vain se,mihin hän pystyy?"
Kuka antaa? Miksi puhumme vahvoista ja heikoista ihmisistä.Mehän olemme oikeastaan samanvertaisia.Sinä sellaisena kuin olet,minä sellaisena kuin olen. Sehän on lohdullista,ei lohdutonta.
Ja ehkä yksi elämän päämääristä? on oppia ymmärtämään tämä. Muussakin luonnossa se on "luonnollista."
Ja eläessämme annamme jollkin toiselle luomakunnan oliolle omastamme,jos meillä on sitä jaettavaksi.
Kuka antaa? Miksi puhumme vahvoista ja heikoista ihmisistä.Mehän olemme oikeastaan samanvertaisia.Sinä sellaisena kuin olet,minä sellaisena kuin olen. Sehän on lohdullista,ei lohdutonta.
Ja ehkä yksi elämän päämääristä? on oppia ymmärtämään tämä. Muussakin luonnossa se on "luonnollista."
Ja eläessämme annamme jollkin toiselle luomakunnan oliolle omastamme,jos meillä on sitä jaettavaksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
taas...onko avaruuden "voima" jokin vakio.
aivoenergialle oltava vakio maapallon elossaelon pysymiseksi.
Minä nukkumaan nyt, miettikää viisaammat.
näin se jakautuu, siinä täydennämme toinen toistamme. Juu aivokapasiteettiä tarvitaan varsinkin vastuunalaisissa tehtävissä, ja useinmmin sinne ei pääsekkään jos ei sitä ole, pelissä karsiutuu ennen korkeimmalle pallille pääsyä, ja sieltäkin on varmistettu heivaamis mahdollisuus :D
Kaikilla on mahdollisuus edistää yhteistä hyvää tahoillaan , kasvatuksen myötä lapsilleen jne.jne. viisaana en itseäni pidä, saa monet kerrat harmitella osaamattomuuttaan itsekkyyttään, mutta jos ne silmät edes vähän olis rakosellaan joskus, tai niinkuin entinen ukkoni lasten isä sanoi katsellen minua: löytää se sokea kanakin joskus jyväsen. Arvaa,--- tekikö mieleni paiskata puurolautanen naamaansa :D D D kerran paiskasinkin keitettyjä kananmunia mutta pahus väisteli vaan--- ja nauroi! Sanoikin ärsyttävänsä tahallaan, saadakseen keskustelua aikaan höh, vähän eri näkökannat oli meillä kyllä. Sanoi kun aina kiroili s....tana kun sinulle kaikki on helppoa,--- Niin, suunnittelu on helppoa toteuttaminen vaatii työtä!
Ja työtä kyllä teimme. Miksköhän tuo oli ottanut tavan kiroilla? En ikinä tottunut siihen.
Päivi pohti miksi mies kiroili.
"Sanoikin ärsyttävänsä tahallaan, saadakseen keskustelua aikaan , höh, vähän eri näkökannat oli meillä
kyllä."
Jahas. Minulla oli kerran tuttava, joka oli vähällä saada minut ottamaan itseään hartioista kiinni ja ravistelemaan oikein kunnolla. Hän oli myöskin mallikelpoinen ihminen.
Hänellekin oli kaikki helppoa. Miksiköhän moni ei kuitenkaan viihtynyt hänen seurassaan?
jos oli liian täydellisyyteen pyrkivä? Tuo minun ensimmäinen ap oli ruotsia puhuva ja kun hän puhui suomena niin ehkä sillä aikaa kun haki sanoja ,niin pisti kirosanan. Sitten se jää tavaksi, että kotonakin ruotsia puhuessa oli aina kuin tuumaustauko, yritin sen tulkita niin.
Kyllä kai se vain on turha tapa, ei isänsä käyttänyt voimasanoja.
Minun seurassani on onneksi ihmiset viihtyneet, oliskin kurjaa jos ei. Oli niin iloinen yllätys kun tänään pistäytyi mieheni nuorin tytär yllättäen ja kahvit hörpättiin ja syötiin joulutortut. Ne tulikin just sopivan lämpimäksi ja rapeiksi kun mikrossa laitoin 1½ min. Mm kun ne on hyviä.Ja kiva hetki muutenkin.
Nyt on kotikin joulukunnossa, liinat pöydillä ja kynttilät :D Huomenna tulee nuorimmainen tyttöineen, paitsi vanhin on vuorossa sairaalassa kuulemma. Sieltä ei passaa livistää mummin luo, vaikka lähellä onkin. Aion saunoa illalla, rentoudun oikein, enkä siivoa enää mitään, ylläpidän vain niinkuin aina.
Oma mummoni sanoi aina, ettei se mitään sen siivouksen tekeminen, vaan sen pitäminen! Tässä iässä sen on jo oppinut, se menee itsestään laittaa tavarat paikalleen takaisin. Nuoria kun katselee, niin ei ne malta, huvittaa joskus ja mielessäni laulelen * tyttö oli nuori kuin markkinavarsa ja koti oli ihanasti rempallaan:D* terve
vanhemmiten..huom.siis ikää tullessa lisää,oivaltaa sellaisia asioita,joihin meillä ei ollut ennen aikaa. Omakin mieheni,no hyväksyen kattelee temppujain ja elämäinmenoo kiikkutuolissaan taivaissa,oonhan aikoinaan nähnyt hänet unissain myhäilevänä siellä joku pieni lapsi sylissään istuvana.
Tuntuu,että elämäni oli ollut kuin unta,ennenkuin oivalsin ottaa itseni tärkeimmäksi, sitten vasta alkoi kehittyä se kyky antaa jollekin toiselle. Mutta surullista todeta näin ikääntyessä,että tämä liika empaattisuuskin on ajallista,ei jaksa enää, minulla kun tapana koko elämäni vetää puoleeni "ongelmaiset" ihmiset. Nauran kyl,kun rupeen ajattelemaan,onko tuttavapiirissäni yhtään ns.normaalia ihmistä. No,nyt perussuomalaisten iloksi voin ilmoittaa "melkein" luopuneeni pakolaistuttavistani....no soinin kaveriks mua ei silti saa...heh. Eräs päivä näin tuolla pihalla nuoren romanirouvan,parin vuoden takaisia tuttaviani, hän pyysi ystävällisesti käymään kylässä. Se on ystävällisyyttä,vaikka pakko minun on pikkuhiljaa jättää näitä tohinoita,mihin ennen jaksoin osallistua.
Mutta kyllä oli kiva silloin,oon jossain kertonut, musiikki-ilta romanien kanssa minun luonani.Kuunneltiin eri maitten mustalaismusiikkia ja minäkin,aina esiintymishaluinen sain laulaa chansonejani ja ich steh im Regen und warte nur dich...
Joku kysyi sitten,että,mitä varastivat sulta,ei toella mitään,päinvastoin,sain tuntea heidän lämpöään.
Mistäs tuo aloittaja aloittikaan...ai niin....jottain aivoenergian vakiosta...haitanneeko mit6tään.