tarvitaanko höyrysulkua

Mielestäni tarvitaan. Se purueriste kyllä kuivaa, jos kostuu, mutta karhuntalja tai vuorivilla ei.
Onhan sitten vaihtoehtona nämä levyt, joissa pinnoite ja styrox-tyyppinen eriste yhdessä ja eristyskyky Vs. paksuus todella hyvä. Ei tarvitse koolauksia rakennella ja kosteus ei ole ongelma, kuten noiden synteettisten villojen kanssa.
Synteetisten villojen vaihtoehto myös pellavasta valmistettu villa, joka kuivaa paremmin, mutta kalliimpaa.

Riippuu vähän olemassa olevasta rakenteesta. Jos vahna rakenne on jo päin vi*tua, eli ulkopinnassa bitumihuopa (tai jossain muussa väärässä välissä), niin toinen höyrysulku sisäpinnassa pahetaa tilannetta entisestään.

Jos nykyisessä sisäpinnassa on höyrysulku, niin se tulisi poistaa ennen villoitusta.

Oikea oppinen rakenne harvenee ulospäin (höyrynläpäisyltään), jolloin sisäpinnassa pitäisi olla hörysulku ja vähäinen ulkoa tuleva kosteus pääsee kuivumaan takaisin ulsopäin.

Puru-uskovaiset voivat olla erimiltä ja puhua soopaa hengittävyydestä, mutta he eivät ymmärrä rakennusfysiikasta tuon taivaallista.

Puru-uskovaisuudesta on tässä tapauksessa turha mainita mitään, jos ja kun ymmärtää puruseinän rakennusteknisen ja -fysikaalisen käyttäytymisen ;).
Puruseinät tulivat lautarakenteisiin taloihin, silloin kun vielä vesi kulki ämpäreissä sisään ja ulos. Sisälämpötila oli talvisin useita asteita nykyviihtyvyyttä matalampi, joten ilma sisälsi vähemmän vettä. Lämmönlähteinä oli puulämmitteiset tulisijat, jotka vaihtoivat sisäilmaa tehokkaasti ja pitivät sisätilan alipaineistettuna. Ulkoa tuleva korvaava pakkasilma laajentuessaan kuivasi lisäksi tehokkaasti.
Sitten haluttiin asumismukavuutta. Rakennettiin sisälle vesipisteet, altaat ja kylppärit yms. Poistettiin tulisijat ja tilalle tulivat sähköpatterit. Tilkittiin ikkunat ja ovet, sekä pistettiin savuhormit tukkoon. Saatiin asumismukavuutta, kun mahdollinen vedontunne hävisi. Samalla saatiin ylipaineistettua asuintilat. Tämä tilanne muutti ulkoseinän vaatimukset höyrysulullisiksi.
Lisäksi kesäisin, seinän toiminta lämpöteknisesti vaihtuu toisinpäin, kun ulkona on lämmin ja sisällä viileä. Lämpötilaero ei ehkä riitä kastepisteen muodostumiseksi mutta sekin pitää huomioida mahdollisten kylmätilojen suunnittelussa, ulkoseinien yhteyteen. Lisäksi ulkovuorauksen tuuletus täytyy toimia.
Puruseinän toimivuus sinänsä on hyvä. Lämmöneristävyydeltään se on kohtuullinen, kun se pidetään kuivana, tiiviinä ja papereilla suljettuna. Lisäksi sen kosteudensitomiskyky on hyvä, mitä ei mineraalivilloilla ole. Jos ulkovaipan toiminta on kunnossa, niin talvella osittain jäätynyt (ilmavuodoista johtunut) puruseinä kuivuu ulospäin tuuletusrakoihin kevätlämpimissä.

Mutta varsinaiseen kysymykseen. Höyrysulun se tarvitsee mutta väliin ei saa jäädä mitään tiivistä kalvoa. Uusi lisäeriste siirtää kastepistettä puruseinässä sisäänpäin, joten uuden rakenteen tulee olla tiivis. Ohut polyuretaani- tai polystyreenilevy saumat vaahdottaen voisi olla varmin.