Muistan Joulun 1978. Seuroihin oli tullut pääasiassa vanhuksia. Lehti-ilmoituksin oli pyydetty tulemaan RY tiloihin.
Tapahtumat alkoi. Saarnamies, jonka sukunimi alkaa H:lla pyysi kaikkia "epäuskoisia" poistumaan RY tilasta. Hän myös lukitsi oven, ulospääsyä ei ollut.
Alkoi julma kokous. Vanhus edessä, itkien rukoillen. Anteeksi ei saanut, siitä piti huolen julmuri.
Jatkossa muutin pois, en tiedä jatkotapahtumia mutta...............
Olen kulkenut hautuusmaalla, tämän hoitomiehen nimen olen lukenut hautakivessä. Mihin lie joutunut?, Ilmeisesti helvettiin.
Siis joka itsensä ylentää, se alennetaan.
Mutta sen voi sanoa. Hyvää ihmistä "yritettiin hoitaa". Turhaan. Näin käy muillekkin.
Ja Jouluna.
Tapahtumat alkoi. Saarnamies, jonka sukunimi alkaa H:lla pyysi kaikkia "epäuskoisia" poistumaan RY tilasta. Hän myös lukitsi oven, ulospääsyä ei ollut.
Alkoi julma kokous. Vanhus edessä, itkien rukoillen. Anteeksi ei saanut, siitä piti huolen julmuri.
Jatkossa muutin pois, en tiedä jatkotapahtumia mutta...............
Olen kulkenut hautuusmaalla, tämän hoitomiehen nimen olen lukenut hautakivessä. Mihin lie joutunut?, Ilmeisesti helvettiin.
Siis joka itsensä ylentää, se alennetaan.
Mutta sen voi sanoa. Hyvää ihmistä "yritettiin hoitaa". Turhaan. Näin käy muillekkin.
Ja Jouluna.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kammetuksi itsensä taivaaseen.
maita ja mantuja, poikkeilen hautausmaillaq ja kuseskelen epämiellyttävien tyyppien haudoille. Annan kusen lorista piven päältä yli sukunimen ja yli etunimen, syntymä- ja kuolinaikojen; pakkasella kusi jäätyy keltaiseksi kusipuikoksi yli kanervien jqa kynttilöiden. Ja jos paskahätä siinä sattuu yllättämään, pruikkaan ripulin lyhdyn päälle. Selkis?
Poistakaa se viesti!
mummon haudalle kävelylläni entisessä kotikaupungissani. Näytti kuolleen 1994, viimeisenä noin kymmenenä elinvuotenaan en enää häntä nähnyt. Häntä kiusattiin jatkuvasti hoitokokouksissa -yksinäistä vanhusta, jolla ei ollut edes yhtään sukulaista puolustamassa. Kolme kertaa hän "synteihinsä sitomisen" jälkeen palasi seuroihin armoa hoitomiesjulmureilta anelemaan, mutta neljäs kerta oli hänellekin liikaa... ei enää palannut kiusattavaksi.
Toivottavasti hän ei katkeroitunut Jumalalle SRK:n ja paikallisen Ry:n psykopaattien toimista vaan käsitti nämä nöyryyttämiset sielunvihollisen työksi. Kyllä Jumalan armo hänellekin riitti, siitä ei ole epäilystäkään, vaikka SRK:n armo ei riittänytkään. Rauha hänen sielulleen.
Onko tämä se Albertin aikoinaan kertoman hoitokokoustarinan vanhus, vai onko näitä "sarjatulella" saa.tanalle heitettyjä vanhuksia enemmänkin?
Nnäistä tapauksista pitäisi koota kirja. Omat polut blogissa on kertomus Tampereen ry.ltä samalta vuosikymmeneltä. Siellä se oli alkanut laulukirja asiasta.
http://freepathways.wordpress.com/2009/06/29/tampereella_1976/
Muista edelleen, että joulu kirjoitetaan pienellä alkukirjamella...
Jos ei ole hoitojulmurille lähimmäisten nöyryyttämisestä tuntoa tullut ja pyytänyt anteeksi myös uhriltaan, on lopullinen sijoitus siellä alakerrassa.