Energiasäästö, ilmastonmuutos ja

innovaatio tarkoittaa suomennettuna: osta, osta osta.
Kun ostat uuden tuotteen niin oletko alkuunkaan tietoinen kuinka paljon energiaa tuotteen valmistamiseen on käytetty. Kuinka kauan saat uutta tuotetta käyttää ennekuin energiasäästöä todella tapahtuu. Mikä on sinun hiilijalanjälki ?
Lämmitysenergiasäästössä ei ole yksin tärkeää kuinka paljon jokin tuote säästää.
Energiasäästössä on kyse kuinka paljon SINULTA säästyy euroja muuhun tähdelliseen tarpeeseen.
Pienellä rahamäärällä voi tehdä perustärkeitä säästöjä. Lähtökohta lämmitysenergiasäästölle on talon rakenteiden liitostiiveys sekä ikkunoiden ja ovien tiiveydet ja lisäksi hallittu ilmanvaihto. Kun tiivistys asiat ovat hoidettu kuntoon niin lämmityskustannukset pienenevät 5 - 20 % ja kuinka edullisesti.
Kaikkia tiivistysohjeita löytyy mm Motiva Oy tai ikkuna-asiantuntija www sivuilta.
Ostat mitä ostat mutta huolehdi ensin rakennuksen ilmatiiveysasiat sekä hallitun ilmanvaihdon.
21378
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

ilman muuta, mutta on muitakin asioita joihin pitäisi kiinnittää huomiota mikäli järjen käytöstä olisi kyse. Tarkoitan tällä esim sitä miksi tänä päivänä ihminen taritsee noin kolme kertaa enemmän lämmitettyä pinta-alaa henkilöä kohti kuin 70 luvulla esimerkiksi, tämähän tulee hyvin ilmi omakotitalo rakentamisessa. seitkytluvulla talot olivat 100 neliön molemmin puolin, tänä päivänä lähennellään 300 neliötä. Onko 30 vuoden päästä uudet talot 500 neliöisiä? Hiukan tuossa liioittelen, mutta tuleepa asia paremmin esille. Siis itse asiassa lämmitysenergian kulutus/asukas ei ole pienentynyt ajan saatossa, mikä tässä nyt kuitenkin olisi se olennaisin asia, paremmat eristeet/ lämmityksen hyötysuhteet ym siis tavallaan "ulosmitataan" asunnon koolla.

Äänestä
  • Suurin osa suomalaisista asuu edelleen ahtaasti.

    Mutta rakennusten energiantarvehan ei ole noussut, vaikka neliömäärät kasvaa, sillä uudet ovat monin verroin energiatehokkaampia kuin vahat käytöstä paoistuvat tilat.

    Äänestä

  • oikea suunta kirjoitti:

    Suurin osa suomalaisista asuu edelleen ahtaasti.

    Mutta rakennusten energiantarvehan ei ole noussut, vaikka neliömäärät kasvaa, sillä uudet ovat monin verroin energiatehokkaampia kuin vahat käytöstä paoistuvat tilat.

    energiatehokkaampia, tuskinpa vaan edes neliötä kohti, saati sitten taloa kohti. Käsittääkseni omakotitaloasujat eivät koe asuvansa ahtaasti pienemmissäkään taloissa, ei tilaa tarvitse olla 100 neliötä/henkilö, naurettavaa! Minusta voisi laittaa ylimääräisen energiaveron asuntoihin joissa on enemmän kuin 50 neliötä/henkilö lämmitettävää alaa.

    Äänestä

  • vastaampavaan kirjoitti:

    energiatehokkaampia, tuskinpa vaan edes neliötä kohti, saati sitten taloa kohti. Käsittääkseni omakotitaloasujat eivät koe asuvansa ahtaasti pienemmissäkään taloissa, ei tilaa tarvitse olla 100 neliötä/henkilö, naurettavaa! Minusta voisi laittaa ylimääräisen energiaveron asuntoihin joissa on enemmän kuin 50 neliötä/henkilö lämmitettävää alaa.

    60 vuoden aikana rakennusten lämpöhäviöt ovat pudonneet neljäsosaan nelötä kohti.

    Vaikka titämättömät parjaa omakotitaloasukkaita, niin silti suurissa omakotitaloissa kulutetaan vähemmän energiaa kuin pienemmissä kerrostaloasunoissa. Se vaan vaikuttaa kummasti kulutukseen kun sen maksaa itse suoraan, eikä ympätä yhteen ja jaeta kaikille tasan.

    Äänestä

  • vähintään kirjoitti:

    60 vuoden aikana rakennusten lämpöhäviöt ovat pudonneet neljäsosaan nelötä kohti.

    Vaikka titämättömät parjaa omakotitaloasukkaita, niin silti suurissa omakotitaloissa kulutetaan vähemmän energiaa kuin pienemmissä kerrostaloasunoissa. Se vaan vaikuttaa kummasti kulutukseen kun sen maksaa itse suoraan, eikä ympätä yhteen ja jaeta kaikille tasan.

    MUTTA otin esille 70 luvun, siitä ei noin pitkä aika ole ja asun 70 luvun lopulla rakennnetussa talossa, eikä todellakaan vie neljää kertaa enemmän neliölle energiaa kuin 2000 luvulla rakennetut keskimäärin, no ymmärtämättömät täällä voi väittää mitä tahansa.

    Äänestä

  • vastaampavaan kirjoitti:

    MUTTA otin esille 70 luvun, siitä ei noin pitkä aika ole ja asun 70 luvun lopulla rakennnetussa talossa, eikä todellakaan vie neljää kertaa enemmän neliölle energiaa kuin 2000 luvulla rakennetut keskimäärin, no ymmärtämättömät täällä voi väittää mitä tahansa.

    70 luvun talossa on 125mm villaa seinässä, yläpohjassa 200mm, ei lto laitteita, huonommat ikkunat jne. Uudet talot ovat lämpötaloudeltaan yli tuplat parempia.

    Äänestä

  • 70-luvusta kirjoitti:

    70 luvun talossa on 125mm villaa seinässä, yläpohjassa 200mm, ei lto laitteita, huonommat ikkunat jne. Uudet talot ovat lämpötaloudeltaan yli tuplat parempia.

    vaikka viisi kertaa parempia lämpötaludeltaan, asialla ei ole välttämättä silti paljonkaan merkitystä Jos laskee hukkapuolelta. Tämä on vähän niinkuin kattiloissa toisen hyötysuhde 90 toisen 94, hukka toisessa 6% toisessa !0% No silloin toinen on 40% toista parempi HAHHHAH!

    Toisaalta mainitsin energiankulutksesta/henkilö. Jos 60 vuotta sitten 20 neliön mökissä asui 10 ihmistä, siis 2 neliötä/henkilö, tänä päivänä tilaa on 40 neliötä /henkilö, joten energiatehokkuudesta huolimatta energiankulutus on noussut viisinkertaiseksi/henkilö, että näin! Lämmitysenergiankulutus on siis rajusti kasvanut 60 vuodessa.

    Äänestä

  • sanoisimpavaan kirjoitti:

    vaikka viisi kertaa parempia lämpötaludeltaan, asialla ei ole välttämättä silti paljonkaan merkitystä Jos laskee hukkapuolelta. Tämä on vähän niinkuin kattiloissa toisen hyötysuhde 90 toisen 94, hukka toisessa 6% toisessa !0% No silloin toinen on 40% toista parempi HAHHHAH!

    Toisaalta mainitsin energiankulutksesta/henkilö. Jos 60 vuotta sitten 20 neliön mökissä asui 10 ihmistä, siis 2 neliötä/henkilö, tänä päivänä tilaa on 40 neliötä /henkilö, joten energiatehokkuudesta huolimatta energiankulutus on noussut viisinkertaiseksi/henkilö, että näin! Lämmitysenergiankulutus on siis rajusti kasvanut 60 vuodessa.

    Lämmitysenergian kulutus ei ole enää kasvanu vuosikymmeniin.

    Äänestä

  • luulet vaan kirjoitti:

    Lämmitysenergian kulutus ei ole enää kasvanu vuosikymmeniin.

    sinulle sitten todiste kasvihuoneilmiöstä! jotain hyvääkin sentään tapahtunut! No vakavasti ottaen öljyä ja sähköä lämmitykseen ei mennyt juuri lainkaan 60v sitten, halkojen määrää on vaikea arvioida. kehityksen suunta on siis ollut huonohkoa, nyt ollaan taas palaamassa uudistuviin. Muistatkos historiasta semmoista kun imatran koski valjastettiin voimalaksi, luultiin että se riittää vuosikymmeniksi Suomen sähkön tarpeeseen, siis se parisataa? megawattia, hehheh, niin ne ajat muuttuvat, tänä päivänä ei ole paljoa merkitystä tuolla määrällä.

    Äänestä

  • kommentoimpavaan kirjoitti:

    sinulle sitten todiste kasvihuoneilmiöstä! jotain hyvääkin sentään tapahtunut! No vakavasti ottaen öljyä ja sähköä lämmitykseen ei mennyt juuri lainkaan 60v sitten, halkojen määrää on vaikea arvioida. kehityksen suunta on siis ollut huonohkoa, nyt ollaan taas palaamassa uudistuviin. Muistatkos historiasta semmoista kun imatran koski valjastettiin voimalaksi, luultiin että se riittää vuosikymmeniksi Suomen sähkön tarpeeseen, siis se parisataa? megawattia, hehheh, niin ne ajat muuttuvat, tänä päivänä ei ole paljoa merkitystä tuolla määrällä.

    Ensinnäkään en usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Ilmasto on muuttunut ennen ihmistä ja jatkaa muutoksiaan sittenkin kun täällä ei enää ole ihmisiä.

    Toisekseen energian käyttö kyllä on lisääntynyt 60 vuoden aikana.

    Elintason nousulla on hintansa.

    Äänestä

  • kasvaa kirjoitti:

    Ensinnäkään en usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Ilmasto on muuttunut ennen ihmistä ja jatkaa muutoksiaan sittenkin kun täällä ei enää ole ihmisiä.

    Toisekseen energian käyttö kyllä on lisääntynyt 60 vuoden aikana.

    Elintason nousulla on hintansa.

    vaikea sanoa mikä osuus on ihmisen aiheuttamaa, mikä ei, esim hiilidioksidi ei ole saaste sinänsä, sitä voi vaikka syödä. Kasvien fotosynteesiin sitäpaitsi ihan välttämätön yhdiste. Hiilidioksidista on vaan tullut "pahis" kasvihuoneilmiön aiheuttajana, joka sekään ei välttämättä ole totta, siis se syyyhteys.

    Kotitaloudet käyttävät sähkön kokonaiskulutuksesta reilut 20% josta lämmityskäyttöä noin 35%, tarvitaan siis noin neljän imatran kosken voimalan sähköt pelkästään tuohon kotien lämmittämiseen, teollisuuskiinteistöt sitten siihen päälle.
    Sotien jälkeen lienee kaupungeissa käytetty paljon koksia lämmitykseen?.

    Itse olen "monilämmittäjä" öljy, puu, sähkö ja ilppi

    Äänestä

Jos joku saa päähänsä lisälämmöneristää talonsa energiansäästömielessä, niin "maailma ehkä pelastuu" mutta eristäjä ei saa ikinä menettämäänsä rahasummaa säästettyä energiankulutuksessa. Jos alkuperäinen rakennelma on edes jotenkin normaali.

Äänestä
  • kun rakennetaan rakennetiivis omakotitalo tai lämmitysenergiaa vähän kuluttava kerrostalo.
    Ennenkuin kaikki kiinteistömme ovat mataenergiataloja taitaa siihen kulua yli 200 vuotta.
    Lämmitysenergia säätötoimet on kohdistettava pikaisesti vanhaan kiinteistökantaamme.
    Pienemmät lämmityskulut vähentävät tarvetta korottaa poskettomasti asumiskustannuksia.
    Asumiskustannuksiin tulee lähivuosina suuret korotukset joten lämmityskulujen pienentämiset ovat järkeviä toimenpiteitä joista jokainen asukas hyötyy taloudellisesti.
    Matalaenergiatalojen rakentaminen on ajan ilmiö sekä erittäin suurta bisnestä, mutta maamme energiatalouden ja hiilidioksidipäästöjen osalta vaikutus on "hyttysen pierun" verran.

    Äänestä

  • lisäeristin sen takia että vanha purutorppa oli vaan penteleen epämukava. Nurkat kylmät ja lasten sänkyt piti vetää kovilla pakkasilla seinästä irti.

    Painovoimainen veti ilmaa läpi rakenteista niin että lattiat oli kylmät metrin päästä seinästä.

    Ihan oli ehjät puruseinät ja silleen.

    Ei tällasta tartte nykypäivänä kestää joten laitoin uudet eristeet ja LTO ilmanvaihdon.

    Nyt on parempi. Sano viherpiiperot mitä vaan.

    Äänestä

Tiivistys on kyllä hyvä alku. On paljon muutakin jota voi tehdä. Ei kannata jättää parannukset pelkkään tiivistykseen.

Ostimme vanhan purutalon 30 v sitten. Edelliset omistajat käyttivät jonkin 6000 - 7000 l öljyä vuodessa.

Olemme tehneet aika monenlaisia energiaremontteja vuosien varrella, ja viimeksi vaihdoimme maalämpöön. Viime vuonna (2008) meni maalämmityksen sähköön noin 800 euroa. Tänä vuonna enemmän koska energian hinta on noussut.

Äänestä
  • että ensin kannattaa tarkastaa sekä tarpeen mukaan parannella talon rakenteiden ja ikkunoiden tiiveydet. Tämä asia oli usein esillä 80 luvun energiakriisin aikaan. Tämänpäivän ajatuksiin näitä tutkimuksia ei ole tuotu liiemmin esille. Nykyään pääasialliset energiasäästöneuvot ovat tosiaan osta, osta ja osta.

    Äänestä

  • Osta osta kirjoitti:

    että ensin kannattaa tarkastaa sekä tarpeen mukaan parannella talon rakenteiden ja ikkunoiden tiiveydet. Tämä asia oli usein esillä 80 luvun energiakriisin aikaan. Tämänpäivän ajatuksiin näitä tutkimuksia ei ole tuotu liiemmin esille. Nykyään pääasialliset energiasäästöneuvot ovat tosiaan osta, osta ja osta.

    tutkimuksia on tehnyt mm TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO 2009 raportti 141.
    Olemassa olevat kiinteistöt vuotavat lämmitysenergiaa kuin pärekorit. Otampa pienen otteen siitä tutkimuksesta.
    Pientaloissa suuri osa ilmavuotokohdista ( 37 % ) oli ulkoseinän ja yläpohjan liitoskohdissa. Ikkunat ja ovet sekä niiden liitoskohdat ulkoseinään ( 31 % ), ulkoseinän ja välipohjan liitos ( 12 % ).
    Kerrostaloissa vuotokohdat olivat ikkunat ja ovet ja niiden liitoskohdat ( 72 % ). Ulkoseinän ja välipohjan liitos ( 11 % ) ja ulkoseinän ja välipohjan liitos ( 8 % ).
    Tehokkaammat sekä suurimmat ja edullisimmat lämmitysenergiasäästöt tulevat rakennetiiveyksiä parantamalla. Taitaisi se ilmavaihtokin toimia säätöasennusten mukaisesti.

    Äänestä

  • Aatosta ??? kirjoitti:

    tutkimuksia on tehnyt mm TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO 2009 raportti 141.
    Olemassa olevat kiinteistöt vuotavat lämmitysenergiaa kuin pärekorit. Otampa pienen otteen siitä tutkimuksesta.
    Pientaloissa suuri osa ilmavuotokohdista ( 37 % ) oli ulkoseinän ja yläpohjan liitoskohdissa. Ikkunat ja ovet sekä niiden liitoskohdat ulkoseinään ( 31 % ), ulkoseinän ja välipohjan liitos ( 12 % ).
    Kerrostaloissa vuotokohdat olivat ikkunat ja ovet ja niiden liitoskohdat ( 72 % ). Ulkoseinän ja välipohjan liitos ( 11 % ) ja ulkoseinän ja välipohjan liitos ( 8 % ).
    Tehokkaammat sekä suurimmat ja edullisimmat lämmitysenergiasäästöt tulevat rakennetiiveyksiä parantamalla. Taitaisi se ilmavaihtokin toimia säätöasennusten mukaisesti.

    Tästä lähtien lienee parasta lukea ensin tutkimustuloksia sekä tutkia talon rakenteet ja vasta sen jälkeen tuotteiden myyntiesitteitä.

    Äänestä

  • Ylläri oli kirjoitti:

    Tästä lähtien lienee parasta lukea ensin tutkimustuloksia sekä tutkia talon rakenteet ja vasta sen jälkeen tuotteiden myyntiesitteitä.

    sivuhuomautuksena, ei tuossa puhuta lämmönhukasta mitään, ainoastaan vuotokohtien prosentuaalisista osuuksista.

    Äänestä

  • tilastonikkari-1 kirjoitti:

    sivuhuomautuksena, ei tuossa puhuta lämmönhukasta mitään, ainoastaan vuotokohtien prosentuaalisista osuuksista.

    tulee kylmää ilmaa ja poistuu lämmitettyä ilmaa. Kiinteistön vuotokohdat lisäävät lämmitysenergiakäyttöä.
    Vuotavien rakenneliitosten tukkiminen vähentää lämmitystarvetta. Asukas maksaa turhaan myös tämän ulos vuotavan huonelämmön.
    Lukasin jostain : Halvinta energiaa on käyttämätön energia.

    Äänestä

  • Lukasin kirjoitti:

    tulee kylmää ilmaa ja poistuu lämmitettyä ilmaa. Kiinteistön vuotokohdat lisäävät lämmitysenergiakäyttöä.
    Vuotavien rakenneliitosten tukkiminen vähentää lämmitystarvetta. Asukas maksaa turhaan myös tämän ulos vuotavan huonelämmön.
    Lukasin jostain : Halvinta energiaa on käyttämätön energia.

    kiinnostaisi vaan tuo hukkalämmön määrä, ei nuo prosentuaaliset osuudet mitään kerro, meillä on varmasti suurimmat "ilmavuodot" seinän läpi menevät korvausilmaventtiilit 2kpl, ovat myös nyt pakkasilla auki, toinen täysin auki, toinen säädetty pienemmälle, poistot vessasta ja kylppäristä painovoimaisesti.
    Joskus laskeskeltiin tuolla ilmastointi-puolella, paljonko maksaa tuollainen minimi-ilmanvaihto, kerran kahdessa tunnissa vaihtuva ilma. Ei kovin paljoa, todettiin jopa ettei esim lämmön talteenotto taida ikinä maksaa itseään takaisin??? Riippuu tuo asia talvesta jonkin verran tietenkin.....ja asunnon koosta jne.
    Tottakai on hyödyllistä tukkia ylimääräiset ilmavuodot ja lisä eristää, se on selvä.
    Ilmanvaihtoakin on kuitenkin oltava, mieluummin hallitusti.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


5 - 20 % kirjoitti:

innovaatio tarkoittaa suomennettuna: osta, osta osta.
Kun ostat uuden tuotteen niin oletko alkuunkaan tietoinen kuinka paljon energiaa tuotteen valmistamiseen on käytetty. Kuinka kauan saat uutta tuotetta käyttää ennekuin energiasäästöä todella tapahtuu. Mikä on sinun hiilijalanjälki ?
Lämmitysenergiasäästössä ei ole yksin tärkeää kuinka paljon jokin tuote säästää.
Energiasäästössä on kyse kuinka paljon SINULTA säästyy euroja muuhun tähdelliseen tarpeeseen.
Pienellä rahamäärällä voi tehdä perustärkeitä säästöjä. Lähtökohta lämmitysenergiasäästölle on talon rakenteiden liitostiiveys sekä ikkunoiden ja ovien tiiveydet ja lisäksi hallittu ilmanvaihto. Kun tiivistys asiat ovat hoidettu kuntoon niin lämmityskustannukset pienenevät 5 - 20 % ja kuinka edullisesti.
Kaikkia tiivistysohjeita löytyy mm Motiva Oy tai ikkuna-asiantuntija www sivuilta.
Ostat mitä ostat mutta huolehdi ensin rakennuksen ilmatiiveysasiat sekä hallitun ilmanvaihdon.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu