Lapsena mulla tuli sängyssä sellaisia putoamisen tunteita, kun olin selälläni. Siis aivan kuin sänky olisi hävinnyt alta ja olisin pudonnut hetken ajan johonkin äärettömään syvyyteen. Tunne oli kauhistuttava.
Sitten toinen oire oli sellainen, että mua nauratti keskellä yötä enkä osannut sanoa syytä. Yleensä näin kävi, jos olin katsonut kaverin luona televisiota (meillä ei sitä ollut). Onnistuin kuitenkin vaivoin pitämään mölyt mahassani.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Sitten toinen oire oli sellainen, että mua nauratti keskellä yötä enkä osannut sanoa syytä. Yleensä näin kävi, jos olin katsonut kaverin luona televisiota (meillä ei sitä ollut). Onnistuin kuitenkin vaivoin pitämään mölyt mahassani.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mun ensimmäiseen epileptiseen kohtaukseen liittyi tuollainen putoamisen tunne johonkin pimeään mustaan. Tuntui todella kammottavalta, koska kroppa ja aistit olivat täysin pois päältä, mutta taju vielä toimi. Onneksi sitä ei kestänyt kuin muutaman sekunnin kunnes lähti tajukin. Sain sitten pitkin päivää kohtauksia sairaalassa ja viimeisin niistä pitkittyi. Kohtaus/kohtaukset liittyi mulla aivoverenkiertohäiriöön (aivolaskimotukos). Mitään pysyvää epilepsiaa tai muutakaan vammaa mulle ei jäänyt.