Toimintasuunnitelmaa

Edellä mainituissa suhteissa erityisen ongelmallisia ovat usein erilaiset heikoimmassa ja haavoitta-vimmassa asemassa olevien henkilöiden palvelut. Tyypillisiä tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi
mielenterveyskuntoutujat, päihdeäidit ja kotiin tehtävän lastensuojelun asiakkaat. Näiden ryhmien asema kuntien palvelujen järjestämisvelvollisuuden ja järjestölähtöisen auttamistyön välillä riippuu usein sangen keskeisesti palvelun sisällöstä ja edellä mainituista arviointiperusteista.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehit-tämiseksi vuoteen 2015 on koottu kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan. Mielenter-veys- ja päihdetyön kehittämistä linjataan ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena valtakunnal-lisella tasolla.

Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittä-miseksi:

I Asiakkaan asemaa vahvistetaan
II Panostetaan ehkäisyyn
III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena
IV Ohjauskeinoja kehitetään

I Asiakkaan asemaa vahvistetaan

1 Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuutta palveluihin pääsyssä ja niiden saami-sessa vahvistetaan ja mielenterveys- ja päihdeongelmiin paneudutaan samalla vakavuudella kuin muihinkin terveysongelmiin.

2. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsee helposti yhden oven periaatteella sosiaali- ja terve-yskeskuksen kautta.

3. Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitte-luun, toteuttamiseen ja arviointiin.

4. Tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat säännökset kootaan yhteen lakiin. Psykiatrisessa sairaa-lahoidossa kehitetään tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon ottamisen yhtey-teen ulkopuolisen asiantuntijan arviointikäytäntö ja toteutetaan valtakunnallinen pakon käyttöä vähentävä ohjelma.

5. Hoito- ja kuntoutusajan toimeentuloturvan muotoja kehitetään hoitoon motivoivaksi ja työelä-mään paluuta helpottaviksi.

Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaan kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimi-joiden osallistumista mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin tulee lisätä, jotta palvelujärjestelmä voi ottaa nykyistä paremmin huomioon asiakkaiden tarpeet. Vertaistoimijat ovat henkilöitä, jotka omaan kokemukseensa nojaten, vapaaehtoisuuteen perustuen toimivat esimerkiksi palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaisen hoidon tukena tai toimivat ver-taisryhmissä tai vertaistukihenkilönä. Esimerkiksi AA-toiminta sekä Mielenterveyden keskusliiton toiminta ovat vertaistoimintaa.

Kokemusasiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista, joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä tai omaisena tai läheisenä. Kokemusasiantuntijoita tulee käyttää esimerkiksi kunnan strategiatyössä, palvelujen arvioinnissa ja kuntoutustyöryhmissä. Heitä voidaan kutsua asiantuntijoiksi hoitoyksiköiden
hallinnollisiin toimielimiin. Heidän asiantuntemustaan tulee hyödyntää nykyistä enemmän myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa, tahdosta riippumattoman hoidon ja pakko-toimien vähentämiseen tähtäävässä työssä, sekä ulkopuolisissa asiantuntija-arvioissa.

Kokemusasiantuntijatoimintaa ja siihen liittyvää palkkiojärjestelmää tulee kehittää järjestöjen ja kuntien yhteistyönä. Myös alaikäisten kokemukset tulee ottaa huomioon kokemusasiantuntijatoi-mintaa kehitettäessä.

Kunnat vastaavat lainsäädännön mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoittami-sesta. Palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuussa olevan kunnan tulee koordinoida nykyistä tehok-kaammin julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi palvelukokonaisuu-deksi. Kuntien tuleekin ottaa nykyistä paljon selvempi vastuu mielenterveys- ja päihdepalvelujen
järjestämisestä, johtamisesta ja koordinoinnista.

Kymenlaakson Voimanpesän toimialueella on huomattava määrä naispuolisia maahanmuuttajia, useimmiten venäläisiä. Heillä on kehittämisen kannalta tärkeitä vahvuuksia (kielitaito, lähtömaansa kulttuurin ja elinkeinoelämän piirteiden tuntemus jne.), mutta osa heistä ei ole kiinnittynyt alueensa yhteisöelämään. Heidän oman kulttuurinsa säilyttävään kotouttamiseen, erityisosaamisen hyödyn-tämiseen ja työllistymiseen tähtääviin hankkeisiin on syytä panostaa edelleen.

Pitkällä aikavälillä Kymenlaakson Voimanpesä -hankkeen toimialueen suurin mahdollisuus on Suomenlahden talousalueen voimistuminen. Sen edistäminen edellyttää alueelta mutkatonta kans-sakäymistä Venäjän ja Viron suuntaan. Siinä on monia esteitä, - ennakkoluulot ja pelot päällimmäi-sinä. Niitä vähennetään tehokkaimmin luomalla kansalaistason yhteyksiä rajojen yli ja syventämällä niitä heti mahdollisuuksien auetessa. Kulttuurivaihdon avulla luodaan usein ensikontakteja, jotka voivat laajentua muille elämänaloille. Kansainvälistymisessä hyvänä apuna toimivat muiden alueen kehittäjien projektit ja toiminta.

Osallistumisen, kansalaistoiminnan ja vapaaehtoisen toiminnan rakenteiden kehittämiseksi Kymen-laakson Voimanpesä ry hakee Kehittämisyhdistys Sepra ry:n, Kymen-Karjalan Sosiaali- ja Terveys-turva ry:n, Mielenterveyden keskusliitto ry:n, Kansalaisareena ry:n, ja Suomi-Venäjä-Seuran yhtei-söjäseneksi.



2. Tavoitteet ja painopisteet vuonna 2010

2.1. Palvelujen varmistaminen yhteistyössä

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toi-meentuloon ja huolenpitoon. Kunnilla on ensi-sijainen vastuu sosiaalipalvelujen ja toimeentulotuen järjestämisestä asukkailleen. Valtiolle kuuluu vastuu sosiaalialan ohjauksesta ja yleisistä toiminta-edellytyksistä sekä eräistä sosiaalihuollon toimeentuloturvaetuuksista.

Valtioneuvosto antoi vuonna 2003 periaatepäätöksen sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Tä-män periaatepäätöksen mukaan laajan julkisen hyvinvointivelvoitteen ylläpito edellyttää sekä prio-risointia että kansalaisten oman vastuun korostamista. Suomen jäsenyys EU:ssa vaatii sopeutumista yhteisiin suuntaviivoihin myös monissa sosiaalipoliittisissa kysymyksissä. Työ- ja toimintakyvyn ylläpidon ja kehittämisen sekä oman vastuun ja aktiivisuuden kehittämisen tärkeänä edellytyksenä on se, että yhteiskunnalliset palvelujärjestelmät toimivat tehokkaasti ja tukevat ihmisten omatoimista suoriutumista. Palveluiden kehittämisessä tulee painottaa nykyistä enemmän koko sosiaalialan palvelujärjestelmän modernisointia. Ongelmia on työnjako- ja yhteistyökysymyksissä, henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä palveluiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Yhä enemmän korostuvat yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen, aktiivisuus ja kyky tukea ihmisiä toimintakyvyn säilyttämisessä. Tämä edellyttää palvelujärjestelmältä joustoa, innovatiivisuutta ja verkostomaista työskentelyotetta. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat hallituksen työllisyysohjelmassa olevat palvelukeskukset.

Kansalaisten kannalta sosiaalipalveluiden keskeisin kehittämisen kohde on palvelujen saamisen turvaaminen. Lisäksi lähivuosien tavoitteiksi asetetaan palvelujen asiakaslähtöisyyden parantaminen ja laadun kehittäminen. Palveluja annettaessa otetaan huomioon asiakkaan toivomukset ja yksilölliset tarpeet sekä parannetaan asiakkaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sosiaalipalveluiden saatavuutta parannetaan säätämällä perusteet, jotka selkeyttävät sitä, minkä ajan kuluessa asiakkaan palvelutarve arvioidaan. Työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen, sosiaalisen turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen selviytymisen tuke-minen edellyttävät palvelujen oikea-aikaisuutta, aktiivista palveluperiaatetta tukevia joustavia ra-kenteita sekä palvelujärjestelmän kykyä reagoida myös äkillisiin kriisitilanteisiin.

Palvelurakenteen tulee perustua alueellisesti joustaviin ratkaisuihin. Sosiaalipalveluiden järjestäminen alueellisesti, seudullisesti ja paikallisesti toimivana kokonaisuutena edellyttää sosiaali- ja ter-veydenhuollon tiivistä yhteistyötä sekä lisäksi yhteistyötä opetus-, asunto-, työ- ja liikenneviran-omaisten kanssa. Palvelujen monipuolinen järjestäminen edellyttää kuntien sekä yksityisen ja kol-mannen sektorin yhteistyön kehittämistä.

Päihdehuollon palvelujärjestelmän kehittämistä ohjaavat päihdepalveluiden laatusuositukset. Palve-lujärjestelmän kehittämisen lähtökohtana painotetaan kuntien ja järjestöjen arviointia paikallisten ja seudullisten palvelujen riittävyydestä ja toimivuudesta. Valtioneuvoston erityiset linjaukset halli-tuskaudelle alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisemisestä sekä toimenpiteistä huumehaittojen vähentämiseksi sisältyvät hallituksen vuosien 2008 – 2011 alkoholiohjelmaan ja valtioneuvoston periaatepäätökseen huumausainepolitiikasta vuosille 2008 - 2011 sekä vuonna 1997 hyväksyttyyn huumausainestrategiaan. Uudessa Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa, joka linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja pai¬notukset vuoteen 2015, pai-notetaan erityisesti mielenterveyden ja päihteettömyy¬den edistämistä sekä ongelmien ja haittojen ehkäisyä.


2.2. Oma-aputoiminnan ja kansalaisosallistumisen kytkentöjä

Vahva kansalaisyhteiskunta on irrottamaton osa suomalaista osallistuvaa demokratiaa. Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ytimen muodostavat järjestöt, joissa suomalaiset ovat perinteisesti rakentaneet omaa ja yhteistä hyvinvointia sekä kehittäneet yhteiskuntaa. Järjestöt tuottavat monia yhteiskunnan kannalta tärkeitä palveluita ja rakentavat osaltaan suomalaista yhteiskuntarauhaa ja vakautta vahvistamalla kansalaisten osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja keskinäistä luottamusta.

Vahva kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt sen ytimessä ovat tärkeitä tekijöitä osallistuvassa demokratiassa. Kansalaisjärjestöt tarjoavat areenan kansalaisten vaikuttamiselle ja osallistumiselle myös vaalien välisenä aikana. Monien järjestöjen keskeinen tehtävä on nimenomaan yhteiskunnal-linen vaikuttaminen, jäsenten tarpeiden ja asiantuntemuksen välittäminen valmisteluun ja päätök-sentekoon. Järjestöjen ja demokratian suhde ei kuitenkaan ole näin yksiulotteinen.

Yhdistyksillä on suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa ja sitä kautta suomalaisessa yhteiskunnassa erittäin suuri merkitys, mahdollisesti jopa suurempi kuin missään muualla, sillä suomalaisten sosi-aalista pääomaa ja luottamusta rakentavat yhteydet ja verkostot ovat rakentuneet nimenomaan yh-distystoiminnan kautta.

Vahva kansalaisyhteiskunta luo edellytyksiä sosiaalisen pääoman ja luottamuksen rakentumiselle ja sitä kautta myös yhteiskuntarauhalle. Toimimalla esimerkiksi harrastusjärjestöissä ja vapaaehtois-työssä lapset, nuoret ja aikuiset samalla saavat yleisemminkin valmiuksia yhteisten asioiden hoita-miseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Demokratian vahvistamisen näkökulmasta pohdintoja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamisesta ja kansalaisten osallistumisen kynnyksen madaltamisesta ei tule rajata yksinomaan yhteiskunnallisesti suuntautuneisiin järjestöihin tai kansa-laisliikkeisiin.

Signaalit hiipuvasta kiinnostuksesta perinteiseen kansalaisjärjestötoimintaan sekä järjestöjen kokemat niiden toimintaedellytyksiin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset herättävät huolta suomalai-sen kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuudesta.

Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kehitettäessä on huolehdittava eri väestöryhmien ja suku-puolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta. Osallisuutta vahvistettaessa erityiskohde-ryhmiksi nousevat esimerkiksi nuoret ja maahanmuuttajat. Väestön ikääntyessä tulee yhä enemmän kiinnittää kuitenkin huomiota myös ikääntyvien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin. Nuorten osallisuutta voidaan kehittää muun muassa kehittämällä demokratiakasvatusta, avaamalla nuorille suunnattuja kuulemis- ja osallistumiskanavia sekä luomalla edellytyksiä nuorten omaehtoiselle kan-salaistoiminnalle. Maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamisessa erityiskysymyksiksi nousevat muun muassa tiedotustoiminta, maahanmuuttajajärjestöjen toimintaedellytykset sekä maahanmuut-tajanaisten osallisuus.

Oikeusministeriön johdolla on vuonna 2009 valmisteltu demokratiapoliittista asiakirjaa, jonka ta-voitteena on muodostaa yleiskuva suomalaisen demokratian tilasta sekä tunnistaa keskeiset kehit-tämiskohteet kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Asiakirjatyö on jatkoa viime hallituskaudella toteutetulle kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalle. Demokra-tiapolitiikan suuntaviivat -keskusteluasiakirjassa tarkastellaan kansalaisten osallisuutta sekä edus-tuksellisen demokratian että kansalaisyhteiskunnan ja omaehtoisen kansalaistoiminnan näkökulmas-ta. Keskeisiä teemoja ovat osallistumisen muutos, nuorten ja erityisryhmien osallisuuden vahvista-minen, uusien osallistumis- ja vaikutuskanavien avaaminen sekä kansalaisyhteiskunnan
toimintaedellytysten turvaaminen. Tarkoituksena on, että valtioneuvosto keskusteluasiakirjan poh-jalta linjaisi näkemyksensä tarvittavista toimenpiteistä kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdol-lisuuksien vahvistamiseksi.


2.3. Vertaistoiminnalla on merkitystä sekä yksilöille että yhteiskunnalle.

Vertaistoiminta on samanlaisen elämänkokemuksen omaavien ihmisten toistensa tukemista ja aut-tamista. Toiminta perustuu yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin tai samankaltaisiin elämänkokemuksiin. Vertaisryhmän tavoitteena on edistää jäsentensä hyvinvointia, jaksamista sekä tarvittaessa tukea paranemista. Muutoksen eri vaiheissa olevat voivat tukea toisiaan uudenlaisen elintavan omaksumisessa. Tosin kaikilla on erilaiset lähtökohdat ja erilaiset tavoitteet, mutta elämän sisällöstä löytyy samanlaisia piirteitä.

Jokainen on kuitenkin oman elämänsä asiantuntija eivätkä muut voi tietää toisten asioita paremmin kuin he itse. Toistensa tarinoista vertaiset voivat peilata omia asioitaan ja soveltaa ratkaisuja itselleen sopivalla tavalla tai olla soveltamatta, jos siltä tuntuu. Vuorovaikutuksen tulee olla kaikin tavoin vapaaehtoista ja rakentavaa.

Vertaistoiminnan edelläkävijä ja ehkä tunnetuin edustaja on AA-liike (Alcoholics Anonymous), joka syntyi Yhdysvalloissa 1930-luvulla. Vertais- ja oma-aputoiminta ovat Suomessa osa liikehdintää, joka alkoi voimistua 1980- ja 1990-luvuilla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vahvaa ammatillisuutta alettiin kyseenalaistaa ja tunnustettiin, että myös ihmisellä itsellään on mahdollisuus löytää ratkaisuja pulmiinsa ilman ammattilaisten välitöntä ohjausta ja neuvontaa. Ammattilaiset sortuvat liian usein paremmin tietämiseen ja asiakkaiden loukkaamiseen. Loukkaaminen ei tosin ole tahallista, vaan se perustuu kulttuurien erilaiseen uskomusjärjestelmään. Väärinymmärtäminen on molemminpuolista ja loukatuksi tuleminen aiheuttaa helposti vastustusta. Riitaisa kanssakäyminen ei aikaansaa toivottua lopputulosta. Tilanteessa ei ole lainkaan oleellista kenen syy se on. Syytä on varmasti molemmissa osapuolissa. Järkevämpää on ajatella, miten toivottuja tuloksia voitaisiin saavuttaa paremmin. Tässä yhteydessä on vertaistoiminnan kentän uudelleen organisoiminen osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

Vertaistoiminta voidaan jakaa vertaistukeen ja vertaistyöhön. Vertaistuki on vapaaehtoista vuoro-vaikutusta, joka sisältää ryhmätoimintaa, yhteisöllisyyttä ja vapaamuotoista yhteistoimintaa. Ver-taistuki ei ole tarpeeksi tehokasta ellei sitä organisoida kunnolla. Siihen tarvitaan vertaistyötä, joka on organisoitu ammattimaisesti. Vertaistyöntekijät saavat palkkaa ja heiltä vaaditaan oman koke-muksen lisäksi koulutusta ja työkokemusta. Oppisopimus on sopiva koulutusmalli, koska sen yh-teydessä täyttyvät molemmat vaatimukset. Koulutuspaikkoina on käytettävä vertaistyön toimipaik-koja ja ohjaajien on oltava vertaistyöntekijöitä.

Tällä hetkellä vaatimukset täyttäviä toimijoita on varsin vähän, joten koulutusta on alettava kehittää määrätietoisesti. Yhteiskuntamme päättäjät ja palvelujärjestelmän johtoporras ovat avainasemassa kehittämisen käynnistämisessä. Vertaistoiminnassa ei toistaiseksi ole resursseja palkata opiskelijoita edes oppisopimuksiin, vaikka työttömien toipujien palkan rahoitukseen voidaan käyttää yhdistelmä-tukea ja oppisopimustoimiston avustusta. Työnantajan osuudeksi jää suhteellisen pieni summa, mutta jostain sekin on saatava. Toinen ongelma on se, että vertaistyöntekijöillä ei ole sananvaltaa omissa järjestöissään. Heidän ammattitaitoaan ja arvostelukykyään ei arvosteta.

2.4. Kansainvälinen yhteistyö

Lähialueyhteistyö

Pietarin alueella ja Kaakkois-Suomella on käytössään valtava potentiaali mitä tulee talouden, tutki-muksen ja osaamisen kehittämiseen. Vaikka nämä alueet ovat tehneet yhteistyötä vuosisatojen ajan, on muutos tarpeen. Tähän mennessä ei ole ollut olemassa mitään yhteistä Venäjän ja Suomen raja-alueen kehittämisstrategiaa. Raja-alueella tehdyt yhteiset projektit ovat myös usein olleet aika tehot-tomia vaikutuksiltaan.

Vasta vuoden 2002 lopusta lähtien Pietari ja Kaakkois-Suomi ovat kehittäneet yhteisiä, tehokkaam-pia toimintamalleja. Nyt nuo visiot alkavat muuttua todellisuudeksi ja konkreettisiksi projekteiksi. Tärkeä etappi tiellä eteenpäin oli yhteistyösopimuksen solmiminen Kaakkois-Suomen ja Pietarin välillä maaliskuussa 2007. Useita yhteistyöprojekteja on jo käynnissä esimerkiksi matkailun ja in-novaatiotoiminnan kentillä.

Venäjän talous kasvaa nopeasti ja juuri Pietarin alueen talous kasvaa nopeimmin koko maassa. Alu-een teollisuus ei myöskään ole öljyn tai kaasun varassa kuten Venäjällä yleensä, vaan Pietarin seu-dulla on paljon esim. hightech -yrityksiä sekä elintarvike- ja metalliteollisuutta.

Seprakaupalla tarkoitetaan Suomen etelärannikon ja Viron pohjoisrannikon asukkaiden tavaranvaih-toon perustuvaa kauppaa, jossa pääartikkeleina olivat suomalaisilta silakka ja virolaisilta vilja.

Siinä, että seprakauppa joutui elämään ahdistetussa asemassa 1800-luvun lopulta lähtien, ei ollut itse asiassa historiallisessa katsannossa mitään uutta. Sitä ahdistivat milloin kruunu, milloin taas kaupunkien porvarit, mutta koskaan ennen 1900-lukua ei kauppaa saatu ulkoisin keinoin kokonaan pysähtymään.

Suolasilakan ja rukiin vaihtokauppa oli vuosisatojen kuluessa välttämätöntä niin Suomessa kuin Virossakin syntyneen ylijäämän saamisessa markkinoille. Samalla sen kautta saatiin itäisen Suo-menlahden pohjoisrannalle viljaa, joka oli tarpeen usein katojen koettelemassa maassa.

Vaikka kruunu aika ajoin koetti jopa lopettaa vaihtokaupan yli Suomenlahden, ei se voinut ryhtyä kovin ankariin toimiin, koska talonpoikien alukset olivat välttämättömiä sodan kohdatessa. Porvarien vaateisiin taas ei voitu kokonaan suostua, koska Viron kartanoiden isäntiä ei kannattanut tykkänään suututtaa.

Ensimmäinen seprakauppaan vaikuttanut tekijä oli Pietari ja sen mittava kasvu 1700-luvulta lähtien. Itäisen Suomenlahden pohjoisrannikolla ja sisämaassa asuville avautuivat silloin markkinat, joille saatiin menemään esimerkiksi kiveä ja polttopuita. Vastineeksi sieltä voitiin ostaa viljaa, jota aiem-min oli hankittu vaihtokaupalla Virosta.

Pietarin vetovoima oli vahvimmillaan 1800-luvun loppukymmenillä, jonka jälkeen tärkeimmäksi artikkeliksi muuttuivat talviset kalastuksen tuotteet. Kun miesten aika kului hyvinkin kannattavassa talvikalastuksessa meren ulapalla, ja kesä taas vietettiin kivityömailla, ei Virossa tarvinnut enää käydä.

Samaan aikaan itäisen Suomenlahden rannoilla alkoi tarjoutua myös muita ansiomahdollisuuksia. Kymenlaaksoon syntyi 1800-luvun lopulta lähtien suurteollisuutta, jonka maksamat palkat houkut-telivat miehiä ja naisia savupiippujen juurelle.

Seprakaupan hiipumiseen vaikuttaneita tekijöitä löytyi myös Suomenlahden etelärannalta. 1870 valmistunut Pietarin rata tarjosi erinomaiset markkinat virolaisille kalastajille, jotka ryhtyivät samaan aikaan kehittämään pyydyksiään. Ammattikalastajien määrä kasvoi, ja virolaisten pyytämä kala levisi yhä paremmin maan omille markkinoille. Samaan aikaan Viroon kuljetettiin myös suomalaisten pyytämää silakkaa, joka kävi hyvin kaupaksi virolaisille kalanjalostuslaitoksille. Silakan vienti Viroon ei siis katkennut missään vaiheessa ennen toista maailmansotaa. Sen sijaan perinteinen vaihtokauppa oli käytännössä kuollut jo 1920-luvulla ainoastaan tytärsaarelaisten jatkaessa sitä aina kevääseen 1939 saakka.

Seprakaupan perinne jatkuu. Kymenlaakson Voimanpesä ry:n toimialueelta on käyty seprakauppaa virolaisten kanssa, - elintarvikekauppaa ja ystävyyssuhteita samassa paketissa -, ja tätä perinteistä yhteistyömuotoa on viime vuosina määrätietoisesti elvytetty ja kehitetty.

Kehittämisyhdistys Sepra ry on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader -toiminta-ryh¬mä¬nä luonut yhteistyösuhteita Viroon ja Skotlantiin. Virolaisen Kodukantin (Viron kylien ja pienten kuntien liitto) kanssa Sepra on toteuttanut hankkeita. Näiden hankkeiden aikana on luotu kontakteja ja käynnistetty sekä kehitetty yhteistoimintaa monilla eri tasoilla. Mukana hankkeissa on ollut edustajia ministeriöistä ja alueviranomaisista maaseudun yksittäisiin asukkaisiin ja harrastaja-ryhmiin.

Aiemmin saavutetut hyvät tulokset kannustavat jatkossakin etenkin lähialueyhteistyöhön. Yhteis-työn vakiintuminen ja toiminnan jatkuvuus hankkeiden päätyttyä on helpompaa toisiaan lähellä sijaitsevien kumppaneiden kesken. Sepran toiminnassa lähinnä virolaisten ja venäläisten yhteistyö-kumppaneiden kanssa.

Sepran Viro-yhteistyössä on jo hyvää vauhtia kavuttu alun innostuksen kautta määrätietoisen tahto-tilan määrittelyyn ja sitoutumiseen. Tällä hetkellä hanketoiminnan avulla opetellaan eri työkulttuureja sekä vaihdetaan tietoa ja kokemuksia. Sepra on välittänyt kokemuksiaan Leader -toiminnasta virolaisille yhteistyökumppaneille ja on jo itse yhdistyksenä hyvin verkostoitunut Viroon ja luonut vahvan kansainvälinen käytännön yhteistyön. Tavoitteena on kuitenkin saada muitakin alueen yh-distyksiä ja yksittäisiä toimijoita kiinnostumaan ja mukaan kansainväliseen toimintaan.

Hyvin käynnistynyt yhteistyö jatkuu ja kehittyy edelleen. Leader-ryhmien kautta tavoitetaan tarvit-taessa muitakin Viron toimijoita. Yhteistyön alueellinen painopiste on edelleen Länsi- ja Itä-Viru-maalla. Virumaa-yhteistyön edellytykset ovat parantuneet entisestään. Yhteistoiminnassa hyvänä apuna on myös Kotka-Haminan seudun ja Narvan seudun välillä solmittu kumppanuussopimus.

Pidemmällä tähtäimellä Kymenlaakson Voimanpesä ry uskoo siihen, että yhteisen tahtotilan ja in-tegroitumisen seurauksena Kaakkois-Suomi, Pietari ja Leningradin alue yhdessä Viron kanssa muodostavat vetovoimaisen toimintaympäristön, joka houkuttelee yhä lisää investointeja ja
sitä kautta hyvinvointia koko Kymenlaakson Voimanpesä ry:n toimialueelle.

Naapurusten rikas, toisiaan tasapainottava elinkeinorakenne tarjoaa hyvän ponnahduslaudan menes-tykseen, mutta todellinen voima piilee aina ruohonjuuritasolla. Meidän ei tule miettiä ensisijaisesti maailmanluokan projekteja ja suuryrityksiä, vaan meidän on ajateltava pieniä ja keskisuuria yrityksiä, yliopistoja, opiskelijoita ja kaikkia niitä ihmisiä, joille Kymenlaakson Voimanpesä ry voi avata uusia mahdollisuuksia.

Kehittämisyhdistys Sepra ry on maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista anne-tun lain (29.6.2006/532) 21 § tarkoittama paikallinen toimintaryhmä, jonka tavoitteena on kotiseu-dun kehittäminenasukkaiden aktiivisuuden ja omatoimisen työn avulla. Yhdistys tekeetyötään Kaakkois-Suomessa, Itämeren rannalla Venäjän rajan tuntumassa.Sen toiminta-alueeseen kuuluu kuusi kuntaa tai kunnan osaa: Hamina, Kotkan maaseutualueet, Kouvolasta entinen Anjalankosken kaupungin alue, Miehikkälä, Pyhtää, ja Virolahti.

Toimintaryhmien tehtäväkenttä on laajenemassa, sillä Leader -toimintatapa tulee sisältymään EU:n maaseutuohjelmaan ja Leader-rahoitusta on mahdollista käyttää kaikissa maaseutuohjelman toimin-talinjoissa. Nämä toimintalinjat ovat
1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen
2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen
3. Maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen
4. Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja toiminnan moni-puolistamiseksi

Sepran sääntöjen mukaan yhdistys on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää toiminta-alueensa kehittämistä ja kehittää työmahdollisuuksien yleisiä edellytyksiä toimialueella. Yhdistys kehittää erityisesti uutta luovaa ja yhteistyöhön perustuvaa ja maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista toiminta-alueensa kehittämiseksi sekä kansainvälistymiseen perustuvan toiminnan edellytyksien parantamista toiminta-alueellaan.

Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys:
• Osallistuu Euroopan Unionin ja kansallisten maaseudun kehittämisohjelmien toteuttami-seen seutukunnan alueella ja yksittäisten hankkeiden osalta myös muiden alueiden toi-mintaryhmien kanssa yhteistyössä. Ohjelman tarkoituksena on maaseudun paikallinen kehittäminen alueen voimavaroja ja omatoimisuutta hyödyntäen.
• Tekee yhteistyötä asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja muiden organisaatioiden kanssa.
• Laatii yhdistyksen kehittämissuunnitelmia ja valvoo niiden toteuttamista yhdistyksen hy-väksymän erillisen ohjeistuksen määrittelemällä tavalla.
• Neuvoo ja opastaa seutukunnan asukkaita, yrityksiä, yhteisöjä ja muita organisaatioita maaseudun kehittämiseen liittyvissä asioissa.
• Toimii seutukunnan kehittämisasioissa jäsentensä yhteistyöelimenä.
• Tekee aloitteita eri viranomaisille.
• Harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa.
• Tekee maaseudun kehittämiseen liittyviä selvityksiä.

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jä-senet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Jäseneksi voivat liittyä yksityiset henkilöt, kunnat, oikeuskel-poiset yhteisöt, säätiöt, rekisteröidyt yhdistykset ja osuuskunnat.


2.6. Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry

Alueelliset sosiaali- ja terveysturvan yhdistykset ovat sosiaaliturvan ja muun sosiaalipolitiikan alalla työskentelevien yhteistyöfoorumi. Ne toimivat sekä jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen edistä-miseksi että oman alueensa kehittämiseksi vaikuttamalla, välittämällä tietoa, järjestämällä opinto- ja neuvottelutilaisuuksia, opintoretkiä ja muuta virkistystoimintaa. Mukaan keskusteluun ja vaikutta-miseen pääsee parhaiten liittymällä jäseneksi.

Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella sosiaa-liturvan ja muun sosiaalipolitiikan alalla työskentelevien henkilöiden yhdyssiteenä, jäsenistönsä toimintaedellytysten lisäämiseksi ja työn tehokkuutta edistävien olojen kehittämiseksi sekä harjoittaa valistustoimintaa toimialueensa väestön sosiaalista turvaa tarkoittavan toiminnan edistämiseksi.

Tavoitteidensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää opinto- ja neuvontatilaisuuksia ja muuta tiedotta-mista sekä yhteisiä retkiä, opinto- ja virkistysmatkoja.

Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry:n yhteistyökumppaneita ovat Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, kunnat, ammattikorkeakoulut, Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus, maakun-taliitot ja lääninhallitus. Viime vuosina yhdistys on edelleen lisännyt yhteistoimintaa Etelä-Karjalan Talentia ry:n ja Savitaipaleen Nuorison Tuki ry:n kanssa. Mukaan keskusteluun ja vaikuttamiseen pääsee parhaiten liittymällä jäseneksi.

2.7. Mielenterveyden keskusliitto ry

Mielenterveyden keskusliitto ry on mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niiden kautta yli 22 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kan-salaisjärjestö. Liiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.

Mielenterveyden keskusliiton tärkeimpiä tavoitteita on parantaa mielenterveysongelmien hoitoa sekä kuntoutumisen mahdollisuuksia. Mielenterveyspalvelujen, asumisen, sosiaali- ja tukipalvelujen ja riittävän taloudellisen turvan kokonaisuus on kuntoutumisen edellytys. Oikein mitoitetuilla palve-luilla voidaan kriiseihin puuttua jo alkuvaiheessa. Näin voidaan estää kriisien syveneminen. Kieltei-set asenteet psyykkisiä sairauksia kohtaan vaikeuttavat mielenterveyskuntoutujien elämää. Liitto pyrkii muuttamaan näitä asenteita.

Periaatteidensa mukaan Mielenterveyden keskusliitto edistää jäsentensä yhteistyötä ja yhteiskunnal-lisia vaikutusmahdollisuuksia. Liiton hyväksi tehtävää vapaaehtoista työtä arvostetaan erityisesti. Liitto tuottaa palveluja ensisijaisesti jäsenyhdistyksilleen ja niiden henkilöjäsenille. Liiton toimin-nassa arvostetaan kokemuksellisen oppimisen avulla hankittua tietoa. Liitto on tiedon käsittelyssä ja viestintätoiminnassaan avoin ja keskusteleva. Liitto sijoittaa palkatun henkilöstönsä lähelle jäsenis-töään. Liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta on avointa kaikille.

Mielenterveyden keskusliiton jäseniä ovat liiton jäsenyhdistykset, jotka voivat olla valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia yhdistyksiä. Liittymällä johonkin liiton jäsenyhdistyksistä saat liiton jäsenille kuuluvat jäsenetuudet, joita ovat muun muassa jäsenlehti Revanssi ilmaiseksi neljä kertaa vuodessa, Käsikädessä-lehti puoleen hintaan kuusi kertaa vuodessa sekä liiton jäsenkortti, jolla saa
alennuksia useissa eri hotelleissa ja Viking Linen laivamatkoilla.

Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksen tarkoituksena on toimia oman alueensa mielenter-veysongelmista kärsivien parhaaksi. Yhdistys toimii henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä so-siaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi. Mielenterveysyhdistykset toimivat jollakin tietyllä alueella, esim. jossakin kaupungissa ja sen lähikunnissa. Yhdistykset toimivat edunvalvojina omalla alueellaan, järjestävät jäseniltoja, retkiä, matkoja, kursseja ja monenlaista muuta toimintaa. Yhdis-tykset voivat tukea jäseniään vaikeissa elämäntilanteissa järjestämällä tukihenkilöpalveluja. Yhdes-säolo, vuorovaikutus ja tietoisuuden lisääminen ovat keskeisellä sijalla toiminnassa.

2.8. Kansalaisareena ry
Kansalaisareena ry on sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten vapaaeh-toista toimintaa ja osallistumista sekä lisätä valtakunnallista vapaaehtoissektorin toimijoiden yhteis-työtä.

Kansalaisareena ry:n tavoitteena on
• Edistää kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan edellytysten paranemista yhteiskunnassa
• Kehittää kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan liittyvää asiantuntemusta yhteiskunnassa
• Koota vapaaehtoissektorin verkostoa ja kehittää verkosto-osaamista
• Edistää ja lisätä verkoston tekemää kansainvälistä yhteistyöstä
• Aktivoida kansalaisten osallistumista, yhteistoimintaa ja verkottumista

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kansalaisareena ry
1. edistää kansalaistoiminnan, työelämän ja hyvinvointipalvelujen ulkopuolelle jääneiden ihmisten mukaan tulemista kansalaistoimintaan ja osallistumista eri yhteisöjen aktiviteet-teihin ja paikallisyhteisöjen kehittämiseen
2. edistää yhteistoimintaa, vaikuttamistoimintaa ja osallistumistoimintaa henkilöiden, ryh-mien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen kesken
3. kehittää oma-aputoiminnan, vertaistuen, vapaaehtoistoiminnan ja maallikkoasiamiestoi-minnan syntymistä, yhteistoimintaa, verkottumista ja toimintaedellytysten paranemista
4. harjoittaa vaikuttamis-, koulutus-, konsultointi-, tiedotus-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa
5. järjestää kokouksia, tapahtumia ja foorumeita kansalaiskeskustelulle
6. ylläpitää ja edistää verkostoyhteistyötä, kumppanuutta ja muuta yhteistyötä viranomais-toimijoiden ja muiden julkisyhteisöjen toimijoiden kanssa
7. osallistuu kansainväliseen vuorovaikutukseen yhteistyökumppanina, jäsenenä tai osallis-tujana
8. edistää yhteiskunnallisen osallistumisen ulkopuolella olevien ihmisten aloitteellisuutta, osallistumista ja yhteistoimintaa

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, valtakunnallisen, alueellisen tai paikallisen rekisteröidyn yhdistyksen tai muun oikeustoimikelpoisen yhteisön., joka pyrkii kansa-laistoiminnan edistämiseen ja vastuun kantamiseen ihmisistä. Yhdistyksen jäsenenä voi olla vertais-ryhmä tai toimintaryhmä yhdyshenkilönsä välityksellä. Yhdistyksessä voi olla kannattajajäseniä.

2.9. Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry

Sääntöjensä mukaan Suomi-Venäjä-Seuran tarkoituksena on edistää Suomen ja Venäjän kansalaisten välistä ystävyyttä ja yhteistyötä sekä tuottaa ja välittää tätä tukevia palveluita. Seura toimii Suomen ja Venäjän kulttuuri-, ympäristö- ja talousyhteistyön laajentamiseksi sekä lähialueiden ja suomensukuisten kansojen suhteiden kehittämiseksi. Seura toimii yhteistyössä suomalaisten Venäjä-toimijoiden kentässä ja tarjoaa toimintakanavan kansalaisille ja yhteisöille näiden toteuttaessa hankkeitaan rajat ylittävässä yhteistyössä Venäjälle.

Kansainvälisessä yhteistyössä toimivana järjestönä seura pitää suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta toimintansa tärkeänä perustana. Seura toimiikin Venäjällä myös suomalais-ugrilaisessa yhteistyössä ja haluaa toimia myös Suomessa asuvan venäjänkielisen väestön parissa.

Seura kansalaisjärjestönä on jäsentensä organisaatio. Seura edistää vapaaehtoista järjestötoimintaa ja onkin aloittanut järjestön kehittämiseen tähtäävän ”Uudet tuulet” -hankkeen, jonka tarkoituksena on tuoda uutta toiminnallista sisältöä Suomi-Venäjä-Seuran toimintaan. Hankkeen kautta lisätään niin seuran osastojen kuin yksittäisten jäsentenkin vuorovaikutusta toiminnassa. Hanke on aloitettu toimintavuoden 2009 aikana ja se jatkuu aina vuoden 2011 loppuun saakka. ”Uudet tuule” -järjestöhankkeen tavoitteena on tuottaa mielekästä, ihmisiä yhdistävää, sisällöllistä ja mukavaa yh-dessä suunniteltavaa ja toteutettavaa toimintaa, johon jäsenillä ja yhteistyötahoilla on mahdollisuus osallistua ja kehittää sitä omalla panoksellaan. Järjestötoiminnan tulee olla myös hauskaa ja uusia kokemuksia antavaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Suomi-Venäjä-Seura
• kokoaa kansalaisia ja yhteisöjä toimimaan seuran tarkoituksen edistämiseksi,
• järjestää kulttuurivaihtoa, yhteistyöprojekteja, esitelmä- ja muita vastaavia tilaisuuksia ja kokouksia sekä tukee ystävyyskuntatoimintaa,
• julkaisee lehtiä ja kirjallisuutta, pitää yllä seuran toiminnasta ja Venäjästä tietoa tarjoavia internet -sivustoja sekä harjoittaa muuta tiedotustoimintaa,
• tuottaa ja levittää Venäjää ja sen alueen kansoja käsittelevää aineistoa Suomeen sekä Suomea esittelevää aineistoa Venäjälle,
• edistää venäjän ja suomalais-ugrilaisten kielten opetusta ja opiskelua.

Suomi-Veräjä-Seura kansalaisjärjestönä tarvitsee uusia aktiivisia, toimivia jäseniä ja heille valmiuksia edelleen kehittää osastojensa järjestö- ja palvelutoimintaa.” Uudet tuulet” - järjestöhankkeella tuetaan seuran perusosastojen ja perusjärjestöissä toimivien jäsenten ja myös seuran toimintaan osallistuvien sidosryhmien toimintaedellytyksiä. Suomi-Venäjä-Seura profiloituu tulevina vuosina yhä enemmän kulttuurijärjestönä mm. kulttuuri- ja erikoismatkailun alalla. Nuorten toimintaa suo-malais-venäläisissä kulttuurihankkeissa kannustetaan ja seura haluaa tarjota myös nuorille toiminta-kanavan omien hankkeidensa toteuttamiseen.

Suomi-Veräjä-Seuran jäseninä voivat olla:
1. seuran tarkoituksen hyväksyvät yksityiset henkilöt (henkilöjäsenet). Seuran henkilöjäsen-ten tulee kuulua rekisteröityyn osastoon. Henkilöjäsenillä ei ole äänioikeutta.
2. seuran tarkoituksen toteuttamiseksi työskentelevät rekisteröidyt seuran osastot sekä osas-tojen muodostamat rekisteröidyt piirijärjestöt,
3. muut Suomessa rekisteröidyt tai muutoin oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka hyväksyvät seu-ran tarkoituksen (yhteisöjäsenet).


2.10. Vapaaehtoistoiminnan imago

Aktiivinen osallistuminen ja vapaaehtoisuus tulisi tulevaisuudessa olla yhä luontevampi osa kaikkien kansalaisten ja erilaisten organisaatioiden arkea. Vapaaehtoistoiminnasta tarvitaan lisää helposti löydettävää käytännön tietoa. Vapaaehtoistoimintaa tulee kehittää vastaamaan myös potentiaalisten vapaaehtoisten odotuksia ja osallistumiskynnyksen tulee olla mahdollisimman matala. Vapaaehtois-toiminnan imagon rakentaminen suunnitellaan ja käynnistetään Kansalaisareenan toimesta verkos-toyhteistyönä.

3. Vuoden 2010 toiminta

3.1. Kehittämistominta

Kymenlaakson Voimanpesä ry:n toiminnan pääpaino omalla toiminta-alueellaan vuonna 2010 on kumppanuuden ja yhteisymmärryken luomisessa sosiaali- ja terveysalan kolmannen sektorin, ja julkisten toimijoiden, oppilaitosten ja työnantajien välille kohderyhmän työllistymisen keinoista ja mahdollisuuksista.

Kymenlaakson Voimanpesä ry:n toimintaa monipuolisena vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan keskuksena kehitetään osaksi vapaaehtoistoiminnan kansallista tukirakennetta.


3.1.1. Vapaaehtoistoiminnan kansallinen strategiahanke

Keväällä 2007 käynnistyi vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen kehittämisen prosessi, jonka kuluessa tuli käsitys eri järjestöjen ja toimijoiden tarpeesta yhteistyölle vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan valtakunnalliseksi kehittämiseksi. Järjestöillä ja toimijoilla on halukkuutta ja tarvetta yhteistyölle, jonka tavoitteena on vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan valtakunnallisten ruohonjuuritason yhteistyön mallien ja tukirakenteen kehittäminen. Yhteisen kehittämisen kohteiksi nähtiin muun muassa valtakunnallisen kumppanuusverkoston ylläpitämiseen, tiedottamis- ja tutkimusyhteistyöhön sekä poliittiseen vaikuttamiseen liittyvä yhteistyö. Yhteistyötä tarvitaan myös toiminnan sisältöjen ja toimijoiden roolien kehittämiseen, vapaaehtoistyön ja vertaistuen sekä ammatillisen työn rajapintakeskusteluun, moniasiantuntijuuden kehittämiseen sekä vapaaehtoistyön välitystoimintaan. Eri toimijoiden yhteistyöllä on mahdollista edelleen kehittää myös kansainvälisestä yhteistyöstä saatavia kansallisia hyötyjä. Hanketta toteutetaan sektorirajat ylittävänä kumppanuushankkeena. Vetovastuu on ollut Kansalaisareenalla.

Helmikuussa 2010 valmistuu Esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista III-sektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä. Esiselvityksen tavoitteena on koota paikalliset vapaaehtoistoiminnan yhteistyöstä ja kehittämisestä kiinnostuneet toimijat eri sektoreilta 6 - 8 alueelliseksi kehittämisverkostoksi,
nostaa alueellisesta verkostotyöskentelystä projektisuunnittelun kohteeksi 1 - 3 sektorirajat ylittävää sisällöllistä kehittämisteemaa ja koota projektisuunnittelusta kiinnostuneet toimijat (III-sektori, kunnat/valtio, yritykset) sektorirajat ylittäviksi valtakunnallisiksi teemakehittämis- ja projektisuunnitteluverkostoiksi, tehdä 6 - 8 vapaaehtoistoiminnan paikallista tarvekartoitusta, kirjoittaa
verkostoyhteistyönä projektisuunnitelma verkostosta nousevalle, sektorirajat ylittävälle vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeelle ja selvittää osana projektisuunnitelmaa arviointimalli, joka parhaiten tukee suunnitteilla olevan kehittämishankkeen moniasiantuntijuuteen ja strategiseen kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä. Esiselvitys mahdollistaa III-sektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin välisen uuden yhteistyön, minkä tarkoituksena on tuottaa vapaaehtoistoiminnan innovaatioita sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään.

Vuoden 2010 aikana käynnistyy aiemman valmistelun ja esiselvitysten pohjalta valtakunnallisen tukirakenteen kehittäminen koko laajuudessaan. Kirkko rahoittaa ruohonjuuritasolta nousevaan kumppanuushankkeeseen yhden työntekijän resursseineen. Hankesuunnitelma RAY:n osalta on toimitettu Raha-automaattiyhdistykseen toukokuussa 2009.

Vuonna 2010 rekrytoidaan ja tiimiytetään strategiahankkeen henkilöstö, saadaan valmiiksi tiedotus-, seuranta- ja arviointisuunnitelmat ja jatketaan käynnistynyttä alueellisten verkostojen kokoamista. Vuoden 2010 aikana tavoitteena on pitää 4 - 6 valtakunnallista ja 150 -200 paikallista kehittämistilaisuutta. Kumppanuusverkostoa laajennetaan sekä kotimaassa että kansainvälisellä tasolla käymällä neuvotteluja ja edistämällä sekä yhteisten että kumppaneiden omien, strategiahankkeeseen tiiviisti liittyvien rahoitushakemusten syntymistä.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa

Soitin tänään, maanantaina 28.12.2009, ensin järjestönne Kouvolan toimistoon Heikki Kilpamäelle ja tämän jälkeen edunvalvontaosastonne työmarkkina-asiamies Tuula Hosiolle, joka ystävällisesti ohjasia minut alla ja liiteteidostoista ilmenevästä valmistelussani olevaa Kymenlaakson Voimanpesä -nimistä mielenterveys- ja päihdetyöhanketta koskevassa asiassa kääntymään teidän puoleenne.

Tarkoituksenamme on heti tammikuussa perustaa asian hoitamiseksi yhdistys ja sitten helmikuussa jättää hankehakemus Kehittämisyhdistys Sepra ry:lle (www.seprat.net).

Alla olevassa 14.9.2007 lähettämässään sähköpostiviestissä Akavan edunvalvontayksikön lakimies Paula Ilveskivi kirjoittaa puheenjohtaja Matti Viljasen puolesta: "AKAVA ry pitää tärkeänä mielenterveysongelmien hoitamista yhteiskunnassamme. Hankesuunnitelmanne on kunnianhimoinen ja haastava. Toteutuessaan sillä on varmasti paljon annettavaa mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten auttamiseksi. AKAVA ry:llä ei ole mahdollisuutta osallistua hankkeen rahoitukseen, mutta toivotamme Teille menestystä hankkeen eteenpäinviemisessä."

Haminan kaupungin va perusturvajohtaja Päivi Mattila on lähettänyt 24.3.2009 ja 25.11.2009 asiasisällöltään samanlaiset vietit ja kirjoittaa: "Kyllä vaan olemme menossa mukaan päihde- ja mielenterveyshankkeeseen mikäli Kotka on myös mukana. Asiaa on ollut valmistelemassa mm. sosiaalityön päällikkö Merja Niemelä meiltä ja A-klinikalta Heli Lahtinen. Sinun kannattaa varata Merjalta aika, kun haluat tuoda asiaan omat näkökulmasi."

Asiassa eteenpäin pääsemiseksi olen ollut yhteydessä Kymen-Karjalan Sosiaali- ja Terveysturva ry:n (http://www.sosiaaliturvayhdistys.fi/yhdistykset/?PNUM=10817&num=11092&title=Kymi-Karjala) sihteeri Ilkka Keroseen ja hallituksen jäsen Kaj Wahlroosiin, joiden kanssa olen sopinut asian edelleen valmistelusta. Ilkka Karosen puhelinnumero on 040 521 6593.

Asiaa olen valmistellut tiiviiissä yhteuistyössö Kotkan kaupunginvaltuutettu Juho Eerolan kanssa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Eerola). Juho on ammatilliselta koulutukeltaan mielenterveyshoitaja jolla on yli 10 vuoden työkokemus, - aina mielisairaalatyöstä lähtien -, Kotkan kaupungin alan tehtävistä. Sopimamme mukaan Juho vastaa hankkeen ammatillista osaa koskeviin kysymyksiin. Juhon tavoittaa puhelinnumerosta 050 545 9287.

Tämän hyvin tärkeän hankkeen parhaaksi mahdolliseksi toteuttamiseksi toivon nyt tiivistä yhteistyötä sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitolta että Opetusalan Ammattijärjestöltä.

Keskustelen mielelläni asiaan liityvistä yksityiskohdista!

KAIKKEA HYVÄÄ VUODELLE 2010
toivottaen
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 040 850 8674