Olen rv 35 ja koko raskaus on sujunut mallikaasti ilman ongelmia ja vaivoja.Voin erittäin hyvin eikä tulevat synnytykset sun muut pelota, mutta nyt olen ihan viime päivinä alkananut jänistää niin sanotusti. On alkanut ihan yhtäkkiä pelottaa vauvan tulo ja tuleva ja nämä pelot on ihan itsekkäitä kuten minkälaista se elämä tulee nyt olemaan ja jos minusta tuleekin vain väsynyt ja onneton äiti. En tunne itseäni äidilliseksi ja pelkään että minusta tulee huono äiti lapselleni. En saa mitään kiksejä nähdessäni vieraita lapsia vanhempineen vaan jotenkin enemmänkin alkanut pelottaa vanhemmuus ja se miten parisuhde muuttuu lapsen tulon myötä. Sekä oma viehättävyyden menetys synnytyksen ja imetyksen myötä. Onkohan tämä ihan normaalia? Olen ollut kokoajan onnellinen lapsesta enkä ole aiemmin ajatellut tällaisia, niin tuntuu kummalta nyt kun H-hetki lähestyy alkaa panikoimaan tyhmiä.
loppuraskaus ja paniikki
jänishousu123
1433
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aivan normaalia, synntysvalmennuksessakin niin sanottiin! Lopussa iskee pelko ja paniikki kun h-hetki lähestyy. Kaikesta alkaa tulla totta.
Älä sitten ihmettele kun tulee babyblues tai olet alkuajan ihan sekaisin. Kaikki normaalia. Ja se kiintymys ja rakkaus vauvaan tulee ajan myötä, ei aina yhtäkkiä. Älä stressaa, kaikki menee hyvin. Tottakai olet zombie ekat pari kk, mutta se siitä :) Etukäteen ei voi tietää millaista on, mutta jälkikäteen voisi vain sanoa että ei olisi pitänyt stressata. Yksi tosi hyvä neuvo: ei se ole koko aika sellaista mitä se alkuun on! Se todellakin helpottaa ja kohta hoidat lapsen siinä sivussa rutiinilla ja voit tehdä kaikkea muutakin.