Kyllä 200 hv riittää 260:iin. Vertaa ruotsalaiset turbot. 300 hv pääsee reilusti yli kolmeasataa tarvittaessa. Siinä Omega-kysymyksessä olen samaa mieltä. Sen pitäisi reilu 300hp Prelude pätkiä. Tosin muistaakseni Omegasta "loppuu välitykset" jossain 290:ssä.

    Äänestä

  • Ingengör kirjoitti:

    Kyllä 200 hv riittää 260:iin. Vertaa ruotsalaiset turbot. 300 hv pääsee reilusti yli kolmeasataa tarvittaessa. Siinä Omega-kysymyksessä olen samaa mieltä. Sen pitäisi reilu 300hp Prelude pätkiä. Tosin muistaakseni Omegasta "loppuu välitykset" jossain 290:ssä.

    Kun nyt niin teoreettisesti puhutaan niin ladatkaapa tuolta simulointiohjelma, jolla esim auton kiihtyvyyden ja huippunopeuden pystyy laskemaan elikkä "cartest 4.5"... koko noin 0,5Megaa.

    http://www.cartestsoftware.com/cartest4.5/

    Ihan mielenkiintoista kattella miten painon, ilmanvastuskeroimen, välitysten jne muuttaminen vaikuttaa auton kulkuun.
    Ohjelma laskee arvot ihmeenkin tarkkaan. Olen omalla autollani kokeillut jonkin verran kiihdytysaikoja ja ajat vastaa hyvinkin tarkasti ohjelman laskennallisia arvoja.

    Valmistajat ilmoittavat 200hp autoille noin 235-240 km/h huippunopeutta... ohjelma antaa hyvin lähelle samoja arvoja. Mikähän auto menee 260km/h 200hp teholla? Ja mikä menee 300hp:llä yli 300km/h????

    Äänestä

  • Weke kirjoitti:

    Kun nyt niin teoreettisesti puhutaan niin ladatkaapa tuolta simulointiohjelma, jolla esim auton kiihtyvyyden ja huippunopeuden pystyy laskemaan elikkä "cartest 4.5"... koko noin 0,5Megaa.

    http://www.cartestsoftware.com/cartest4.5/

    Ihan mielenkiintoista kattella miten painon, ilmanvastuskeroimen, välitysten jne muuttaminen vaikuttaa auton kulkuun.
    Ohjelma laskee arvot ihmeenkin tarkkaan. Olen omalla autollani kokeillut jonkin verran kiihdytysaikoja ja ajat vastaa hyvinkin tarkasti ohjelman laskennallisia arvoja.

    Valmistajat ilmoittavat 200hp autoille noin 235-240 km/h huippunopeutta... ohjelma antaa hyvin lähelle samoja arvoja. Mikähän auto menee 260km/h 200hp teholla? Ja mikä menee 300hp:llä yli 300km/h????

    Muistan lukeneeni, että Daihatsu Charade GTti malliin joskus turbolla viritettiin peräti 250 heppaseksi ja joku hullu ajoi sillä jotain 280 kilsaa tunnissa. Se tosin tais leikata toisella yrityksellä kiinni. Joten kai 300 hepalla voi 300 kulkea.

    Äänestä

  • Omega on vakiona hidas. Viritettynä aavistuksen nopeampi. Vakio 3.0 Omega jää vakio 4G 1.6i Civicille kiihtyvyydessä(mutta ei huippunopeudessa)

    Äänestä

...vai muuten vaan tavallisen himmeä tapaus?

200-heppaisella laitteella ei vielä kannattane niin kovasti leijua. Varsinkaan, kun se on vasta haaveiluasteella.

Mitähän ihmeen tekemistä tehopainosuhteella ja huippunopeudella on keskenään?

Äänestä
  • "Mitähän ihmeen tekemistä tehopainosuhteella ja huippunopeudella on keskenään?"

    Tämän täytyy olla vitsi. Mutta silti varalta, että ei ole niin kerrotaan. Tehopainosuhteeltaan paremmat autot kulkevat nopeampaa. Auton huippunopeuden voi laskea, jos tietää tehopainosuhteen ja välitysarvot. Autoilu noudattaa fysiikan lakeja. Auto merkistä, malleista ja muista ominaisuuksista riippumatta huippunopeus tulee tehopainosuhteen mukaan välitysarvoilla korjattuna (mukaan lukien mm. rengaskoko). Ei voi olla noin vaikea ymmärtää.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    "Mitähän ihmeen tekemistä tehopainosuhteella ja huippunopeudella on keskenään?"

    Tämän täytyy olla vitsi. Mutta silti varalta, että ei ole niin kerrotaan. Tehopainosuhteeltaan paremmat autot kulkevat nopeampaa. Auton huippunopeuden voi laskea, jos tietää tehopainosuhteen ja välitysarvot. Autoilu noudattaa fysiikan lakeja. Auto merkistä, malleista ja muista ominaisuuksista riippumatta huippunopeus tulee tehopainosuhteen mukaan välitysarvoilla korjattuna (mukaan lukien mm. rengaskoko). Ei voi olla noin vaikea ymmärtää.

    Ei kai vain mm. ilmanvastus unohtunut? Siis oletko sitä mieltä, että neliskanttinen laatikko ja tuulitunnelissa viilattu kori saavuttavat saman huippunopeuden jos tehopainosuhde, välitykset ja renkaat ovat samat? Vai vertaatko autojen huippunopeuksia tyhjiössä?

    Äänestä

  • Antti kirjoitti:

    Ei kai vain mm. ilmanvastus unohtunut? Siis oletko sitä mieltä, että neliskanttinen laatikko ja tuulitunnelissa viilattu kori saavuttavat saman huippunopeuden jos tehopainosuhde, välitykset ja renkaat ovat samat? Vai vertaatko autojen huippunopeuksia tyhjiössä?

    No olet oikeassa. Ilmanvastus ja monta muuta pikkutekijää vaikuttavat myös. Yritin olla olematta "pilkunviilaja". Nythän hän on niin, että ilmanvastuskerroin on melkein kaikilla henkilöautoilla lähes sama, joten sen vaikutus huippunopeuteen on markinaalinen, kuten esim. rengaspinnalla, akselileveydellä, kytkintyypillä jne. Otin huomioon vain asiaan todellista vaikutusta omaavat asiat. Kylläpä täällä ollaan tarkkoja. Mikä ero siinä on kulkeeko auto 313,09 km/h vai 313,27 km/h?

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    No olet oikeassa. Ilmanvastus ja monta muuta pikkutekijää vaikuttavat myös. Yritin olla olematta "pilkunviilaja". Nythän hän on niin, että ilmanvastuskerroin on melkein kaikilla henkilöautoilla lähes sama, joten sen vaikutus huippunopeuteen on markinaalinen, kuten esim. rengaspinnalla, akselileveydellä, kytkintyypillä jne. Otin huomioon vain asiaan todellista vaikutusta omaavat asiat. Kylläpä täällä ollaan tarkkoja. Mikä ero siinä on kulkeeko auto 313,09 km/h vai 313,27 km/h?

    "Ilmanvastus ja monta muuta pikkutekijää vaikuttavat myös"

    - Ei ole kuule ilmanvastus mikään pikkutekijä huippunopeudesta puhuttaessa vaan se on ehdottomasti suurin tekijä.
    Yli 200km/h nopeudessa auton tehosta noin 90% menee ilmanvastuksen voittamiseen eli esim auton massan merkitys vähenee niinkuin varmaan toivottavasti ymmärrät. Eli alkaa olla sama, painaako auto 1200 vai 1600 kg, niin 200km/h jälkeen sillä ei ole paljonkaan merkitystä, vaikka teho/paino suhde muuttuukin aika totaallisesti.

    Äänestä

  • Weke kirjoitti:

    "Ilmanvastus ja monta muuta pikkutekijää vaikuttavat myös"

    - Ei ole kuule ilmanvastus mikään pikkutekijä huippunopeudesta puhuttaessa vaan se on ehdottomasti suurin tekijä.
    Yli 200km/h nopeudessa auton tehosta noin 90% menee ilmanvastuksen voittamiseen eli esim auton massan merkitys vähenee niinkuin varmaan toivottavasti ymmärrät. Eli alkaa olla sama, painaako auto 1200 vai 1600 kg, niin 200km/h jälkeen sillä ei ole paljonkaan merkitystä, vaikka teho/paino suhde muuttuukin aika totaallisesti.

    Tarkoitin ilmanvastuksen olevan pikkutekijä huippunopeutta laskiessa. Koska ilmanvastukset vaihtelevat eri tyypeissä niin vähän voidaan huippunopeuslaskelmassa lähes kaikissa malleissa käyttää 0,28:aa. Ilmanvastus vaikuttaa erittäin paljon huippunopeuteen, mutta tuo erittäin vähän eroja eri automalleihin, joten laskelmassa yleensä käytetään vakioarvoa. Menikö perille?

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Tarkoitin ilmanvastuksen olevan pikkutekijä huippunopeutta laskiessa. Koska ilmanvastukset vaihtelevat eri tyypeissä niin vähän voidaan huippunopeuslaskelmassa lähes kaikissa malleissa käyttää 0,28:aa. Ilmanvastus vaikuttaa erittäin paljon huippunopeuteen, mutta tuo erittäin vähän eroja eri automalleihin, joten laskelmassa yleensä käytetään vakioarvoa. Menikö perille?

    ööö... joo meni perille.

    Kehottaisin perehtymään kuitenkin ajtuksella vielä uudestaan niihin laskelmiisi... on niin utopistisen kuuloisia... 300hp autolla ei mennä millään yli 300km/h ei edes vapaapudotuksessa.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Tarkoitin ilmanvastuksen olevan pikkutekijä huippunopeutta laskiessa. Koska ilmanvastukset vaihtelevat eri tyypeissä niin vähän voidaan huippunopeuslaskelmassa lähes kaikissa malleissa käyttää 0,28:aa. Ilmanvastus vaikuttaa erittäin paljon huippunopeuteen, mutta tuo erittäin vähän eroja eri automalleihin, joten laskelmassa yleensä käytetään vakioarvoa. Menikö perille?

    Muistanet varmaan, että kokonaisilmanvastusvoimaa laskettaessa F=CL * A * v2, eli vastusvoimaan vaikuttaa auton poikkipinta-ala ja vauhdin neliö. Painotat auton painoa (teho-paino-suhdetta). Sen merkitys huippunopeuteen ei ole erityisen merkittävä. Olisi varmaan parasta verrata suoraan ilmanvastusta ja tehoa. Omien laskelmien mukaan kokonaisvastuksesta on n. 25% ilmanvastusta, kun nopeus on 60 km/h ja vajaa 60% 120 km/h:ssa (laskettu uudelle Fiestalle). Kun nopeus on yli 200 km/h, muiden vastusvoimien osuus menee kovin pieneksi.

    Äänestä

  • Antti kirjoitti:

    Muistanet varmaan, että kokonaisilmanvastusvoimaa laskettaessa F=CL * A * v2, eli vastusvoimaan vaikuttaa auton poikkipinta-ala ja vauhdin neliö. Painotat auton painoa (teho-paino-suhdetta). Sen merkitys huippunopeuteen ei ole erityisen merkittävä. Olisi varmaan parasta verrata suoraan ilmanvastusta ja tehoa. Omien laskelmien mukaan kokonaisvastuksesta on n. 25% ilmanvastusta, kun nopeus on 60 km/h ja vajaa 60% 120 km/h:ssa (laskettu uudelle Fiestalle). Kun nopeus on yli 200 km/h, muiden vastusvoimien osuus menee kovin pieneksi.

    Tuo Antin laskelma on jo paljon lähempänä totuutta.

    Eipä silti, kyllähän maailmaan huumoria mahtuu. Ja sinne sekaan yksi Prelutikkakin.

    Äänestä

  • Scuderia QV kirjoitti:

    Tuo Antin laskelma on jo paljon lähempänä totuutta.

    Eipä silti, kyllähän maailmaan huumoria mahtuu. Ja sinne sekaan yksi Prelutikkakin.

    Eikö alkuperäinen kysymys ollut, että voiko TypeR-moottorin vaihtaa Preludeen? Nyt on tullut vain outoja kaavoja huippunopeudesta ja ilmanvastustuksesta. Miten se on sen moottorinvaihdon laita? Tietääkö kukaan?

    Äänestä

  • Antti kirjoitti:

    Muistanet varmaan, että kokonaisilmanvastusvoimaa laskettaessa F=CL * A * v2, eli vastusvoimaan vaikuttaa auton poikkipinta-ala ja vauhdin neliö. Painotat auton painoa (teho-paino-suhdetta). Sen merkitys huippunopeuteen ei ole erityisen merkittävä. Olisi varmaan parasta verrata suoraan ilmanvastusta ja tehoa. Omien laskelmien mukaan kokonaisvastuksesta on n. 25% ilmanvastusta, kun nopeus on 60 km/h ja vajaa 60% 120 km/h:ssa (laskettu uudelle Fiestalle). Kun nopeus on yli 200 km/h, muiden vastusvoimien osuus menee kovin pieneksi.

    Kun autojen ilmanvastuskerroin lähes kaikissa malleissa on 0,28 , niin eikö silloin suurimman eron autojen huippunopeuden eroille tuo juuri teho ja paino, koska ilmanvastustekijä on sama. Taidat vastustaa asiaan vain kiusataksesi. Oliko se suurin virheeni, kun satuin ottamaan asian esille Honda-palstalla. Taitaa Hondan tekninen etumatka ärsyttää, ei kai sitä muuten viitsisi päivän selvästä asiasta vängätä.

    Äänestä

  • Scuderia QV kirjoitti:

    Tuo Antin laskelma on jo paljon lähempänä totuutta.

    Eipä silti, kyllähän maailmaan huumoria mahtuu. Ja sinne sekaan yksi Prelutikkakin.

    Niin; täytyy kyllä myöntää, että koko "keskustelu" alkoi jo vaikuttaa trollilta. No eipä tässä ole juuri parempaakaan tekemistä, kun kevätflunssa yllätti...

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Kun autojen ilmanvastuskerroin lähes kaikissa malleissa on 0,28 , niin eikö silloin suurimman eron autojen huippunopeuden eroille tuo juuri teho ja paino, koska ilmanvastustekijä on sama. Taidat vastustaa asiaan vain kiusataksesi. Oliko se suurin virheeni, kun satuin ottamaan asian esille Honda-palstalla. Taitaa Hondan tekninen etumatka ärsyttää, ei kai sitä muuten viitsisi päivän selvästä asiasta vängätä.

    No ei tuo Hondan "tekninen etumatka" ihan hirveästi ärsytä. Perheen uusin kulkine on seitsemän viikkoa vanha Honda. Eikä sinunkaan vaahtoamisesi ärsytä; enintään hiukkasen huvittaa. Turha tässä on varmaan rautalangasta laskelmia vääntää, kun et ota mitään vastaan. Kannattasikohan sinun opiskella vähän fysiikkaa ja matematiikkaa- voisi auttaa laskenta-asioissa.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Kun autojen ilmanvastuskerroin lähes kaikissa malleissa on 0,28 , niin eikö silloin suurimman eron autojen huippunopeuden eroille tuo juuri teho ja paino, koska ilmanvastustekijä on sama. Taidat vastustaa asiaan vain kiusataksesi. Oliko se suurin virheeni, kun satuin ottamaan asian esille Honda-palstalla. Taitaa Hondan tekninen etumatka ärsyttää, ei kai sitä muuten viitsisi päivän selvästä asiasta vängätä.

    Ilmanvastuskerroin on yksi osa auton kokonaisilmanvastukseen vaikuttavista tekijöistä.

    Esim matala ja pieni civicci menee lujempaa kuin suuri mersu, vaikka niissä olisi sama teho, sama massa ja sama ilmanvastuskerroin.

    Miksi puhut teho-paino-suhteesta ja huippunopudesta... tokihan se antaa väärän kuvan. Tuskin siihen sun huippunopeuskaavaan laitetaan teho-paino-suhdetta... ja jos laitetaan niin silloin sun pitäisi jo ymmärtää, että kaava kusee. Huippunopeutta laskiessa teho ja paino on pidettävä erillään omina suureinaan.

    Äänestä

  • Antti kirjoitti:

    No ei tuo Hondan "tekninen etumatka" ihan hirveästi ärsytä. Perheen uusin kulkine on seitsemän viikkoa vanha Honda. Eikä sinunkaan vaahtoamisesi ärsytä; enintään hiukkasen huvittaa. Turha tässä on varmaan rautalangasta laskelmia vääntää, kun et ota mitään vastaan. Kannattasikohan sinun opiskella vähän fysiikkaa ja matematiikkaa- voisi auttaa laskenta-asioissa.

    Kun kerrat olet niin fiksu että olet Hondaan päätynyt, niin mikä tuossa laskelmassa on niin vaikea tajuta. Tässä esimerkki. Oletan, että ymmärrät jotain kun minun oppimäärää epäilet. Se on muuten riittävä tähän.

    Auto A:n ominaisuudet:
    Teho 280 hv, Paino 1600 kg, Ilmanvastuskerroin 0,28

    Auto B:n ominaisuudet:
    Teho 313 hv, Paino 1250 kg, Ilmanvastukerroin 0,28


    Mitkä ominaisuudet luulet vaikuttavan eniten huippunopeuden eroon auto A:n ja auto B:n välillä?

    Jos vastaat ilmanvastuskertoimen, niin sitten teet tätä kiusallasi ja opetustyöni menee hukkaan. Mutta kunnon kansalaisena oletan sinun olevan tosissasi, joten voin sinua opettaa.

    Äänestä

  • Weke kirjoitti:

    Ilmanvastuskerroin on yksi osa auton kokonaisilmanvastukseen vaikuttavista tekijöistä.

    Esim matala ja pieni civicci menee lujempaa kuin suuri mersu, vaikka niissä olisi sama teho, sama massa ja sama ilmanvastuskerroin.

    Miksi puhut teho-paino-suhteesta ja huippunopudesta... tokihan se antaa väärän kuvan. Tuskin siihen sun huippunopeuskaavaan laitetaan teho-paino-suhdetta... ja jos laitetaan niin silloin sun pitäisi jo ymmärtää, että kaava kusee. Huippunopeutta laskiessa teho ja paino on pidettävä erillään omina suureinaan.

    "Esim matala ja pieni civicci menee lujempaa kuin suuri mersu, vaikka niissä olisi sama teho, sama massa ja sama ilmanvastuskerroin."

    Sähän olet nyt ihan pihalla. Ei taida kannattaa edes yrittää todistella mitään. Sinä pilailet. Harmi, että menin lankaan.

    Onneksi olen huumorimiehiä ja voin vain hymähtää asialle.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    "Esim matala ja pieni civicci menee lujempaa kuin suuri mersu, vaikka niissä olisi sama teho, sama massa ja sama ilmanvastuskerroin."

    Sähän olet nyt ihan pihalla. Ei taida kannattaa edes yrittää todistella mitään. Sinä pilailet. Harmi, että menin lankaan.

    Onneksi olen huumorimiehiä ja voin vain hymähtää asialle.

    Et sitten varmaan ole kuullut termiä "otsapinta-ala"? Vai eikö sekään ole huippunopeutta laskettaessa merkittävä? :)

    Äänestä

  • Scuderia QV kirjoitti:

    Et sitten varmaan ole kuullut termiä "otsapinta-ala"? Vai eikö sekään ole huippunopeutta laskettaessa merkittävä? :)

    Ehkäpä olen kuullut, kun olen näiden juttujen parissa puuhastellut viimeiset 16 vuotta. Ja sitä ennen yli 10 vuotta kilpa-autojen parissa. Otsapinta-ala on esim auton menosuuntaan oleva ala. Mutta myös otsapinta-ala on suunnilleen sama kaikissa normiautoissa. Joten turha saivarrella. Ero tulee edelleen tehosta ja painosta. Ettekö voisi joskus myöntää olevanne väärässä. Niin ennen umpikujaa, johon teorianne vastustamattomasti vievät.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Kun kerrat olet niin fiksu että olet Hondaan päätynyt, niin mikä tuossa laskelmassa on niin vaikea tajuta. Tässä esimerkki. Oletan, että ymmärrät jotain kun minun oppimäärää epäilet. Se on muuten riittävä tähän.

    Auto A:n ominaisuudet:
    Teho 280 hv, Paino 1600 kg, Ilmanvastuskerroin 0,28

    Auto B:n ominaisuudet:
    Teho 313 hv, Paino 1250 kg, Ilmanvastukerroin 0,28


    Mitkä ominaisuudet luulet vaikuttavan eniten huippunopeuden eroon auto A:n ja auto B:n välillä?

    Jos vastaat ilmanvastuskertoimen, niin sitten teet tätä kiusallasi ja opetustyöni menee hukkaan. Mutta kunnon kansalaisena oletan sinun olevan tosissasi, joten voin sinua opettaa.

    Mitä siis olet opettanut... mietitäämpä...

    - teho-paino-suhde on huippunopeutta määräävä tekijä

    - huippunopeuslaskelmissa ilmanvastuksella ei ole tekemistä, koska ilmanvastuskerroin on lähes sama kaikissa nykyautoissa

    - 300hp honda menee yli 300km/h eli kovempaa kuin 400hp omega

    Anteeksi, mutta näissä on minulle ainakin niin paljon nieltävää, että taidan vaihtaa opettajaa:)

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Ehkäpä olen kuullut, kun olen näiden juttujen parissa puuhastellut viimeiset 16 vuotta. Ja sitä ennen yli 10 vuotta kilpa-autojen parissa. Otsapinta-ala on esim auton menosuuntaan oleva ala. Mutta myös otsapinta-ala on suunnilleen sama kaikissa normiautoissa. Joten turha saivarrella. Ero tulee edelleen tehosta ja painosta. Ettekö voisi joskus myöntää olevanne väärässä. Niin ennen umpikujaa, johon teorianne vastustamattomasti vievät.

    ...vai katoitko googlesta hakusanalla.

    Eikös honda vs mersu esimerkillä juuri ollut tarkoitus kertoa että ilmanvastukseen vaikuttaa muukin kuin kerroin... ja siihenhän sinä kuittasit haukkumalla ääliöksi... nyt sitten toitotat aivan muuta. No nettiä ainakin osaat käyttäät. Siitä pisteet sulle.

    Äänestä

  • Weke kirjoitti:

    Mitä siis olet opettanut... mietitäämpä...

    - teho-paino-suhde on huippunopeutta määräävä tekijä

    - huippunopeuslaskelmissa ilmanvastuksella ei ole tekemistä, koska ilmanvastuskerroin on lähes sama kaikissa nykyautoissa

    - 300hp honda menee yli 300km/h eli kovempaa kuin 400hp omega

    Anteeksi, mutta näissä on minulle ainakin niin paljon nieltävää, että taidan vaihtaa opettajaa:)

    Kysy nyt keltä tahansa asiantuntevalta henkilöltä niin saat saman vastauksen. Paitsi tuo Omega-juttu on testaamatta. Voihan se omega niillä tehoilla juuri ja juuri Prellulle pärjätä, mutta tulee siitä kunnon kisa.

    Äänestä

  • Weke kirjoitti:

    ...vai katoitko googlesta hakusanalla.

    Eikös honda vs mersu esimerkillä juuri ollut tarkoitus kertoa että ilmanvastukseen vaikuttaa muukin kuin kerroin... ja siihenhän sinä kuittasit haukkumalla ääliöksi... nyt sitten toitotat aivan muuta. No nettiä ainakin osaat käyttäät. Siitä pisteet sulle.

    Otsapinta-ala ei tuo mitään ratkaisevaa eroa Civicin ja Mersun huippunopeuteen. Taidat itse hakea termejä netistä, joten hae muutama lisää, niin kumotaan ne sitä mukaan. Väitätkö siis tosissasi, että teholla ei ole merkitystä huippunopeuteen. 100 hv moottorilla pääsee yhtä lujaa kuin 300 hv moottorilla? Niinkö?

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Otsapinta-ala ei tuo mitään ratkaisevaa eroa Civicin ja Mersun huippunopeuteen. Taidat itse hakea termejä netistä, joten hae muutama lisää, niin kumotaan ne sitä mukaan. Väitätkö siis tosissasi, että teholla ei ole merkitystä huippunopeuteen. 100 hv moottorilla pääsee yhtä lujaa kuin 300 hv moottorilla? Niinkö?

    http://www.ajovalo.net/Ilmanvastus1.htm
    "Tyypillisessä keskikokoisessa perheautossa ilmanvastuksen voittamiseen tarvitaan 100 km/h nopeudessa tehoa noin 25 hevosvoimaa, vastaavasti vierintävastuksen voittamiseen tarvitaan nopeudesta riippumatta noin 20 hevosvoimaa."
    Tehopainosuhde vaikuttaa kiihtyvyyteen, ei juurikaan huippunopeuteen. Teho tietenkin vaikuttaa, koska ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön. Paino taas ei vaikuta tasaisessa liikkeessä muutoin kuin mahdollisen pienen lisäyksen vierintäkitkaan.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Kysy nyt keltä tahansa asiantuntevalta henkilöltä niin saat saman vastauksen. Paitsi tuo Omega-juttu on testaamatta. Voihan se omega niillä tehoilla juuri ja juuri Prellulle pärjätä, mutta tulee siitä kunnon kisa.

    "- teho-paino-suhde on huippunopeutta määräävä tekijä

    - huippunopeuslaskelmissa ilmanvastuksella ei ole tekemistä, koska ilmanvastuskerroin on lähes sama kaikissa nykyautoissa

    - 300hp honda menee yli 300km/h eli kovempaa kuin 400hp omega "

    Ja näistä epäilit ainoastaan omega-juttua.

    Kokeilin varsin miten auton otsa-pinta alan muuttaminen vaikuttaa auton huippunopeuteen, kun välitykset lisäksi asetetaan huippunopeudelle sopivaksi cartest4.5 ohjelmalla.

    Tässä esimerkki:
    155kW auto, jonka korkeus 132cm, leveys 160cm ja maavara 10cm, ilmanvastuskerroin 0,30 ---> huippunopeus 243km/h.
    Auton korkeutta kasvatetaan 10cm, samoin leveyttä ja maavaraa kasvatetaan 5cm, ilmanvastuskerroin pysyy samana eli 0,30 ----> huippunopeus 236km/h eli 7km/h hitaampi.
    Näitä asioita ei siis sinun mielestäsi kannata ottaa huomioon... no ihan miten vaan.

    Teho-paino-suhde taas ei määrää huippunopeutta sitä nyt en edes kehtaa alkaa selittään... jokaisen sen pitäisi ymmärtää. Esim 1200 ja 1600 kiloiset autot eivät ole yhtä nopeita, jos niissä on sama teho-paino-suhde... ja oletetaan että kaikki muutkin suureet on samoja, vain paino eroaa.

    300hp ja 400hp autoilla on niin selvä ero huippunopeudessa että ei kannata puhua mistään tiukasta kisasta.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Otsapinta-ala ei tuo mitään ratkaisevaa eroa Civicin ja Mersun huippunopeuteen. Taidat itse hakea termejä netistä, joten hae muutama lisää, niin kumotaan ne sitä mukaan. Väitätkö siis tosissasi, että teholla ei ole merkitystä huippunopeuteen. 100 hv moottorilla pääsee yhtä lujaa kuin 300 hv moottorilla? Niinkö?

    Milloinkohan olen sanonut että teholla ei ole merkitystä huippunopeuteen?
    Teho-paino-suhde taas kertoo auton saavuttamasta huippunopeudesta vähemmän kuin mitä jos teho ja paino tunnetaan erikseen.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    Otsapinta-ala ei tuo mitään ratkaisevaa eroa Civicin ja Mersun huippunopeuteen. Taidat itse hakea termejä netistä, joten hae muutama lisää, niin kumotaan ne sitä mukaan. Väitätkö siis tosissasi, että teholla ei ole merkitystä huippunopeuteen. 100 hv moottorilla pääsee yhtä lujaa kuin 300 hv moottorilla? Niinkö?

    Jos mersun otsapinta-ala on vaikka 20% enemmän (sama CL) ja paino vaikka 50% enemmän, voidaan laskea tehontarpeet 250 km/h:ssa karkeasti:
    tällöin ilmanvastuksen osuus on suuruusluokkaa 90% tehontarpeesta.
    Mersu tarvii lisätehoa Civicciin verrattuna:
    lisätarve painosta: 0.1 * 1.5 * Civic_teho
    lisätarve ilmanvastuksesta: 0.9 * 1.2 * Civic_teho
    = (0.15 + 1,08) * civic_teho = 1,23 * civic_teho
    Ei tuo ilmanvastus minnekään katoa, vaikka yrität kieltää sen olemassaolon.

    Äänestä

  • Prelutikka kirjoitti:

    No olet oikeassa. Ilmanvastus ja monta muuta pikkutekijää vaikuttavat myös. Yritin olla olematta "pilkunviilaja". Nythän hän on niin, että ilmanvastuskerroin on melkein kaikilla henkilöautoilla lähes sama, joten sen vaikutus huippunopeuteen on markinaalinen, kuten esim. rengaspinnalla, akselileveydellä, kytkintyypillä jne. Otin huomioon vain asiaan todellista vaikutusta omaavat asiat. Kylläpä täällä ollaan tarkkoja. Mikä ero siinä on kulkeeko auto 313,09 km/h vai 313,27 km/h?

    Siis totuushan on että suurimmat huippunopeuteen vaikuttavat asiat ovat ilmanvastus ja teho. Eikä siitä päästä yli eikä ympäri. Myös vaihteistovälityksillä on oma osansa sopassa.
    Taas auton painon vaikutus huippunopeuteen on todella pieni.
    Esimerkkinä vaikkapa tällaiset:

    Bmw 320i vm 89 / 129 hv / 1080 kg ja kulkee 197
    Bmw 520i vm 89 / 129 hv / 1450 kg ja kulkee 203

    ja:

    Opel Kadett 1.6i / 75 hv / 900 kg ja kulkee 170
    Opel Vectra 1.6i / 75 hv / 1060 kg ja kulkee 176

    Totta on että tehopainosuhteella on merkitystä, mutta lähinnä kiihtyvyyteen...

    Äänestä

  • s.honda kirjoitti:

    Siis totuushan on että suurimmat huippunopeuteen vaikuttavat asiat ovat ilmanvastus ja teho. Eikä siitä päästä yli eikä ympäri. Myös vaihteistovälityksillä on oma osansa sopassa.
    Taas auton painon vaikutus huippunopeuteen on todella pieni.
    Esimerkkinä vaikkapa tällaiset:

    Bmw 320i vm 89 / 129 hv / 1080 kg ja kulkee 197
    Bmw 520i vm 89 / 129 hv / 1450 kg ja kulkee 203

    ja:

    Opel Kadett 1.6i / 75 hv / 900 kg ja kulkee 170
    Opel Vectra 1.6i / 75 hv / 1060 kg ja kulkee 176

    Totta on että tehopainosuhteella on merkitystä, mutta lähinnä kiihtyvyyteen...

    Nyt menee oikein, tästäkin voi asiaan tutustua:
    http://www.pumaracing.co.uk/topspeed.htm
    Paino vaikuttaa vain tuohon pyörintävastukseen, joka on nopeudesta riippumaton.

    Äänestä

  • Antti kirjoitti:

    Jos mersun otsapinta-ala on vaikka 20% enemmän (sama CL) ja paino vaikka 50% enemmän, voidaan laskea tehontarpeet 250 km/h:ssa karkeasti:
    tällöin ilmanvastuksen osuus on suuruusluokkaa 90% tehontarpeesta.
    Mersu tarvii lisätehoa Civicciin verrattuna:
    lisätarve painosta: 0.1 * 1.5 * Civic_teho
    lisätarve ilmanvastuksesta: 0.9 * 1.2 * Civic_teho
    = (0.15 + 1,08) * civic_teho = 1,23 * civic_teho
    Ei tuo ilmanvastus minnekään katoa, vaikka yrität kieltää sen olemassaolon.

    Täällä muutetaan fysiikan lakeja surutta. Kaikkien esittämät teoriat ovat virheellisiä. Ainoa mikä pitää paikkansa on, että Prelude pystyy saavuttamaan 313 kmh:n huippunopeuden, mikäli teho on yli 300 hv. Mutta avuksi tarvitaan ilmanohjaimia ja oikeat olosuhteet. Myös vaihteistoon joutuu tekemään muutoksia.

    Äänestä

  • Tekn. tohtori kirjoitti:

    Täällä muutetaan fysiikan lakeja surutta. Kaikkien esittämät teoriat ovat virheellisiä. Ainoa mikä pitää paikkansa on, että Prelude pystyy saavuttamaan 313 kmh:n huippunopeuden, mikäli teho on yli 300 hv. Mutta avuksi tarvitaan ilmanohjaimia ja oikeat olosuhteet. Myös vaihteistoon joutuu tekemään muutoksia.

    kyllä isommat renkaat ja 105 oktaaninen pensa riittää.

    Äänestä

  • Tekn. tohtori kirjoitti:

    Täällä muutetaan fysiikan lakeja surutta. Kaikkien esittämät teoriat ovat virheellisiä. Ainoa mikä pitää paikkansa on, että Prelude pystyy saavuttamaan 313 kmh:n huippunopeuden, mikäli teho on yli 300 hv. Mutta avuksi tarvitaan ilmanohjaimia ja oikeat olosuhteet. Myös vaihteistoon joutuu tekemään muutoksia.

    Varmasti tarvitaan yli 300 hv elikkä 400 hv.
    Haakanan Akin Fiatissa on kuulemma nelisen sataa heppaa ja se saavuttaa yli 300 km/h. Kiihtyykin nollasta kahteensataan 11 sekunnissa.

    Äänestä

...aika perusteellisesti tehty trolli. Moni ei sitä ole hoksannut, minä vain huomasin, eipä siinä mitään...

Äänestä
  • eka viesti paljasti pelin hengen. Turun seudun nopein ja kauneinhan se jo oli...

    Jo pelkästään Turusta olisi voinut jotain päätellä.

    Lopuissa viesteissä pelkkää potaskaa ja wanna-be-dippeli-inssit jaksoivat jankata. Auto se on niin tärkeä kapine, vaan olisipa kyse edes autosta eikä vain Hondasta...

    Äänestä

Tuskin on nytkään montaa vehettä joka menis kovempaa. todelisuudessa. kun tiedetään että toi Prelu on jo vakiona tosi kova kulkunen. Typen kone olis kyllä tosi rule homma siihen lisää jote laita vain. Taas nähdään että HONDA MIEHILLÄ ei ole rahasta kiinni. Vain paras kelpaa. HONDAPOWER!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Prelutikka kirjoitti:

Minulla on jo kaikkien aikojen paras Honda muotoilultaan ja ajettavuudeltaan. Eli Prelude 2.2 vTI-98. Jotta saisin autostani täydellisen, olen ajatellut vaihtaa siihen Type-R -moottorin. Onko moottorinvaihdos mahdollinen? Mitä ongelmia siinä tulee? Ja turha nipottaa kustannuksista, koska raha nimenomaan ei ole ongelma. Meinaan jos parasta auroa rakentaa, se voi myös vähäsen maksaa. Taikka paljon. Taitaa tehopainosuhde mahdollistaa sen, että Prelude Type-R olisi hyvin pitkälle nopein katuauto Turun alueella, siis tielle rekisteröidyistä ympärivuoden käyttöisistä. Kauneinhan se jo oli...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu