Olen 20v/n kävin lukion ja jatkoin sitten ammattikouluun catering-alalle (ruoanlaittoa opiskelemaan). Pakko oli vaan jotain alaa mennä opiskelemaan ja päädyin sitten tuonne, vaikka ei voisi juurikaan kiinnostaa. Huonoa tällä alalla on myös se, että joutuu olemaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä ja se on raskasta tällaiselle yksin viihtyvälle... Olen myös ujo/arka/estynyt/jännittäjä jne. joten tuntuu etten ikinä voi olla itseni muiden seurassa. Yksinäinen olen, mutta koen yksinäisyyden haittaavan lähinnä siten että jään luonteenpiirteitteini (ja ehkä omasta halusta?) aina koulussa ja varmasti työpaikallakin (jos saisi joskus töitä) ulkopuoliseksi. Mahtaakohan nykyään olla mitään ammattia missä saisi työskennellä ihan itsekseen? "Traagista" on se, että asiat joissa olen hyvä/jotka saattaisivat kiinnostavaa; kielet, hammashuolto ovat juuri sellaisia, joissa olennaisesti liittyy ihmisten välinen kanssakäyminen. Ulkomaille olen aina halunnut, mutta olen järkeillyt etteivät ainakaan yhtään paremmin siellä sietäisi ihmistä, jolle small talk on työn ja tuskan takana. Yrittäjyyttä olen ajatellut, mutta puuttuu hyvä liikeidea ja liekö yrittäjyys paras suuntaus vastuuta välttelevälle stressaajalle. Siivoojana ja ehkä jonkun tehtaan työntekijänä voisi suurimman osan ajasta olla omissa ajatuksissaan, mutta jaksaako moisia hommia eläkeikään asti... palkallakin pitäisi sinkun elättää itsensä. Sosiaalipummi alkaa olla aina vaan houkuttelevampi vaihtoehto. Lienenkö ainut yksinäinen susi, jolle ammatinvalinta tuntuu olevan mahdoton tehtävä? Kirjoitelkaa vaan ideoita jos olette joskus asiaa miettineet...
Missä ammatissa saisi olla yksin?
headcrab
108326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kääntäjä. Jos olet kielistä kiinostunut, ei tarvitsisi paljon olla ihmisten kanssa tekemisissä, kun kotosalla kääntäisit tekstejä. Tai sit joku tutkijan homma? Jos tiedepuoli enemmän inspais?
Vuosia olen yrittänyt pähkäillä samaa, nykypäivänä on hyvin vaikeaa löytää työtä
jonka saisi suorittaa itsenäisestin, pitäisi olla niin hemmetin sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut
tiimityöskentelijä että, Rupea rekkakuskiksi!? tosin tuli siihenkin laki joka nosti kortin hinnan aika
hurjaksi...
saa työskennellä ainakin itsenäisesti jos nyt ei aina aivan yksin konkreettisesti. Labrahommissa on paljon etua hyvästä kielitaidosta koska monet työohjeet ja laitteiden käyttöohjeet ovat englanniksi. Jos rutiiniluontoinen laadunvalvontatyö jossakin tehtaan labrassa ei kiinnosta, on yliopisto ja yleensäkin erilaiset tutkimuslaitokset sopiva vaihtoehto työpaikaksi. Tosin tällä hetkellä työtilanne on sen verran huono kemian alalla ettei ole paljoa varaa valikoida. Mutta vastuuntuntoa pitää näissä hommissa löytyä jo pelkästään työturvallisuuden vuoksi. Labrahommat eivät ole koskaan sellaisia joita voisi tehdä löysin rantein ja aivot narikassa.
Työskennellä saa yksinäisesti vain enää harvassa paikassa kemian alalla. Jos yrityksen tuotannossa olet töissä niin joudut olemaan todella tiiviissä tekemisissä muihin ihmisiin.
Vaikka olisit sitten yliopistolla tai muualla tutkimus/kehitystyössä et silloinkaan saa tehdä mitään itsenäisesti, vaan kemisti(tai muu tutkija) sanoo sinulle mitä sinun pitää tehdä(toisinaan voi kytätä vieressäkin) ja nykypäivänä vaaditaan siinäkin asiassa suullista kykyä kertoa se mitä on tehnyt.
Kouluttauduin tälle alalle juurikin tästä syystä toistakymmentä vuotta sitten, sen jälkeen olen ollut töissä 11 hyvin erilaisessa laboratoriossa, eikä mikään niistä ole ollut tarpeeksi epäsosiaalista, jotta siinä viihtyisin...
Eihän hammaslääkärin/-hoitajan tarvitse paljon potilaansa kanssa seurustella, kun tämä ei pysty puhumaan. Eikä sen työparin kanssa tarvitse ainakaan asiakkaan läsnäollessa small talkia harjoittaa. Jos ei toisen pelkkä läsnäolo häiritse, niin voisi sopia sinulle hyvinkin.
Atk-hommia tai aiemmin ehdotettua kielenkääntämistä voisi tehdä etätyönä kotona, tai siltä sektorilta voisit miettiä sitä yritysideaa.
Ennen sai "konttorirotta" istua rauhassa omassa huoneessaan puuhailemassa omia töitään, ei ollut tiimejä eikä muutakaan pakollista yhteistä. Kahvitauot ehkä, mutta isossa virastossa oli helppo jättäytyä näiden sosiaalisten ihmisten vilkkaan keskustelun ulkopuolelle. Kukaan ei edes huomannut hiljaista siinä joukossa.
Työskentelin vähän aikaa siivoojana, parhaana puolena tuo itsenäisyys, mutta työparin puute on toisaalta stressaava. Kyllähän sinkku siivoojankin palkalla elää, alalla on jopa varaa valita työnantaja joten voit katsella vähän palkan mukaan, minne mennä.
eivät tutkijatkaan nykypäivänä yksin työskentele. aniharvoin.
mut itellä nyt häthätää tällasia tyhmiä ideoita:
- pienkone/rahtilentäjä, ehkä
- postinjakaja
- runoilija, kirjailija, taiteilija
- tekninen piirtäjä
- luontokartoittaja
- kirjanpitäjä tai muu vastaa konttoristi, ehkä
- IT-työntekijä (etätuki, koodaaja tms yms), ehkä
mut noi labraihminen, kääntäjä ja rekkakuski -ideat vaikuttaa myös realistisilta.
luontokuvaaja/-tarkkailija
lähetti, kuljetusmies
ja jonkin sortin "analyytikot" ainaki joskus. itse olin kerran hetken sellasena. 8h/vrk tietokoneella (ite en viihtynyt hommassa). luin maailmalta raportteja ja sensellaisia ja laadin niistä yhteenvetoja ja mitä vielä. kielitaito oli välttämätöntä kun luettavat raportit saatto olla enkuks, ruotsiks, saksaks, norjaks, jne ihan millä vaan kielellä (olis ollut espanjaks ja venäjäkskin etc jos vaan olisin niitä kieliä osannut). analyytikoks päätyminen vaatii kai sitä että luet itsesi jollekin alalle ja sit vaan jotenki löydät itselles siltä alalta just analyytikon hommia (itellä oli amk/kandiopinnot luonnonvara-alalta, joilla analyytikoksi kerran pääsin). varmaan hammaspuolenkin korkeakouluopinnoilla löytyis, varmasti. kaikenmaailman lääkefirmoilta ja ties miltä. eli joku tollanen "lääkefirman/hammaslääketiedefirman analyytikko" vois varmaan ihannetapauksessa yhdistää ainakin nuo sun 3 juttua: yksinäisyys/itseänäisyys, hammasjutut, kielet. mut siihen on tietty pitkä matka.
ja joku tutuntuttu oli vuosia sitten öö... mikähän sellaisen homman titteli olisi... no: se luki työkseen päivät pitkät sanomalehtiä ja raportoi niistä sitten, että minkälaisen kuvan niistä sai joistain tietyistä yrityksistä. eli olisko ton homman nimi "media/imago-analyytikko" tms. no, tittelit voi vaihdella kauheasti. mut se oli siis töissä jollain just tollasiin juttuihin erikoistuneella firmalla, joka niitä analyyseja asiakasyrityksille myi. ja se oli lukenut yliopistossa pääaineena jotain kieliä tai toissijaisesti kielitieteitä, muistaakseni, melko varmasti. tai ehkä se saatto kenties olla kirjallisuutta tai mediaa tai kulttuurijuttuja. tai jotain.
Mä olen kans niin yksinäisyydenhaluinen ja hiukan epäsosiaalinen, että ahdistun työssä, jossa on muita. Esimerkiksi kaupan kassalle en voisi mennä, saisin paniikkikohtauksen. Nyt olen oman ammattini löytänyt. Olen piirivartija. Ajan yksin autolla öisin, käyn tarkistamassa kiinni olevia teollisuuslaitoksia, rämmin lumessa, kiipeilen katoille taskulampun kanssa, syön eväitä nousevan kesäauringon valossa, jos aikaa on eikä ole hälytyksiä, joskus taas painan tukka putkella hälytyksestä toiseen. Kaikki yksin. Vain oma hälytyskeskus on yhteys"henkilönä" ja elämänlankana. Vaatii hiukan rohkeutta, mutta ei ole vaarallista. Olen nelikymppinen nainen ja tehnyt tätä vuoden. Upeinta on ajaa yksin tyhjää tietä kohteesta toiseen lumipyryn viuhuessa tuulilasin takana tai neljältä tyynenä kesäaamuna kun vain kalat hyppivät vedessä... En koskaan vaihtaisi enää pois! Päivätyötä en edes haluaisi tehdä. Kun olen töissä, tuntuu, kuin vain nauttisin elämästäni, ja hups, saan siitä palkkaa! Ja saa nukkua, kun kaikki sosiaaliset seurapiiriläiset valvovat. Aamulla kun ne pyyhältävät töihin, minä menen kotiin nukkumaan sen "seurallisen" ajan ohi ja taas herään, kun muut tulevat koteihin nukkumaan. Kantsii kokeilla, voi natsatakin!
Kiitos vaan kaikille vastaajille, laittakaa vaan lisää jos jostain keksitte.
vartijanainen: Millaisia kouluja kävit päästäksesi vartijahommiin? Onko alalle minkälaisia fyysisiä vaatimuksia esim. pituuteen tai kuntoon liittyen?
Itse olen ajautunut matkailualalle! Sekin sellainen ala, missä ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Myydään puhumalla, avustetaan yms.
Itsekin yritän paraikaa keksiä jotain parempaa ammattia, jossa saisi yksin ahertaa. Kaikissa aina vaaditaan sosiaalisuutta vaikka hakisit töihin jonnekin takahuoneeseen paketoimaan laatikkoa! Naurettavaa :D
Lisäksi kaikki, missä voisi olla enimmäkseen yksin, on semmoisia ammatteja, joilla ei itseään elätä kuin ehkä opiskelujen ohessa. Äh...