eläisin
ellen olisi kuvaannollisesti jo menehtynyt
jäänyt niin monien silmien taakse
unohduksiin laskemattoman ajan
nauraisin
jos puhe vaatettaisi minut
sanat
silottaisivat pintani
Luojan luomana
olla tulevaisuus ja eilinen
yhtä aikaa
odottaa satavia suudelmia
ja liekuttava syli
hahmo
kosteassa katseessani ...
ellen olisi kuvaannollisesti jo menehtynyt
jäänyt niin monien silmien taakse
unohduksiin laskemattoman ajan
nauraisin
jos puhe vaatettaisi minut
sanat
silottaisivat pintani
Luojan luomana
olla tulevaisuus ja eilinen
yhtä aikaa
odottaa satavia suudelmia
ja liekuttava syli
hahmo
kosteassa katseessani ...
Vastaukset 23
Vanhimmat
... kuulaana hetkellä
olemme toistemme kehoilla
kuin sudet
oma menestys niin kirkaan viiltävänä
mielessä
tavoitteena
mutta rakkaudella on oma käsikirjoituksensä
se kun tuo lempeyden
jättää vain kynnet selkääsi raapimaan
puolikuiset silmäni
janoavan suuni ...
kuinka mahtavaa sanailua ja pitkästä aikaa esiintyy
runossasi tuo sana: 'liekuttava' joka toinen 'ihon' jälkeen
mistä erityisesti pidän kun ne esiintyy runoissasi.
huikaisevan hyvä upea linda !!!
sanojesi tuhlaus runoni sisällä menee
oikeasti hukkaan. Noilla kaikilla elementeillä
palautteesihan on taas kerran RUNO. Voivoi,
laitahan ne jemmaan ja sisällytä johonkin
tulevaan runoosi !
' puolikuiset silmäni
janoava suuni ' siinä ne on, muistiin piirtyvät
upeat lauseet ja kaikki muu.
Liekutus on varmaan jäänyt mummoni sanavarastosta
kiinni minuun, niin luulisin. Ja iho, kyllä Sinäkin olet
taitava sen ja monien muidenkin sanojen käytössä.
Nöyränä Sinua kiitän.
Luulin jo ajan kulkeneen ohitseni ja aikansa
vaan purreen minua ja sitten katoavan kuin
hiekkatuuli erämaan avaraan, tunsin olevani
elämänsä kadottanut, vaikka toivoa..
Sitten kohosi kuin aurinko nousee okapuun
takaa ja maailma keltaiseksi kullaksi vaihtuu,
musta yö taintuu ja päivä käy tilaansa, Sinä
ja taas niin paljon uskoa..
En minä tiedä, missä olet valmistaunut, miten
niin valmis voit olla, kuinka hehkut, muutat ja
suodatat, missä ennen hämärä piti majaa, pimeä
juhli yönsä voittoaan..
Sinä vain tulit, valtasi minut, villitsit kultaa
ranteissasi ja koruja kaulallasi, nilkkahemet
hehkuen jo auringossa, päiväksi muutit, valossasi
alas jälleen kukkimaan..
..luulin, mutta sitten okapuu, Sinä..
ja minä unestani vapautunut..
http://www.youtube.com/watch?v=aXYZL2XJEnI&feature=related
Kiitos Runostasi.
Joskus luulee jo menettäneensä,
jotakin lopullisesti kadottaneensa,
aika kuin vyöryisi ylitse..
On kuullut kaikki sanat, kokenut lauseet,
tuntenut lupaukset, kipeää menneisyyttä niissä..
Kuitenkin, sitä oikeaa valoa, hehkua,
ja onkin taas valmis syliinsä..
haluaa päästä Rakkauteensa levolle.
Erilaista, persoonallista
ja raikasta Rakkaurunoasi.
Luovuus on kirjoittajalle aina ehto uusiutua,
tässä tekstissäsi oli uusiutumista ja erilaista..
Silti säkeet elivät, ilmaisivat, lukijalle..
Raikas, uudistunut ja kovasti
hyvä Runosi.
Valkoista, rentoa ja iloista päivää Sinulle.
hehkuen auringossa tuoden valon tullessaan
ja uskon elämään. Syvällisen kaunista runoutta,
jossa on tavattomasti taas uutta ja tuoretta
ilmaisua. Esim. okapuu, en muista kyllä olenko
missään rakkausrunossa nähnyt ilmaisua. Erämaan
hiekkatuuli ihmisen tunnetta kuvaamassa, on myös
sellainen, että sopii riimeihisi paremmin kuin hyvin.
Musiikki taustalla lukiessa, on rauhoittava - kaunis.
Koko runosi myötäilee omaa ajatusmaailmaani, teet
sen vain syvällisemmin niin kuin aina.
Totta on, että rakkaudessa jää toisinaan taka-alalle,
huomaamattomaksi joko tahtomattaan tai sitten
hakeutuu siihen. En osaa sanoa, miten itse lopulta
ajauduin tilanteeseen, mutta totta se on. Hain ja
haen niin usein itseäni, myös sitä minusta irtaantunutta
ja tuttua, joka ennen asutti minut. Runouteen on melko
helppoa purkaa tuntemuksiaan, vaikka onnistuminen on aina
lukijan silmässä. Siltikin se täyttää paikkansa, joka kerran.
Joulunlämmin kiitos Sinulle kaikesta, jonka minulle aidosti
ojensit. Tuoksuja, kynttilöitä ja kaikkea muutakin hyvää
tähän Joulun alusaikaan Sinulle, hymyä kasvoillesi.
herkällä päällä Linda on ollutkaan...
oikein kauniin herkkää suorastaan
piristetään päivää pusulla :x
sellaista soon, näin varttuneemmalla
iällä naisimmeisellä. Jokin kummallinen
haikeus tuntuu asettuneen sytänallaan,
liekkö Joulun herkkyys - en mie ossaa
sanoa.
Kiss, sinnekin ja maistukoon se piparilta.
Toffee Linta Maaria Sinua kiittää :*
Vain tulevaisuus on elämisen arvoista,
lausu tämänpäivän sanat
tuoden hymy huulilleni.
Suudelmasi saisivat
silmäni kostumaan,
samalla poistaen
rypyt otsaltani.
Luojan luomana
luotan tulevaisuuteen,
vaikka jalkani onkin
menneisyyden ovenraossa.
Astu ulos !
verhosi takaa,
tuoden tulevaisuuden
haavemaan todellisuuden valoon.
Vahvaa luettavaa linda.
Kiittäen J.
millainen rikkaus se onkaan,
myös ja eritoten runoudessa halausm.
Sinäkin olet yksi elävä esimerkki siitä,
sillä vaikka liikutkin samassa aihepiirissä
oman runoni kanssa, se on kuitenkin
erilainen - näköisesi.
Minulle on suuri kunnia saada tallettaa kaikki
nämä saamani vastarunot omiin kansioihini.
Aika-ajoin niitä nostan esiin ja luen. Joskus
kuin lohduksi, toisinaan taas vain lukunautin-
toina.
Kiitos Jokke !
Tuoksuja ja lämpöä Joulun aluspäiviisi.
..mittään muuta!
Kiitos !
´olla tulevaisuus ja eilinen´
vielä yhtä aikaa!
Mikä ajatukse taito..
Loistavaa Ystäväni..
ihan ensin, olen pahoillani eilisestä.
Tarkoitukseni ei ollut millään muotoa loukata
Sinua, päinvastoin ! Ihailen taitoasi sanoa
vain muutamalla sanalla paljon, paljon enemmän
kuin joku toinen kirjoittaisi kymmenillä.
Ja palautteesi sitten.
Nöyrin mielin lähetän kiitokseni.
jokin sinussa elää enemmän
ajaton tie materiattomuudessa
ohikiitävät hetket
tarinat hyväilevät meitä
Katseesi on unohtumaton - ikuinen
aina yhtä taidokasta sanojen käyttöä Sinulta.
Olet mielenkiintoinen persoona,
ihminen ja runoilija. Sinussa asustaa suuri
ajattelija.
* sulkeudun suosioosi * ja kiitän !
En tiedä mistä sieluni syvyyksistä nousee silmieni eteen kuva kauriista, vahva ja herkkä yhtä aikaa.
Pidin Runostasi suuresti.
Sanasi toivat jännän tunnelman...odottavan...Suden hetkellä...
Kiitos Runostasi:)
Odotusta Jouluusi,
-tasja-
on ollut ainakin yhdessä runossani joskus,
ellei useammassakin. Kauriin katse ja arkuus,
eikä se oikeastaan kaukana ole kyllä tästäkään
runostani. Pohjimmaltaan se on kuitenkin sitä
arkuutta ja haavoittuvaisuutta, mitä elämä ja
rakkaus ihmisessä synnyttää.
Suden hetkenhän sanotaan olevan aamuyöstä ja
ellen väärin muista, niin joskus kolmen aikoihin.
Olen useinkin hereillä niihin aikoihin ja kuuntelen
hiljaisuutta, kiertäen samaan aikaan ajatusteni
ympyrää. Varmaan myös herkimmilläni unen jälkeen.
Kiitos Sinulle, joulumieltä ja hyvää oloa päiviisi.
Upposin runoosi
Sieluni tunnisti sen
ja
koen runosi hyvin vahvasti sisimmässäni
Runossasi on paljon mihin voimakkaasti samaistun…
Kaikkea hyvää Sinulle näihin Joulun Pyhäpäiviin
Terveisin -tytteli-
taidamme kumpikin tahoillamme olla
ja kuten ennenkin olen todennut, taidamme
olla sielunsiskoja keskenämme. Jos nytkin
kerran pystyit samaistumaan tekstiini, niin
eiköhän se ole merkki siitä.
Oikein hyvää loppuvuotta ja parempaa, tulevaa
myös Sinulle. Kiitos myös aina yhtä lempeästä
viestistäsi.
Tumman virran lastuna varmasti iki-aikaisesti olemaan näin luotuna...
"Elämän riepottamina" -osuvasti sanottu
Kiitos toivotuksistasi tulevaan
Kaikkea hyvää näihin päiviin ja tulevaan vuoteen
jossa jo toiseen kymmenykseen hypätä saamme
"eläisin
ellen olisi kuvaannollisesti jo menehtynyt
jäänyt niin monien silmien taakse
unohduksiin laskemattoman ajan"
- Tämän voi lukea uudelleen ja uudelleen
Miten saatkaan näihin sanoihin kaiken
"vain" muutama sana ja siinä on kaikki !!
Sieluni huuto jo kuulkaa....voisin jo lausua tässä
me olemme täällä elääksemme rikkaan elämän,
siihen kuuluu myös karikot. Emmehän me muuten
osaisi nauttia niistä onnen pipanoistakaan, jos
kaikki olisi aina samaa seesteisyyttä. Siksi varmaan
Luojamme on tarkoittanut vastoinkäymiset meille.
Säkeistö jonka runostani poimit,
sisältää enemmän kuin osasin edes kirjoittaa.
Mutta hyvä, että löysit ja tavoitit sen perimmäisen
tarkoituksen, niin ainakin uskon.
Kaikkea hyvää matkallesi kohti Uutta vuotta 2010 ja
kiitos tämän vuoden sanoista ja säkeistäsi. Sinulla
on lämmin sydän. Olkoon onni myötä.
Kun elämän virrassa on useisiin karikoihin törmännyt
Ja lähtösatamaan ei ole paluuta
on Onni tavallaan helposti koettavissa
Tarkoitan sitä, että onnenhetkeen ei suuria eväitä,
ei kalliita samppanjoita ja kullattuja kaviaareja tarvita
Niin pieni tuuli, vähäinen virta ja kuun kuiske riittää
Kovin kaunein sanamuodoin minusta piirsit sanasi
- Kiitos Sinulle sydämestäni
Kaikkea hyvää Sinulle toivottaen
paljon Onnen pipanoita
tähtikiteitä tiellesi
kuun kuisketta
auringon kultaa
Tuleviin päiviisi Toivottaen
Tässä oli jotain hyvin oleellista ja kipeästi tuntuvaa.
että viivähdit runossani,
jätit tuntojasi.
Kerrottakoon, että elämä sen synnytti.
et menehtynyt..
et jäänyt katseiden..
et silmien taakse..
et unohtunut..
olit läsnä..
tässä ja nyt..
keskellä..
huomaatko..
ujoudeltasi et huomaa..
kuinka naurat..
puhut enemmän kuin me muut..
päälläsi vaatteet rakkauden..
peittäen ihosi..
kiihkeän..
halutun..
luoja luonut sinulle tulevaisuuden,
joka kasvaa eilisestä..
menneisyydestä..
huomasitko..
suudelmia sataa..
oletko valmis..
kaikki ne sinun..
kosteille huulillesi..
kyynelehtiville silmillesi..
vartalollesi...
olen varjo sydämessäsi.
:)60
Liekuttava syli = liekehtivä syli, ?
positiivisempaa, kuin oman runoni sanoma.
Paljon kiitoksia, Sinussa elää yhä Runoilija !
Liekuttaa on sama, kuin heijata tai keinuttaa sylissä.