Rakkauden Piiri !

Jos rakkautta vannoo täällä kerran kestävää
ei kesken matkaa sitä saisi heittää,
niin vähän meistä lopultakin tänne jälkeen jää
on tuhkaa rakkaus kun multa peittää.

On rakkauden tiellä meitä monta kulkijaa
ei kaikki siellä kulje iloisesti,
myös monta löytyy oven viimekerran sulkijaa
kun rakkauden sanat hetken kesti.

Ei periksi saa antaa koskaan tiellä rakkauden
vaikka kivi kengässäkin hiertää,
tää pieni hetki kuitenkin on täällä ihmisen
voi hellyydellä pienet torat kiertää.

Kun käsikkäin pois kuljetaan luota alttarin
on vannottuna että ylämääta,
sun kanssas yhtä keveästi minä kulkisin
ei turhistakaan rähistä siis saata.

Niin monta turhaa kyyneltä on hukkaan heitetty
niin monta sormusta on mennyt mukaan,
vie aikaa ennen kuin on kova tora peitetty
ei sellaista kai tahtonekkaan kukaan ?

Siis kulkekaamme tietäen tie tää yhteinen
ei eripurat sido rakkautta,
ikuisesti sanassa kun antaa sormuksen
saa kulkea sen ilman huokailutta.

Nyt suudelma sä huulille anna ystävän
käteen pistä kätesi tuo lämmin,
tunnet kuinka rakkaudesta nautit enemmän
soi sielun kannel yhä kiihkeämmin.

Pistetään siis pöydälle parisuhteet nää
otetaan vain tarvittavat mukaan ?
Katsotaan miten paljon pöydän alle jää ?
Tuskin siellä silloin istuu kukaan ?