tehdään pieniä kkiikkareita apuvälineiksi, muutetaan dataa muodosta toiseen ja protoillaan käyttöliittymiä.
Mikäs noista on sellainen, ettei samaa voisi tehdä pääkielellä ihan helposti ja mistä se Pythonin etu tulee? esille?`Eli siis, miksi tehdä pyrhonilla kun kehitysympäristö on jo valmis?
Jotenkin vaan tuntuu, ettei projektien pääkieli ole oikeastaa koskaan Python.
Mikäs noista on sellainen, ettei samaa voisi tehdä pääkielellä ihan helposti ja mistä se Pythonin etu tulee? esille?`Eli siis, miksi tehdä pyrhonilla kun kehitysympäristö on jo valmis?
Jotenkin vaan tuntuu, ettei projektien pääkieli ole oikeastaa koskaan Python.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Koska Python on siinä hommassa hyvä. Vai pitäisikö kaikki maailman ohjelmistot kirjoittaa C-kielellä koska se on ohjelmointikielten lingua franca ja kaikki muut on "turhia"?
Oikea työkalu oikeaan hommaan, tämä on ohjelmistotuotannon perusteita. Jos pitäisi vaikka tuota tekstieditoria laajentaa tai tehdä rendaussoftaan pluginia niin ei tarvisi miettiä sekuntiakaan, että tekeekö Pythonilla vai jollain toisella.
"Jotenkin vaan tuntuu, ettei projektien pääkieli ole oikeastaa koskaan Python."
Sehän riippuu projektista. Indrustial L&M tarkemmin. Jos projektina on vaikka joku tehoste missä lentoliskot lentää parvessa uudessa leffassa niin kyllä se vaan Pythonilla tehdään eikä aleta mitään C:tä runkkaamaan.. Varmaan mielestäsi pitäisi tehdä renderöintisoftakin uusiksi.. hehheh... Olisipa todella tuottavaa!
Eikö ILM käytä Pythonia lentoliskojen parven ohjaukseen ja animointiin, eikä itse renderöintiin? Kaksi eri asiaa. Kuulostaa vähän oudolta jos joku tekee sillä tuollaista renderöintiä. Animointiin varmaan hyvä kun ympäristö on rajattu eikä tarvitse kuin käskyttää renderöintiä.
Se johtuu siitä, että datamuunnos/käyttöliittymäsysteemin vääntää pythonilla tunnissa kun taas vaikkapa C :llä siihen menee helposti päivä tai pari.
Testasin tuossa juuri pythonia lyhyesti, hanskaa näköjään hienosti muistin kymmeniin gigoihin asti ainakin. Sekä mustin hallinta toimi paremmin kuin oletin muutenkin.
Loin sanakirjan johon talletin 15 gigaa tietoa ja meni sisään heittämällä.
Ainakaan siis muistinhallinta ei pythonissa tuota ongelmia. Joidenkin kielien kanssa muistinhallinta on ollut enemmän tai vähemmän ärsyttävää tai jopa suorastaan vaikeaa / raivostuttavaa.
Kaupalliset työasemasoftat tehdään yleensä C/C , C#, VBNET tai vastaavalla. Niihin tehdään laajennuksia pythonilla jos tarpeen. Toisin päin sama ei toimi kunnolla. Suutari pysyköön lestissään ja python on hyvä apukieli. Harvassa firmassa sillä tehdään oikeita tuotteita joten töihin pääsyyn kannattaa ottaa joku muu kieli.
Kaupallisten autojen hyötysuhde on yleensä alle 30 %. Niitä voi kuitenkin virittää itse, jos on tarpeen. Autotehtaissa hyötysuhdetta ei optimoida huippuunsa. Autotehtaat päättäkööt vastakin viritysasteen ja virittelijät ajakoot vähäpäästöisemmillä autoilla. Harvat autovalmistajat optimoivat hyötysuhdetta, joten töihin pääsyyn kannattaa opiskella vain nykyiset tavat tehdä autoja. Tai ehkä lukea taloustieteitä tai lakia.
Harvat vaan ymmärtävät, etteivät nämä valinnat vie tekniikkaa eteenpäin.
Pääosa autojen virittelystä on yksityisten harrastustoimintaa. Kovemmat palkat saa keskimäärin opettelemalla tekemään autoja. Virittelijät ovat oma lajinsa ja ihan ok harrastelu on se mitä hakee. Muutenkin on parasta hallita alan perusteet ja se miten asiat tehdään oikein. Harva teini-iän moponrassaaja pääsee samalle tasolle kuin ne jotka opettelivat virittelyn lisäksi tietyt aineet kunnolla.
moponrassaajalla M-Kariin erotuksena niihin, jotka ovat käyneet koulunsa kunniallisesti loppuun?
Mutta eiköhän M-Kar ole jossain melko hyvin palkatussa hommassa tekemässä softia asiakkaiden tarpeeseen? Luin noita kuvauksia ja hän kuulostaa oikealta ammattilaiselta ajatellessaan vähän pidemmälle kuin kvartaalin lopun laskutukseen. Muutama tyyppi täällä pilkkaa siirrettävyyttä, mutta totuus on, että mm. Java on kehitetty siksi, että ohjelmia voisi ajaa missä vain. Uudemmissa tekniikoissa joita mm. M-Kar käyttää on korjattu Javan ongelmia ja softa toimii oikeasti melkein missä vain. Ok, jossain puhelimessa voi olla hankalaa ellei näyttöä skaalata oikein (joka onnistuu jos tietää mitä tekee!!) mutta muuten oikeasti siirrettävät ohjelmat saa toimimaan käyttiksestä välittämättä.
Muutenkin ottaa päähän nämä Microsoftin ja Sunin palkkaamat rummuttajat jotka ylistävät Visual Basiccia ja Javaa yli kaiken. VB:llä voi tehdä paremman puutteessa näyttöjä esim. testerisoftiin (käyttöliittymiä) ja Java on ok puhelimissa ja nettisivuilla jos pitää tehdä esim. jotain vaativaa jos Flashia ei voi käyttää jostain syystä. Myös palvelimissa on hyviä Javasovelluksia vaikka koodaaminen on hitaampaa ja vaivalloisempaa kuin moderneilla tekniikoilla. Miksiköhän esim. Pythonia ja PHP:tä käytettäisiin niin paljon jos niille ei olisi hyviä referensseja?