Kaikki tuntuu sillon olevan kavereidensa kassa juhlimassa, mutta minua ei ole kukaan kutsunut mihinkään. En edes tiedä miten selviän, jos joudun viettämään sen yksin :(
Tuleva uusi vuosi ahdistaa
itsmiii
221592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
miten selviävät ne jotka joutuvat viettämään koko tulevan vuoden yksin. Pistää ehkä asiat mittakaavaan.
kenties voit oppia jotain selviytymisstrategioita uuden vuoden yli pärjäämiseen niiltä, jotka on joutunu viettämään koko joulupyhät yksin. täällä foorumilla niitä tarinoita riittää.
myös niitä jotka ovat viettäneet monen monta uutta vuotta ja joulua yms yksin. Jotkut tottuu siihen ja jotkut ei totu koskaan. Tuskin sinä siihen kuitenkaan kuolet..
Se päivä menee loppujenlopuksi ihmeen nopeasti ohi. Missä sä asustelet? Ehkäpä voisit hengailla vaikka jonkun yksinäisyys palstalaisen kanssa sillä suunnalla?
Entä sitten vaikka sua ei oo kutsuttu mihinkään? Viettäähän ne Afrikassa monenlaisia rituaalijuhlia eikä sua oo kutsuttu niihinkään, silti et kai valita. :B
Olen viettänyt monta uutta vuotta yksin kotona, ei kauhean kivaa, mutta hanki hyviä leffoja, sipsejä, karkkeja ja siinäpä se ilta meneekin, tee hyvää ruokaa. Et kuole siihen yksinäisyyteen. Tosiaan on paljon niitäkin jotka viettää kaikki joulut, uudetvuodet, vaput ja juhannukset yksin...
Kyllähän sitä pitää nyt takertua siihen, että toiset viettävät koko vuoden yksin. Kyllähän minä sen tiedän ja mulla itellänikin on edessä vielä monta yksinäistä viikonloppua. Uusi vuosi on vain erityisen ahdistava päivä.
Pitääkö sitä aina verrata muihin? Miksi mä en saisi surra yksinäistä uutta vuotta? Mulla ei ole siihen oikeutta, koska joku saattaa olla mua yksinäisempi? ei lol
enemmän jos sanon, että olet todennäköisesti yksin koska kukaan ei pidä sinusta. Sitä on tosiaan kaikki oikeus surra. Ainakin itseäni lohduttaa se tieto, että asiat vois vielä olla paljon huonommin.
Onneksi vielä 700 sivua tenttialueesta luettavana 3. päivään mennessä, joten ajatukset ei ehdi harhailemaan masennuksen pahamaineiselle territoriolle...
Itellähän on aika samankaltainen tilanne. Viime uutenavuotena mun ainoat varsinaiset kaverit menivät mökille ja mä jäin ihan yksin. Sit oli perseestä koulussa kun koulukaverit kysyivät, että mitä tein uutenavuotena, niin olin aivan sanaton. Se oli niin inhottava ja nolo tilanne.
Nyt tänä uutenavuotena oon päättänyt lähteä johonkin bailaamaan, mutta mulla on hirveät paineet että jään taas yksin. Oon yrittänyt kysellä porukalta, että missä viettää uudenvuoden, niin kukaan ei joko tiedä tai sitten kaikki on menossa johonkin laskettelemaan. Mun paras kaverikin on eri koulussa kuin minä ja sillä on siellä ihan oma kaveripiiri, jonka kanssa se menee bailaamaan, niin tuntuu jotenkin ahdistavalta yrittää väkisin tunkea siihen, kun ei tunne yhtään porukkaa. Mua ei oo kutsuttu mihinkään ja tuntuu ettei omat koululaiseni edes halua bilettää mun kanssa.
..vaikka toisaalta onhan noita juhlia monia monia jo tullut vietettyä yksin... uusia vuosia, juhannuksia, vappuja jne... Yksin ei ole kiva noita viettää, mutta pakko myöntää, ettei mua kyllä tällähetkellä baarikierrokset tai dokailu ilman baarikierroksiakaan hirveesti jaksa kiinnostaa.
Ei ole muakaan kutsuttu, ja kun olen kysellyt mitä kaverit tekee niin kukaan ei tiedä... ihan kuin en kelpaisi kenenkään seuraan :( sit kai täytyy vaan mennä yksin ja vetää lärvit... Mitäs sitä mahdotonta voi muuttaa!
Minä ymmärrän sua oikein hyvin. Samat fiilikset täällä. Ihmettelen noita törppöjä vastauksia joita olet saanut. Olen minäkin vuoden ympäri yksin mutta pahimmat ajat niistä on ehdottomasti uusi vuosi, vappu ja juhannus. Ne kun on niitä perinteisiä kavereiden kanssa juhlintapäiviä. Joulun voi vielä kertoakin töissä muille viettävänsä yksin, kun se on "niin mukavan rauhallista".
Mutta sanoppa että vietän rauhallisen uuden vuoden tai vapun yksin kotona telkkaria katsoen, niin johan olet täysi luuseri.
Ehkä sitä menoa osaa kaivata enemmän jos sitä joskus on ollut. Mulla loppu kaikki seuraelämä avioeroon. Kaverit jäi niin sanotusti miehen puolelle. Hassua sinänsä, sillä hän oli se, joka petti minua.
Olen välillä yrittänyt käydä yksin baareissa mutta ei se kovin kivaa ole. Nytkin suunnittelen silti puolitosissani ravintolaan menoa aattoiltana. Kesällä ei ole ihan niin kamalaa istua yksin terassilla ja ottaa yksi siideri, se menee vähän niinkuin rentoutumisen merkeissä, ja sitä voi olla olevinaan niinkuin odottaisi jota kuta. Todella yksinäiset ihmiset ymmärtävät mitä tarkoitan.
Mutta hyvää uutta vuotta ihan kaikille tämänkin lukeneelle, jostain syystä sinäkin olet tällä palstalla....
Nyt tässä sitten kävi niin, että kaikki koulukaverit meni yhen tyypin luo, (joka on myös koulussani). Kysyin tältä sitten FB:ssä että voisinko minäkin tulla sinne, niin tämä vaan väittää, että "ei mahdu". Muut "mahtuu" mutta minä en. Onpa siinä taas niin mahtavat syyt. Kai se on vaan hyväksyttävä, että kukaan ei halua olla mun kanssa, ku taidan vaan olla niin tylsä.
Sua selkeesti kiusataan. Sussa ei oo välttämättä mitään vikaa, ehkä joku johtohahmo joka ei jostakin syystä pidä susta. Ala vaan etsiä omia kiinnostuksen kohteita ja vahvistaa itseäsi ja sitä kautta löydät ihan omat jutut ja bileet. Uusi vuosi on useimmiten erityisesti nuorten bileissä kauheata aikaa eikä mitenkään ole välttämätöntä olla sellaisessa mukana. Ihminen lannistetaan juuri sillä, että "ei huolita joukkoon". Jokainen voi silti kasvaa omaksi itsekseen ja löytää oman joukkonsa tai vahvistua niin, ettei yksinäisyyskään satu.
Joo, kyllähän tuo porukka on koulussani aika tylyä mulle. Mut kouluni on aika pieni ja täynnä vaan nörttipellejä ja noita jokaviikonlopun juopottelijoita. Nörttien kanssa en halua liikkua, kun sitten ei oo mahiksia hyvännäkösiin naisiin ja elämä ois jotenki tylsää. Mutta näitten muitten kans sit on just se ongelma et en oikeen kuulu joukkoon vaikka yritän. Istun niitten kanssa lähes joka välitunti, ja istun yleensä itse hiljaa kun ei mulla ole niille mitään sanottavaa. Ne vaan heittävät omaa läppäänsä ja puhuvat kokemuksistaan joissa en ole ollut yleensä osallinen. Joten ei mulla ole niihin asiohin mitään kommentoitavaa. Jos puhun asioista, ne ovat yleensä vain jotain väkisinväänettyjä puheenaiheita, esim. jostain koulukursseista. Mulle ei yleensä puhuta ellen itse ala puhumaan, ja silloinkin mulle vaan vastataan aika nopeasti ja tylsästi. Pari kertaa olen käynyt näiden tyyppien kanssa juomassa, ja silloinkin olen ollut aika ulkopuolinen. Kyllä mua suoraansanottuna v.....aa nuo jätkät!!!!
Yksi niistä on mun luokalla ja ihan hyvä kaveri mulle, ja käyn sen kanssa joskus vapaa-ajalla leffassa ja kaupungissa, mutta tuntuu että olen sillekin sellainen "hätävarakaveri", eli silloin kun ei ole muuta tekemistä niin soitetaan mulle. Jos en olisi tuon tyypin kaveri en kyllä liikkuisi näiden apinoiden kanssa. Mutta en halua näyttää yksinäiseltä sudelta. Ja lisäksi haluan näistä "tyypeistä" vaan pääasiassa jonkinlaisen tavan päästä joihinkin kotibileisiin ja tutustua muihin kivempiin ihmisiin ja hyvännäköisiin tyttöihin.
Mulla oli joskus 8-vuotiaana hyviä kavereita, sen jälkeen ei enää yhtään maisemanvaihdoksen takia. Mut joo, lapsena oli muutenkin helpompaa kun riitti vaan se, että tykkäs leikkiä jotain... Vanhempana pitäis olla tietynlainen että voi olla jonkun kaveri...
Minullakin oli ennen kavereita, mutta melkeinpä jokainen heistä on alkanut seurustelemaan ja sitä myötä minä olen jäänyt sitten ulkopuoliseksi. Seurustelevat kaverit viettävät uuden vuoden kumppaneidensa ja uusien kavereiden kanssa. Kaikilla tuntuu olevan parempaa seuraa ja tekemistä. Viime uusi vuosi meni baarissa muutaman kaverin kanssa, mutta nyt heilläkin on uudet kuviot.
Nyt vasta olen alkanut kunnolla ymmärtämään kuinka yksin olen jäänytkään. yläasteaikaan olin myöd yksinäinen ja kiusattu, mutta päästyäni lukioon sain kavereita ja elämä hymyili. Nyt olen kuitenkin menettänyt kaiken ja olen taas yksin, enkä tiedä miten kauan enää jaksan.
Saan varmasti taas tylyjä kommentteja siitä, miten joku on ollut yksin koko elämänsä ja miten mun valitus on ihan turhaa ja lapsellista, mutta pahalle ololleni en voi mitään. Jättäkää tämä ketju rauhaan jos minun valitukseni ovat turhia.
..olen sitä mieltä, että anna tulla vain, kaikki valitukset ulos vain! Toi sun mainitsema pahaolo on varsin tuttu juttu täälläkin. Kauhean surullista oikeastaan. Tääl on aika moni, joka jakaa sun kanssasi ton pahanolon.. minä ainakin.
ei se kato onko yksin itselläni on mies ja 2 lasta ja silti ahdistaa koko ajan eli ei ole kivaa.
Se on vain yksi päivä muiden joukossa. Älä mieti, mitä muut tekevät vaan surkuttelun sijasta tee sitä mitä itse voit tehdä.
Itselläni on ihan kiva päivä, kun postilaatikkoon kolahti tilaamani neljät raitasukkahousut; ovat todella mukavat ja nätit jaloissa, vielä kun hamekin on päällä! Jääkaapissa taas odottaa eilen tekemääni pitsaa, joten nälkäkään ei tule. Yksinoloon olen jo tottunut enkä perusta juhlimisesta eli näillä mennään ja vailla murheita.
Hyvää tai toivon mukaan edes jossain määrin mielekästä uutta vuotta teille ihmiset!