Kärsin todella pahasta emetofobiasta, eli oksennuskammosta. Myös ocd on todettu. Mietin vain että mahtaako tuo emotofobia kuulua ocd:hen. Lääkitys ei siihen ole auttanut, muut ocd:n oireet ovat aika matalalla nyt. Pelkään oksentamista monta kertaa päivässä. Tulee jo tarkkailtua itseäänkin ihan liikaa että mikä olo. Olen aikaisemmin käynyt psykiatrilla ocd:n takia, mutta nyt jouduin käymään pyytämässä apua tähän pelkoon. Se vie kaiken elämänilon kun vaan pelkää ja pelkää. Sepramia 40mg olen syönyt jo monta vuotta. Miten tästäkin pääsisi eroon!!!
Kuuluuko paha emetofobia ocd:n oireisiin?
dsjhkg
81926
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja sormet kurkkuun, eiköhän sillä typerä pelkosi lähde.
Juuri tuollaisia vastauksia mä tänne tulinkin hakemaan. Kuules nero, emetofobia on yllättävän yleinen fobia, aivan niinkuin hämähäkkikammo tai avaranpaikankammo. Voi tuntua sinusta naurettavalta, mutta kerroppa omat pelkosi niin me muut saadaan nauraa niille. Jos sinulle ei ole mitään järkevää sanottavaa niin siirry jonnekin huuhaa -palstalle vittuilujasi jakamaan.
Sun ei tartte täällä viisastella toisten kärsimyksillä joista et selvästikään :
a) tiedä näköjään mitään
b) olet niin tyhmä
joten PAINU HELVETIN KUUSEEN TÄÄLTÄ KESKUSTELEMASTA SENKIN PÖLLÖ. PISTÄ NETTI KIINNI , SILLÄ LÄHTEE SUN TYPERÄ PELKOSI.
Yleensä tehokas ja tavallinen tapa voittaa jokin pelko on altistuminen. Hieman hankalampi juttu kun pelkosi on oksentaminen, ellet uskalla lähteä sitä kokeilemaan. Apteekista kyllä löytyy aineita joilla oksentaminen saadaan vauhtiin, jos perinteinen tapa "sormet kurkkuun" kuulostaa liian vaikealta.
Kannattaa tietenkin miettiä onko pelkosi kohde oikeasti oksentaminen vai esimerkiksi oksentamiseen tukehtuminen (siis kuolemanpelko). Kuolemanpelkoa voi olla ehkä helpompi käsitellä.
Järkeily voi myös joskus auttaa, kuten asiasta lukeminen tai vaikka aluksi muiden oksentamisen katsominen (kuulostaa kyllä aika ällöltä ihan näin minullekin). Materiaalia luulisi olevan netti pullollaan.
mikä sen on aiheuttanut sulle tämän fobian. En ole kuullut tästä ennen että tällaistakin on. Kaikkea murhetta näköjään löytyy. Itselläni on ocd mutta liittyy tavallaan siihen että pelkään nykyään hammaslääkärille menoa oksennuskammon vuoksi.. Vältän siksi siellä käyntiä mielellään.
Onko sulla ollut tätä vaivaa aina vai muistatko mikä sen on aiheuttanut. jos tiedät syyn, paneudu siihen. se voi auttaa asian ratkaisussa. ocd :ssä pitää mennä sitä pelkoa kohti mutta en usko että jatkuva oksentaminen auttaa tähän eli altistaminen . tuntuu että syyt on jossain muualla ja keinot tähän parantumiseksi. sun kannattaa kysellä eri lääkäriltä ( mielellään asiaan perehtyneeltä psykiatrilta tai kurkku ja korvatautien erikoislääkäriltä) mun mielestä.
T.mies vaan
hei vielä.
kävin wikipediassa katsomassa aiheesta (suosittelen jos et ole käynyt) ja musta se on eräänlainen ocd:n muoto kun välttelee tilanteita kammon vuoksi ja tekee tiettyjä rituaaleja jotta tulisi parempi olo. en tiedä teetkö sinä näin. se on ihan ok jos näin on mutta siitä ahdistavasta tunteesta ja olosta täytyy kyllä päästä pois. se on varmaan raskasta henkisesti.
Sun kannattaa miettiä myös lääkitys asia kuntoon. ne lääkkeet mitä sulla nyt on niin voivat jopa lisätä sitä tunnetta. älä luota liikaa lääkärin määräämiin vaan vaihda jos ei sovi. Musta kannattaisi kokeilla myös jotain sellaista että touhuaa mahdol. paljon , laittaa musiikkia ym. mitä vain ettei ehdi tai huomaa keskittyä siihen vaivaan niin paljon. näin ajattelen , en tiedä olenko oikeassa. Pärjäile ja tsemppiä. Asioilla on tapana järjestyä enemmin tai myöhemmin.
mullahan ocd ilmenee niin että kun toisesta pääsee niin tilalle tulee toinen pelko tai kammo jota vältän. eli kuvio on aina päällä muodossa tai toisessa. nyt luulen että sulla on käynyt samanlaisesti jos sitä kerran ei ennen ollut mikäli tulkitsen oikein. Luulen että se menee aikaa myöten ohi ja tilalle tulee uusi eli kärsit ocd:tä mutta se vaan kärjistyy tällä hetkellä juuri tuohon pelkoon.
mä tiedän ainakin omalta osaltani aika tarkkaan että näin on kun 15v siitä olen kärsinyt päivittäin 24h vuorokaudessa ja ollut itsemurhaa lähellä tämän sairauden vuoksi. Paras tapa moneen vaivaan on puhuminen eli älä jää ongelman kanssa yksin äläkä häpeä sitä. Sulla pitää olla joku luottohenkilö jolle kertoa asiasta ja joka ymmärtää asian eikä naura sille. tämä ei ole leikin asia. vaikka niin monesti pidetäänkin tyhmänä tai hulluna. sen tietää vasta sitten kun itse sairastuu eikä mitään voi itselleen kun järki sanoo toista kun mieli. Eli älä odota myöskään liikaa lääkäreiltä koska ne tekee sitä rahasta. Parantavampaa on läheisten tuki.
Olisi kiva kuulla muutama seikka:
1. oletko mies vai nainen? onko tämä fobia jotenkin yleisempää miehellä kuin naisella tai päinvastoin?
2. minkä ikäinen olet?
t. mies vaan
ps. on harmi että jotkut viisastelevat täällä toisten kärsimyksellä. älä välitä. älä kommentoi niiden pöllöjen puheita.
Kiva kun on tullut asiallisia viestejä.
Olen nainen, 27 vee. Oon kärsiny tästä fobiasta enemmän tai vähemmän niin kauan kuin muistan. Se on ollut aina taustalla, vaikka on ollut muita ocd:n aiheuttamia ahdistuksia tai pelkoja. Muuten olen ihan sosiaalinen hölöttäjä ja harrastan kaikenlaista, että ei pitäis olla liikaa aikaa murehtia. Luulen että tää on alkanu rajusta vatsataudista, jonka sairastin lapsena. Myös mun isä on aina oksentanut ihan kauheella metelillä ja sitä muistan pelänneeni lapsena. Kun oksennan, multa lähtee taju, tavaraa tulee joka päästä ja olen ihan sekasin. Sekin varmasti vaikuttaa. Voisipa sitä vaan oksentaa ja sit jatkaa elämää, mut ei.
Luulen että emetofobiaa esiintyy enemmän naisilla, ainakin emetofoobikkojen keskustelupalstalla suurinosa on naisia. Olen käynyt terapiassa tämän takia ja kertonut siitä aika monelle läheiselle. Tässä oli muutama vuosi kun fobia oli paremmassa jamassa. Nyt kun olen taas alkanut kärsimään jokapäiväisestä pahoinvoinnista se on enemmän läsnä. Lääkärit eivät tosiaan tästä välitä, eivät saa edes selville mikä mun mahassa mättää kun on usein sekaisin ja tosiaan sitä pahaa oloa on jatkuvasti. Psykologit ja psykiatrit eivät kauheasti tästä fobiasta tiedä, mutta yrittävät onneksi parhaansa.
Kuten joku kirjoittikin niin tosiaan teen erilaisia rituaaleja, jotta ei tulisi paha olo ja oksentaisi. Onneksi rituaalit on aika pieniä, eikä niitä edes muut huomaa. Pystyn myös välttelemään niitä aika usein. Altistaminen olis aika hurjaa, en tiedä pystyisinkö. Jos joku yrjöö humalapäissään ni se ei ole niin kauheeta, ku se ei voi tarttua, mutta todella inhaa silti. Kouluaikoina oli sellanen olo et aina joku kakara on yrjöömässä pitkin lattioita. Se oli kauheeta ku se oli ja on aina niin odottamatonta. Nykyään tuntuu et oksentaminen kuuluu jo ihan joka sairauteen ja tautiin. Se on aina läsnä joka paikassa ja joka tavalla. Rajottaa inhottavasti elämää.