Moi,
Tarttis vaihtaa purkkariin uusi septitankki. Muovisia septitankkeja näyttäisi löytyvän melko edullisesti....jotenkin vain epäilyttää muovin käyttö ko tarkoitukseen...rosteri voisi olla "tiiviimpää"...Onko teillä kokemuksia muovisista septitankeista (Hyviä/huonoja) ? Saako niissä esim letkut tiiviisti kiinni yms :) ?
Tarttis vaihtaa purkkariin uusi septitankki. Muovisia septitankkeja näyttäisi löytyvän melko edullisesti....jotenkin vain epäilyttää muovin käyttö ko tarkoitukseen...rosteri voisi olla "tiiviimpää"...Onko teillä kokemuksia muovisista septitankeista (Hyviä/huonoja) ? Saako niissä esim letkut tiiviisti kiinni yms :) ?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Muovinen säkkimalli 100l. Toimii hyvin. Helppo asentaa ahtaasenkin tilaan. Ei hajuhaittoja.
Mitä luulet voiko happari tai rosteritankki mikä on päistään ympärihitsattu olla tiiviinpi kuin muovitankki?
Etuna on tietenkin, että saa juuri sellaisen kun tilaan saa mahtumaan / mahtuu asentamaan...ettei rupee masentamaan...
Happonen maksaa enemmän, mutta kestää kauemmin kuin purkkarisi, eikä haise. Muovinen päästää väistämättä ajankuluessa hajuja läpi.
80-luvulla minulla oli 50 litran muovisäkki. Se kykeni pitämään hajut sisällään 2 kesää. Sen jälkeen se oli pakko heittää pois. Materiaalit ovat saattaneet parantua vuosien saatossa. Yhdessä veneessä minulla oli lasikuitutankki. Kymmenen vuoden iässä se oli vielä täysin tiivis. Sitten on ollut happoteräksisiä. Niiden kanssa ei ole ollut hajuongelmia. Rosterinen ei kuulemma kestä kovin pitkään. Muutama vuotta sitten ostin Etolasta muovista septiletkua. Se päästi hajut läpi parin kesän jälkeen, joten itselläni on vähän epäluuloja noita muovisäiliötä kohtaan.
Sopiiko alumiini septitankin materiaaliksi?
Ei sovi. Syöpyy.
Miksi varastoida paskaa veneessä kun siitä pääsee helposti eroonkin? :O Vaikka mekin olemme 4 hengellä aika paljon vuodessa liikkeellä niin ei usein tarvitse kuitenkaan pumpata Saimaaseen koska saarissahan sitä aikaa vietetään! Vai vielä rosteripyttyjä.. mulle riittäisi ämpäri, paskantaahan ne kalatkin!
En kyllä ymmärrä, miksi niinkin pieneen ja matalaan vesistöön kuin Saimaaseen pitää paskaa ehdoin tahdoin pumpata. Se kun kärsii rehevöitymisestä muutenkin.
Ehkä se vain on sitä teineille tyypillistä mua ei v**tu kiinnosta -asennetta, joka on yhä yleisempää aikuisillekin.
Tulee väkisinkin mieleen edellisen kirjoittajan kaltaiset ihmiset tuolla Costa Del Solin marinoissa. Siellä brittiveneilijät eivät jaksaneet mennä aamuisin marinan vessoihin vaan tekivät asiansa veneissään. Aamuisin satama-altaassa kellui todella paljon paskaa jota kalat siinä aamupalakseen söivät. Yksikin britti naureskeli, että ompahan tyhmiä kaloja! En kommentoinu ketkä omasta mielestäni olivat tyhmiä. Oletko avance36 todella sitä mieltä, että jopa Saimaalla on asiallista heittää jätteet veteen? Olisiko mielestäsi kiva katsella aamutuimaan kun kalat syövät paskaasi? Olisiko kiva vertailla eri aluksista tulevia paskoja ja katsoa mikä niistä on kalojen mielestä parasta?
hyttysen paska itämeressä. Se on tuo huviveneiden päästämä paskan määrä kuin hyttysen paska itämeressä verrattuna muun teollisuuden ja maatalouden päästöihin. Norsupyssyllä tässä taas itikkaa ammutaan kun veneilijöitä moisilla laeilla kiusataan.
Karavaanarit olkoot se ainoa eläinlaji joka kuljettaa paskansa mukanaan.
Oma toimintani on jotain tuolta väliltä. Mulla on septitankki, mutta harvemmin sitä tulee imutyhjennettyä. Kulussa ollessa kaikki menee mereen. Saaressa ollessa tankkiin, joka tyhjennetään mereen kun päästään riittävän kauas rannasta. Siinä se septitankki on hyvä.
Jos useammankin päivän viettää matalassa lahdessa, jossa lapset ui koko päivän, ei siihen halua vessaansa tyhjentää. Tai vaikka ei olis niitä lapsiakaan, niin pistekuormitus saattaisi olla suurta, tai ainakin turhaa...
Kai näissäkin asioissa saa järkeä käyttää....
Ehkäpä mökkiläistenkin olisi sitten parempi vain tyhjentää se paskamakkinsa siihen saunarantaan? Ja sekin on ihan toimiva systeemi että johdetaan viemärit taajamasta suoraan siihen biitsin viereen. Sinne se paska katoaa ja kalat tykkää!
kannattaa käyttää. Esim. Ruotsalaiset lykkää suoraan mereen ihan laillisesti, mutta koska meillä tämä hyvä järjestelmä on luotu kannattaa nähdä hieman vaivaa ja tyhjentää tyhjennyspaikoilla aina kun on mahdollista. Oma septitankkini on valmistettu mittojen mukaan 5mm polyeteenistä ja ainakin ensimmäisen vuoden on toiminut hajuttomasti ja muutenkin hyvin. Tankkimittariin ja letkuihin kannattaa satsata ja kaikki tuplaklemmareilla kiinni. Huohotusletkuun hiilisuodatin ja tarpeeksi paksu letku.
ei siis merkitse sinulle yhtään mitään? Ei koske sinua?
Etäisyyden lähimmästä rannasta pitää olla yli 12 meripeninkulmaa, jotta käsittelemätöntä käymäläjätevettä voi laskea laillisesti mereen. Tarkoittaako tuo sitten sitä, että on oltava Suomen aluevesien ulkopuolella vai voisiko jossakin saarien välissäkin tuo etäisyysehto toteutua?
Missäs teet tuon polyeteenitankin? Paljonko maksoi?
Jollain muulla suositella jotain hyvää septitankintekijää muovi/rosteri/happari
Meillä oli 24l muovitankki. Alussa piti jotenkuten, mutta sitten ei millään. Nyt on Inkoossa seppä tekemässä happosesta uutta. Tehtiin ensin itse malli ja se kiikutettiin verstaalle. Nyt odotellaan minkälainen tulee...
Ainakin kohtuuhintaisia n. 100€:n saa ruotsista Erlandsonilta http://www.bryggan.nu/. En tiedä saako Suomesta edullisia yksityisiltä pajoilta? Kiinnostaisi minuakin.
Veneessäni on 60 l polyeteenimuovinen septitankkin (Vetuksen markkinoima tuote). Se on ollut käytössä seitsemän kesää eikä todellakaan päästä hajua läpi.
Juupa. Ja taajaman nimi on Pietari!!!!!!
Teetä jollain pajalla (työkeskus tms.) mittoihin happoteräksestä. Kiittelet itseäsi viiden vuoden kuluttua.
ps. Ei Saimaa ole mikään rehevöitynyt järvi. Ongelma on, että vähäravinteisessa vedessä paperi mätänee todella hitaasti. Kaikki vuosien varrella käytetty paperi makaa pohjassa. Järvi on pieni ja veneet ahtaasti samassa paikassa. Paskat pitää pitää poissa järvestä