-tuotannontekijä, jota ei yleisesti ymmärretä. Organisaatiossa, jossa vaikutan panostettiin takavuosina koulutettuun väkeen konsulttien suositusten mukaan. Tälle väelle ei vain osoitettu mitään hommia. Tilanne on sama kuin ostaisi tietokoneita varastoon ja unohtaisi ne sinne. Huomio: Tuotannontekijöiden lisääminen tuotantofunktioon ei automaattisesti nosta tuottavuutta.Tekemäni tutkimukset menneisyydessä osoitti, että tämä on keskusjohtoisen hallinnon ongelma. Kaikki tehtävät omitaan harvojen käsiin ja suuri osa likkuu tumput suorina. Kun vastuuta ei tule ei synny myöskään henkistä kasvua. Henkinen kasvu näkyisi taloudellisen tehokkuuden kasvuna ja yrityksen menestyksen lisääntymisenä. Pätevistä henkilöistä kiistellään ja niistä ei haluta luopua. Jos ne poistuvat käy yrityksen menestykselle huonosti.
Human capital
TOnniA1
5203
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Työmaa on johdon hiekkalaatikko ja lelut siellä on johdon leluja. Pomo toimii samalla periaatteella kuin äiti jouluaattona eli tekee kaiken itse ja väsyy mutta ei jaa vastuuta jouluvalmisteluista ennen kuin vanhuus tulee vastaan eikä terveys enää kestä. Se on kai jonkinlainen tarve säilyttää kontrolli kaikesta.
Human capitalista hyötyminen edellyttää itse asiassa että vallitseva organisaatio sallii ja tukee kasvua. Meillä valtiolla sosialistit ovat asettaneet ylärajan sille miten hyvä ihminen voi olla. Rajojen rikkominen johtaa sak inhivutukseen. Hauska huomio, silti tuo että regressioanalyysi ei aina toimi. Maailma on muutakin kuin matematiikkaa. Kun lisää tuotannontekijän luulisi syntyvän kasvua. Käytännössä tulos voi olla täysin päinvastainen. Tulisi halvemmaksi jatkaa kouluttamattomilla työntekijöillä kun näille ei tarvitse maksaa mitään. Miksi ottaa koulutettu henkilö, jos hänen avuja ei kuitenkaan aiota käyttää?
on typeryyttä. Jos firmassa on kouluttamattomia työntekijöitä ollut vuosikymmeniä tekemässä niitä töitä, miksi heidän osaamisensa ja kokemuksensa yhtä-äkkiä nollautuisi jos joku vitun päivääkään oikeaa työtä tekemätön teoriapelle konsultti tulee esittämään powerpointin jossa "todistetaan" miten nykyiset työntekijtä on ehdottomasti potkittava kortistoon, palkattava uudet juuri koulusta hädin tuskin päässeet koulutetut työntekijät, tuotannon siirrot kiinaan jne. suomelle ja lopulta myös kyseiselle firmalle vahingolliset toimenpiteet jotka ensisijaisesti tuottavat konsultille itselleen rahaa ja enintään lyhytnäköisiä voittoja firman omistajille.
Ne samat työt on tehtävä olipa työntekijöillä koulutusta tai ei, miksi tehtävään pitäisi olla pitkälle koulutettu henkilö jolle pitää maksaa enemmän palkkaa jos se vuosikymmeniä firmassa ollut duunari tekee ne samat työt vähintään yhtä hyvin. Mikään teoreettinen koulutus ei sitäpaitsi korvaa vuosikymmenten tai edes vuosien työkokemusta.
Kaikkein järkevin ratkaisu olisi että firmat näyttäisivät ovea konsulteille ja konsultit nöyrtyisivät tekemään oikeita töitä. Firmat käyttäisi puolet konsultin palkkioihin menevistä rahoista duunarin palkankorotukseen ja puolet omaan tuotekehitykseen.
Näin motivoitaisiin OIKEASTI työntekijöitä parempiin suorituksiin ja firman tulevaisuus on turvallisemmalla pohjalla kun panostetaan tuotekehitykseen ja tutkimukseen siitä mitä uusia tuotteita tai muutoksia nykyisiin tuotteisiin asiakkaat ja markkinat tarvitsevat.
Itse asiassa Human capital käsite pitää sisällään "learning by doing"-efektin l. myös työssä opittu on human capitalia. Tajusin juuri, että kyllä meidän organisaatio tukee henkistä kasvua- niiden henkilöiden kasvua, joilla ei ole teoreettista koulutusta. Tätä on myös valtaosa henkilöstöstä. Heille on tarjolla etenemismahdollisuuksia. Akateemisten kasvu on rajoitettu nollaan. Heidän tehtävä on tukea muun joukon kasvamista. Niinpä jokaiselle jotakin ja jos ei miellytä - you are free to go...
Edelliset huomiot asettavat kyseenalaiseksi liian tarkkaan määritellyt toimenkuvat, jotka ovat kasvun este/hidaste. Jotta henkistä kasvua syntyisi on toimenkuvien muututtava/vaihduttava (tehtävien vaihdos) aika ajoin. Ehkä moniosaamisessa on sittenkin sitä jotakin...
Korkeakoulututkinnon suorittanut poikani oli puoli vuotta työttömänä ja sinä aikana ehdin äitinä tuntea sen vääryyden, mikä nuoren koulutetun vastavalmistuneen ihmisen työttömyys on.