Ruotsin kielen säilyminen Suomessa näyttää olevan niin tärkeä asia, että asioita joiden pitäisi koskettaa ainoastaan Suomea ja suomalaisia käsitellään ihan Tukholmassa asti. Ruotsissa taidetaan vieläkin luulla siihen, että Suomi on osa Ruotsin valtiota vaikka maat erotettiin Venäjän toimesta toisistaan suomalaisten suureksi onneksi jo 200 vuotta sitten.
Kvällens intressanta panel består av: Andrea Reuter, filmvetare och projektledare på Svenska Filminstitutet; Björn Sundell, utredningsansvarig på tankesmedjan Magma; Reinhold Enqvist, författare och amatörhistoriker; Anders Eriksson, lagtingsledamot och ordförande för partiet Ålands Framtid; samt Ida Asplund, Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige, till yrket jurist.
Minnesanteckningar från seminariet "Försvinner svenskan i Finland?" 26/11 2009
(Endast inledarnas anföranden för att begränsa dokumentets vidlyftighet)
Plats: Katasalen, ABF i Stockholm
Inledare:
Andrea Reuter, filmvetare och projektledare Svenska Filminstitutet
Björn Sundell, utredningsansvarig på tankesmedjan Magma
Reinhold Enqvist, författare
Anders Eriksson, lagtingsledamot och ordförande för partiet Ålands Framtid
Ida Asplund, jurist, Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige
Pieni ote tämän Reinhold Enqvistin osiosta seminaarissa.
Kysymykseen katoaako ruotsi Suomesta vastaa Reinhold vakuuttavasti ei, vaikkakin hän myöntää, että suuria muutoksia tulee tapahtumaan. Oman vakuutuksensa ruotsin säilymisestä hän perustelee, että yritys tuhota suomen kieli Tornionjokilaaksosta on epäonnistunut, ja hän meinaa, että ei ole helppoa tukahduttaa kieltä.
Joitakin asioita jotka vaikuttavat negatiivisesti ruotsin kieleen Suomessa on lisääntynyt maastamuutto, suomenruotsalaisten huono kyky analysoida ja ymmärtää oma tilanteensa, suomenkielisen enemmistön VÄÄRÄ HISTORIANKÄSITYS sekä Ruotsin olematon sitoumus ruotsin kielen puolesta Ruotsin rajojen ulkopuolella.
Mitä syitä on säilyttää ruotsin kieli Suomessa? Tosin tämä määrätään perustuslaissa mutta jos ainoastaan otetaan tukea siitä niin silloin ärsytetään enemmistöä. Tarvitaan muitakin argumentteja myöskin. Täällä osoittaa Reinhold joukon kavalia syitä kuten sen tosiasian, että suomenruotsalaiset ovat hyviä suomalaisia jotka PELASTIVAT/MUOTOILIVAT suomalaisen kulttuurin venäläistymiseltä, samoin kuin he rakensivat TIETEEN JA TEOLLISUUDEN sekä eikä vähiten ITSENÄISYYDEN jonka puolesta tehtiin kovasti töitä kun huomattiin, että venäläinen valtakunta oli hajoamassa.
Yksi tärkeä syy ruotsin säilyttämiseen Suomessa on pohjoismainen ja länsimainen kuuluvaisuus ja jos tulisi mullistava poliittinen tilanne maailmassa niin täysin suomenkielistynyt Suomi ei ehkä enää kuuluisi länsimaiseen sivistykseen.
Tällaisia asioita meidän pieni kielivähemmistömme käy puimassa meidän naapurimaassamme Ruotsissa jonka he tuntevat henkiseksi kotimaakseen vaikka he samalla kertovat olevansa HYVIÄ SUOMALAISIA.
Språkförsvaretin (Kielipuolustus) aatteellinen työ on tärkeä lähtölaukaus ruotsin kielelle, Ahvenanmaalle ja Svenskfinlandille jos me kaikki onnistumme saamaan ruotsalaiset viranomaiset näkemään sen keskeisen roolin joka Ruotsilla on jotta me pystymme selviytymään tästä.
http://www.alandsframtid.ax/index.php?option=com_content&task=view&id=496&Itemid=88888898
http://www.sprakforsvaret.se/sf/index.php?id=706
Kvällens intressanta panel består av: Andrea Reuter, filmvetare och projektledare på Svenska Filminstitutet; Björn Sundell, utredningsansvarig på tankesmedjan Magma; Reinhold Enqvist, författare och amatörhistoriker; Anders Eriksson, lagtingsledamot och ordförande för partiet Ålands Framtid; samt Ida Asplund, Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige, till yrket jurist.
Minnesanteckningar från seminariet "Försvinner svenskan i Finland?" 26/11 2009
(Endast inledarnas anföranden för att begränsa dokumentets vidlyftighet)
Plats: Katasalen, ABF i Stockholm
Inledare:
Andrea Reuter, filmvetare och projektledare Svenska Filminstitutet
Björn Sundell, utredningsansvarig på tankesmedjan Magma
Reinhold Enqvist, författare
Anders Eriksson, lagtingsledamot och ordförande för partiet Ålands Framtid
Ida Asplund, jurist, Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige
Pieni ote tämän Reinhold Enqvistin osiosta seminaarissa.
Kysymykseen katoaako ruotsi Suomesta vastaa Reinhold vakuuttavasti ei, vaikkakin hän myöntää, että suuria muutoksia tulee tapahtumaan. Oman vakuutuksensa ruotsin säilymisestä hän perustelee, että yritys tuhota suomen kieli Tornionjokilaaksosta on epäonnistunut, ja hän meinaa, että ei ole helppoa tukahduttaa kieltä.
Joitakin asioita jotka vaikuttavat negatiivisesti ruotsin kieleen Suomessa on lisääntynyt maastamuutto, suomenruotsalaisten huono kyky analysoida ja ymmärtää oma tilanteensa, suomenkielisen enemmistön VÄÄRÄ HISTORIANKÄSITYS sekä Ruotsin olematon sitoumus ruotsin kielen puolesta Ruotsin rajojen ulkopuolella.
Mitä syitä on säilyttää ruotsin kieli Suomessa? Tosin tämä määrätään perustuslaissa mutta jos ainoastaan otetaan tukea siitä niin silloin ärsytetään enemmistöä. Tarvitaan muitakin argumentteja myöskin. Täällä osoittaa Reinhold joukon kavalia syitä kuten sen tosiasian, että suomenruotsalaiset ovat hyviä suomalaisia jotka PELASTIVAT/MUOTOILIVAT suomalaisen kulttuurin venäläistymiseltä, samoin kuin he rakensivat TIETEEN JA TEOLLISUUDEN sekä eikä vähiten ITSENÄISYYDEN jonka puolesta tehtiin kovasti töitä kun huomattiin, että venäläinen valtakunta oli hajoamassa.
Yksi tärkeä syy ruotsin säilyttämiseen Suomessa on pohjoismainen ja länsimainen kuuluvaisuus ja jos tulisi mullistava poliittinen tilanne maailmassa niin täysin suomenkielistynyt Suomi ei ehkä enää kuuluisi länsimaiseen sivistykseen.
Tällaisia asioita meidän pieni kielivähemmistömme käy puimassa meidän naapurimaassamme Ruotsissa jonka he tuntevat henkiseksi kotimaakseen vaikka he samalla kertovat olevansa HYVIÄ SUOMALAISIA.
Språkförsvaretin (Kielipuolustus) aatteellinen työ on tärkeä lähtölaukaus ruotsin kielelle, Ahvenanmaalle ja Svenskfinlandille jos me kaikki onnistumme saamaan ruotsalaiset viranomaiset näkemään sen keskeisen roolin joka Ruotsilla on jotta me pystymme selviytymään tästä.
http://www.alandsframtid.ax/index.php?option=com_content&task=view&id=496&Itemid=88888898
http://www.sprakforsvaret.se/sf/index.php?id=706
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miksi et laittanut sitä alkuperäistä, vaan käänsit taas oman "tulkintasi" mukaan ?
Hajuaistisi näyttää taas olevan väärin kalibroitu sillä kyllä käännös on ihan sen joka sen lähettikin. Talalla ei ole osaa eikä arpaa tähän vaikka onkin kunnostautunut mallikkaasti suomalaisuuden ja suomen kielen puolustamisessa tällä palstalla.
Reinhold Enqvistin ei tunnu tietävän, että suomalaisen teollisuuden pohjan loi Tsaarin Venäjä.
Mikäs olikaan ensi-askel Suomen teollisuudelle?
"Reinhold Enqvistin ei tunnu tietävän, että suomalaisen teollisuuden pohjan loi Tsaarin Venäjä."
Mielenkiintoinen näkemys. Osaisitko perustella sitä?
Tosiasiassa Suomi jäi 1800-luvun alkupuolella eristyksiin koko läntisestä Euroopasta. Sananvapaus, elinkeinonvapaus ja teollistuminen viivästyivät tsaarinvallan seurauksena vuosikymmenillä. Takapajuisuus konkretisoitui 1860-luvulla Länsi-Euroopan viimeisenä nälkäkatastrofina. Sosiaalireformit jumiuttaneella tsaarinvallalla oli oma osuutensa jopa kevään 1918 murhenäytelmässä.
ei Suomessa ollut ennen Venäjän aikaa. Tuskin teollisuudeksi voi mainita tervan polton. Sen tulokset oli pakko viedä Ruotsiin ko. tullin kautta. Se hyödytti Ruotsia, ei Suomea. Kun Venäjä alkoi teollistaa Suomea, tuotokset jäivä hyödyttämään suomalaisia ja eräs sen ajan havainnoitsija kirjoittikin, että Helsinki oli täynnä huonosti voivia ihmisiä Ruotsin vallan aikana. Kun teollisuutta tuli, niin ihmisissä alkoi näkyyä hyvinvoinnin piirteitä.
Kyllä oikeus vielä voittaa suomalaisille. Aina lopussa on totuus voittanut ja paha on saanut palkkansa. Mitkä ne Luciferin ominaispiirteet ovat, tutkailkaa niitä ja näitä mahtipontisia kirjoituksia Ruotsissa pidetyssä seminaarissa. Löytyykö yhtäläisyyksiä?
"Kun Venäjä alkoi teollistaa Suomea..."
Venäjä EI alkanut teollistaa Suomea, vaan teollistamisen panivat alulle yksityiset toimijat, yrittäjät. Suomessa teollistumista hidasti merkittävästi takapajuinen venäläinen suhtautuminen kaikenlaisiin yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Muut pohjoismaat saivat siitä merkittävän edun itselleen.
"...eräs sen ajan havainnoitsija kirjoittikin, että Helsinki oli täynnä huonosti voivia ihmisiä Ruotsin vallan aikana. Kun teollisuutta tuli, niin ihmisissä alkoi näkyyä hyvinvoinnin piirteitä."
Muutokseen taisi kuitenkin vaikuttaa eniten se, että Helsingistä tehtiin suuriruhtinaskunnan hallinto- eli pääkaupunki. Johan siinä ilmestyy kaduille hyvinvoivan näköistä dallaajaa :D
"Suomessa teollistuminen alkoi myöhemmin ja se toteutui vaatimattomampana kuin Länsi-Euroopassa, mutta toisaalta teollistuminen oli suhteellisen nopeaa. Ruotsin valtakauden lopussa suomalaisalueet olivat teollistuneet vielä varsin vaatimattomasti. Merkittävin teollisuuden haara oli tuolloin lähinnä Etelä-Suomeen syntynyt ruukkiteollisuus, esimerkiksi Pohjan pitäjän Fiskarsissa. Sama kehitys jatkui aluksi Suomen suuriruhtinaskunnassakin, suomalaisvirkamiehistö edisti lähinnä maatalouden ja ruukkien toimintaa. Teollisen toiminnan ja käsityön välinen ero oli hämärä 1800-luvun alussa, niiden yhteenlaskettu työntekijä määrä oli vuonna 1815 11 700 henkeä. Varsinaisia tehdastyöläisiä oli vuonna 1820 3 500 henkeä. Suuriruhtinaskunnan hallinnon kielteisistä toimista riippumatta ja huolimatta suomalainen sahateollisuus alkoi kehittyä 1800-luvun alusta lähtien ”omia teitään”, koska puutavaran kysyntä Euroopassa oli suurta ja se kasvoi tasaisesti. Tekstiiliteollisuuden kehitys oli 1800-luvun alussa muuten varsin vaatimatonta, mutta Tampereella James Finlayson teki merkittävän päänavauksen perustaessaan kaupunkiin puuvillakehräämön vuonna 1828. Tehtaan syntyyn vaikutti kuitenkin myös valtiollinen tuki, nimeltään Privilegium Tammerfors, jonka mukaan perustaja saattoi tuoda toiminnan alkuvaiheessa raaka-aineet ja koneet Tampereelle, ja viedä valmiit tuotteet maasta Venäjälle tullitta.
Teollistumisen kokonaiskehityksen kannalta 1840-luku, mutta erityisesti 1850–1870-luvut olivat ratkaisevia, koska tuolloin sekä Venäjän keskushallinto että suuriruhtinaskunnan omat virkamiehet alkoivat edistää teollista kehitystä, keisari Aleksanteri II:n käskystä."
Ruotsi jätti jälkeensä Suomen, jonka se oli kurjistanut äärimmilleen. Toipuminen alkoi vasta autonomian aikana kiihtyen erityisesti jo 30 vuotta Venäjän vallan alkamisesta. 1800-luvun loppupuoli oli todella voimakasta kehityksen aikaa; väkiluku kasvoi hurjasti, kun miesten ei tarvinnut kuolla sodissa ja naisten sekä lapsien nälänhädissä kuten Ruotsin vallan aikana. Suomen kielen vastustamaton nousu alkoi ja kiihtyi kiihtymistään aina toiseen maailmansotaan asti. Sitten tuli pysähtyneisyyden ja uusruotsalaistamisen aika, joka vasta nyt 2000-luvulla on muuttunut. Teollisuus kasvoi voimalla koko 1800-luvun jälkipuoliskon ajan.
Ruotsin valta merkitsi riistoa, sortoa ja kurjuutta. Venäjän valta ruotsinkielisen apartheidhallinnon alla antoi sentään edellytykset kasvaa kansakunnaksi ja kypsäksi itsenäisyyteen. Nyt kun ruotsalaisrakenteita on purettu, suomalaiset ovat nousseet melkein alalla kuin alalla maailman huipulle.
Ruotsille näyttää olevanelämän ja kuoleman kysymys pakkoruotsin ja virallisen kaksikielisyyden säilyminen Suomessa. Se näkyy tuossa yllä olevassa otteessakin taas kerran. Aivan sama hätä kuulsi Sveriges Radion toimittajan puheessa, kun hän vaivautui kotiimme muutama viikko sitten tunnin ajaksi keskustelemaan siitä kauheasta tilanteesta, kun ruotsin kieli häviää Suomesta.
Ruotsalaisten näkemys Suomen todellisesta historiasta on juuri sellainen kuin vanhalta siirtomaaherralta voi odottaa. Vain ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten historia on muka ainoaa oikeaa. Historiankirjoitus - jos mikä - on raakaa manipulointia ja vallankäyttöä. Eihän sitä muuten oltaisi jatkuvasti kirjoittamassa uusiksi. Suomenruotsalaiset ovat panneet miljoona euroa likoon, jotta Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander panee uusiksi Suomen historian! Rkp:n puheenjohtaja ja ministeri Ole Norrback kirjoitutti jatkosodan historian uusiksi, jotta saataisiin suomenruotsalaisten lukemattomat mokat edes hieman häivytettyä. Suomenruotsalaisilla on sitä varten ihan oma työryhmänsä, joka mm. elokuvien avulla yritti muuttaa mustan valkoiseksi. Siihen valjastettiin Åke Lindman, joka teki miljoonilla euroilla kaksi suomen§ruotsalaista sotaelokuvaa. No, floppejahan niistä tuli kuten hyvin saattoi olettaa. Suomen kansan kollektiivinen muisti on pitkä - ja nyt sitä auttaa myös internet.
"Ruotsille näyttää olevanelämän ja kuoleman kysymys pakkoruotsin ja virallisen kaksikielisyyden säilyminen Suomessa."
Merkillistä miten Tala onnistuu tulkitsemaan aloituksen tekstin aivan päinvastaiseksi kuin mitä siinä sanottiin. Tekstissä luki "Ruotsin olematon sitoumus ruotsin kielen puolesta Ruotsin rajojen ulkopuolella. (Sveriges obefintliga engagemang för svenskan utanför Sverige.)"
Siis taas vain yksi talahöpötys, jolla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa! Ei tosiaan mitään uutta.
miksi 50-60- luvuilla ei kouluissa puhuttu mitään Suomen historiasta? Kuka ja miksi se oli kielletty aihe?
Olisi mukava kuulla totuus tuosta asiasta, tai ainakin sinun käsityksesi siitä.
Ainoa asia josta ei kovinkaan paljoa puhuttu oli Suomen sisällissota ja sen syistä tai toisen maailmansodan tapahtumista. Ruotsin ja kuninkaiden historiasta puhuttiin ihan liiankin kanssa.
Kysyinkin Suomen historiasta, en Ruotsin. Suomi oli 50-luvulla jo ollut kaaaaaaaaaaaauan itsenäinen. Miksi siis kouluissa ei käyty läpi Suomen historiaa. Olisi mukava tietää, mitä Tala tähän keksii syyksi ?
Lainaus=että suomenruotsalaiset ovat hyviä suomalaisia jotka PELASTIVAT/MUOTOILIVAT suomalaisen kulttuurin venäläistymiseltä=Jos noin ois, niin tää maa puhuis ruotsia ja suomi ois kieletty kieli katso=historia ruotsinvaltakausi..
samoin kuin he rakensivat TIETEEN JA TEOLLISUUDEN =Ei voi kun nauraa, Miksi noita pellejä ei panna syyteeseen suoranaisesta valehtelusta..!!!
eikä vähiten ITSENÄISYYDEN jonka puolesta tehtiin kovasti töitä kun huomattiin, että venäläinen valtakunta oli hajoamassa.= Joo kyllä ne silloin ruotsin hyväksi töitä teki,ei kuitenkaan ase kourassa,eikä itsenäisen suomen hyväksi, vaan vasallivaltioksi ruotsille
täysin suomenkielistynyt Suomi ei ehkä enää kuuluisi länsimaiseen sivistykseen.=En ole kenekään ulkomaalaisen kuullu väittävän tuommoista sontaa.. Huom=suru:t väittävät olevansa suomalaisia
Suomenkieltä ei pysytytty Pohjois-Ruotsista poistamaan pakollakaan, kun taas ruotsinkieli ei säily Suomessa pakollakaan. Tuossa on huima ero.
Ilman jatkuvaa tekohengitystä pääväestön puolelta ruotsalaisuus olisi jo kadonnut aikaa sitten Suomesta.