niin omala kohalla aika brobleema jännittämisestä miks pelkää muita ihmisiä jopa niin paljon että alkaa erakoitumaan tai suunileen välteleen muiden seuraa miks menee jotenkin pois tolaltaan et ei tiedä miten päin olis ja on niin sanotusti poissa oleva ja haluis vaan että vois luikkia pakoon tai häipyä omiin oloihisa jota muut kummaksuu kun meen mykäks sen pelkoni takia se tuhoo kaikki sosiaaliset suhteet mikä avuks koska se ahistus on perseestä johon oon keksiny kelpo kaverin eli alkoholin joka on vielä surkeempi vaihto ehto eli kännissä kova juttumies mut selvin päin toteemipaalu oon ryypänny helvetisti elämäni aikana ja sosiaaliset suhteet killistä lähtien jotenkin liittyny tohon kippaamiseen enkö sit osaa selvään kuulaan olla niin sanotusti normi ukko mut meillä jännitäjillä tää alkoholin juominen sellasena jännityksen poistajana on pahasta monella karannu mopo totaalisesti käsistä et selvin päin enää pidä kehenkään yhteyttä ja siitähän se riemu syntyy varmasti menetät ne sun vimosetkin ystävät jotka ei oo niitä baariruusuja koska yksinäisyytään nekin siel jäpitää päivästä toiseen siel aina on sillä hetkellä aina se niin sanottu kaveri jonka kanssa et varmasti kyllä tennistä lähe pelaan vaikka baarissa asiasta jo sovitiin 4 promillen jurissa
totaalinen blackäri
ei hyvä
2290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuo alottajan teksti ois voinu hyvin olla mun kirjottama. Noin reilu kuukaus sitten kävin yksityiselle psykiatrille puhumassa asiasta. Diagnosoi keskivaikeaksi sosiaalisten tilanteiden peloksi. Sain lääkkeet (cipralex), jotka on tepsiny aika hyvin. En koe ihmisten seurassa enää samanlaista paniikkia ja pelkoa. Nyt onkin seuraavana tehtävänä yrittää luoda ja elvyttää sosiaalisia suhteita jotka tuli tuhottua melko minimiin ku halusin tavata ihmisiä ainoastaan humalassa.
En siis ole elementissäni sosiaalisissa tilanteissa, mutta pyrin olemaan ns. valmiustilassa, eli kokoajan pienessä täpinässä, jotta kun joku hyvä juttu tai ihan vaan läppä lentää niin siihen tulee kommentoitua heti! Jotkut tykkää keskittyä omaan juttuunsa, mä ehkä enemmänkin hengailla ja luottaa siihen että työ tulee tehdyksi! Tänään kerroin duunissa lähes kaikille, että mulla on toi lääkitys, eikä kukaan tuominnut mua!! Ei se nyt mitenkään rentouttanut mua, mutta päätin että olisi ehkä hyvä kertoa, niin pitkällä tähtäimellä se olisi kaikkien edun mukaista. Reipas pitää olla! Se on mun motto! Uusiin tilanteisiin pitää olla ns. ballsit, enkä tarkoita nyt mitään kusipäistä toimintaa vaan ainoastaan sitä että arvostaa itseään, eikä välitä mitä muut ajattelee susta. Sitten kun meet kotiin tai harrastuksiin voit niitä miettiä, mutta mieluummin kannattaa kyllä keksiä jotain muuta tekemistä.
Sitten yksi tärkeä juttu – syö seurassa niin usein kuin mahdollista. Ruokailu on päivän tärkeitä toimia ja ehkäisee syrjäytymistä.
Kommentteja kiitos!