Onko jollain kokemusta esim. båtsystemssin perään sijoitettavasta ankkuritelineestä? Onko se hyvä vain ankkurin laskemiseen vai soveltuuko myös ankkurin nostoon? Jos kyllä niin mistä suunnasta vedon kannattaa tulla? (mihin teline kannattaa sijoittaa etc(epäilemättä suoraan telineen suuntaisesti, mutta missä kulmasssa ylöspäin parhaimmillaan?)). Peräankkuri on käytössä 80% lomaöistä joten kaikki mikä helpottaa sen käsittelyä on kiva.
Muita hyviä vinkkejä peräankkurin hankkimiseen? Uusi vene tulossa ja kaiken "pääsee" hankkimaan kaiken uutena. Onko Arifin liinarulla paljonkin parempi kuin Ankarolina?
Muita hyviä vinkkejä peräankkurin hankkimiseen? Uusi vene tulossa ja kaiken "pääsee" hankkimaan kaiken uutena. Onko Arifin liinarulla paljonkin parempi kuin Ankarolina?
Vastaukset 54
Vanhimmat
Vastaan ensiksi helpompaan: ei ole paljon parempi käytön kannalta Arifinin rulla - kestävämpi kyllä (meillä oli kyllä karoliina ankkurilokeron seinässä kiinni luukun alla auringolta piilossa - oli vain tuuletusventtiilit ja ohjuriura liinalle kohti klyyssiä, knaapi siinä välillä.
Mulla on ankaroliina takakaiteessa paatin suuntaisesti, ankkuri ja kettinki on vieressä happarissa putkessa, jossa on verkkopohja.
Arifin on vaikeanpi käyttää jos näin voi sanoa, koska siinä kelatakseen tarvii nytkytellä kelan mukana kuin Nira pumpussa konsanaan... Ankaroliinan kelaaminen tapahtuu veivistä keskeltä, jolloin toisella kädellä on helpompi ohjata liinaa ja räpsiä levää irti liinasta.
Ankaroliina aikaamyöten 10 vuotta hapertuu UV:n vaikutuksesta ja kela rupeaa halkeilemaan... tosin taitaa paremmin suojata liinaa. Viimeisinä vuosinaan myöskään koko liina ei mahtunut enää kelalle kun oli venynyt puolimetriä.
Molemmista siis kokemusta Arifinia en jaksanut kattella yhtäkautta kauenpaa tuon kelaamisjutun takia ja kitkajarrun vaikean säädettävyyden vuoksi. Ankaroliinassa ei edes tarvita moista jarrua.
Yksi poinnti toimivuuteen on myös se, että näissä on erinlaiset kiinnitys tavat.
Arifin Kiinnitetään kelan akselista sopivaan paikaan (takakaide), koska koko kela pyörii toimiessaan.
Ankaroliina Kiinnitetään kelan rungon "reunoista" useammasta kohtaa ja täytyy saada tukevasti laitettua. Ainoastaan akseli kelan sisällä pyörii kun käytetään.
Kumpikaan näistä ei toimi jos et laita ketjua vähintään kolme metriä liinan jatkoksi. Olen todistanut touhua jossa ankkuria viedään merelle jollalla ja siten naarataan takaisin paattiin.
Tämän kesäpäivän harrastuksen huonosti pitävällä pohjalla jossa allokko repii ankkuria ylös suorittamisen vältät tuolla kettingillä, myöskin happari sakkeli ankkurin ja kettingin välissä pidemmän päälle säästää metallitöiltä...
Varmasti tuo båtsystems toimii, ei ole omaa kokemusta. Varsinkin silloin kun ankkuri on iso 15kg - eikä jaksa käsin nostaa(ylös asti), saattaa hieman säästää sotkultakin.
Tuossa varmaan käytetään lyijypainotettua ankkuriköyttä?
Malö 116 kuvassa läpivienti on tehty muita läpivientejä alemmas, onko järkevää?
Meinasitko laittaa vinssillä vai ilman?
Siis mitä tarkoitat tuolla nytkyttämisellä kelattaessa köysikelaa. Kyllä minulla toimii hyvin kelaaminen.
On kokemusta molemmista. Aikaisemmin oli Ankkaroliina ja nyttemmin köysikela, taitaa juuri olla Arifinin valmistama.
Voisitko kertoa, mihin tarvitset kitkasäätöä? Siis onko Arifinissä sellainen? Ankkaroliinassa ei tietääkseni ole mitään säätöä. Köysikela purkaantuu itsestään hyvin kun ankkuri on laskettu. Senkun vain ajelee venettä eteenpäin. Sisäänkelatessa myös kelaaminen toimii hyvin. Minusta on vain hyvä, että koko kela pyörii. Köyden purkaantumista on helppo jarrutella kun voi vain vähän jarruttaa itse kelasta, tosin tällaista tarvetta on äärimmäisen harvoin.
Noin muuten mitä tulee käytettävyyteen, on oikea köysi aina liinaa parempi. Mitä suurempi vene, sitä parempi köysi on. Kovassa vedossa liina luistaa vaikka olisi pari-kolme kertaan knaapin ympärillä. Samoin liinasta on huono vetää, koska on niin ohut. Samoin liina lepattaa tuulessa ja ui veden alla helpommin kuin köysi eitoivottuun paikkaan. Siirryttyäni köysikelaan en ole enää ankkaroliinaa kaivannut. Sopii ehkä johonkin, mutta minun veneessä ei mihinkään.
Ankkaroliinan kampi on uppoavaa mallia ja on syytä kiinnittää köydellä kelaan. Nykyään siinä on muistaakseni keskiössä reikä kiinnittämistä varten. Itse kelan käyttöikä lienee 10 vuotta, mutta liina kuulemma hapertuu paljon nopeammin ja menettää vetolujuutensa. Että jos kunnollisen haluat, osta köysikela.
Tarkoitin itse noita båtsystemsin "manuaaliversioita" ilman hienoja läpivientejä. Haluan (ellei joku onnistu vakuuttamaan toisin), että ankkuroinnin välineet ovat kaikki näkyvillä ja käsin käytettävissä. Aika fiinihän tuollainen lyijyköydellä toteutettava sähköinen systeemi olisi, mutta mitäs sitten tehdään, kun oli pari yötä saaressa ja hupiakut käytettiin tyhiin?
Kyllä kai sulla on kone käynnissä, ennen kuin ryhdyt ankkuria sisään kelaamaan?
riittääkö tyhjäkäynnillä pyörivän koneen latausvirta moisen härvelin käyttöön? Tarkemmin tietämättä niin näppituntumalla väittäisin, että ei millään. Ja ei, kyllä nykyään "aika" usein lähden konetta käynnistämättä liikkeelle jos vain mahdollista. (noh. ehkä tämä on vanha haavekuva, varmaan nykyään tulee enää muutaman kerran kesässä suoraan purjeilla lähdettyä, mutta onhan se kiva jos se on mahdollista...)
Käsipelillä ankkuri vielä toistaiseksi saa luvan nousta.
Veikkaan että tuossa toissaviestissä viitattiin arifinin liinamalliin. Nykyisessä veneessä on ankarolinan liina. Olen pitänyt itsestään selvänä, että seuraavassa on liina myöskin, enkä ollut edes ajatellut, että myös köysi voisi olla kelalla. Itsellä ei kyllä ole ollut liinan kanssa ongelmia, mutta toisaalta uusi vene on tuplasti vanhan painoinen.
Eihän tuo köysikään tietty ikuinen ole, mutta varmaan kyllä kestävämpi. Moni millistä ankkuriköyttä käytät? Tuo köysikela on varmaan jonkin verran leveämpi? Häiritseekö?
Mikä on hyvää ankkuriköyttä?
...sen akun kanssa saattaisi riittää. En kylläkään tiedä. Jotenkin vaan ajattelin, että jos moisia sähkövimpaimia hankkii niin varautuu myös sähkön kulutukseen asianmukaisesti.
Ja kyllä minä myös koitan lähteä ilman konetta aina kun se on mahdollista. Mutta mulla ei olekaan moisia sähkövimpaimia. Ei edes sitä Arifinin kelaa tai ankaroliinaa kelalla. Mulla on ankkuri ja köysi takapaksissa muovilaatikossa, josta se juoksee vapaasti mereen ja jonne sen ankkuria nostaessani vaan lappaan. Toimii kuin se kuuluisa junan vessa.
Koin jopa liinakelan epäkäytännöllisemmäksi, silloin kun mulla sellanen oli. Siinä kun piti vuoronperään vetää käsin siitä liinasta venettä ulos ja välillä kelata löysät siihen kelalle. Sillä muovisella kelallahan ei voi vetää venettä ulos ankkurin avulla. Ainoaksi tavaksi jäisi koneella peruttelu ja samalla liinan veivaaminen kelalle ja sitä koneella lähtöä juurikin koitan välttää...
Yleensä laturi antaa kunnolla virtaa vasta hieman yhjäkäyntiä suuremmilla kierroksilla, 1.000 - 1.2000 rpm hyvä. Miksi turhaan pitäisit tyhjäkäyntijierroksia? Paljon tehokkaampaa, kun vaihde vapaalla ja tuo 1.200 rpm. Sama pätee myös akkujen lataukseen, aluksi ½ - 1 h isommilla kierroksilla.
Pienehkö purjeveneen ankkurivinssi ottaa maksimissaankin vain 70 - 100 A ja yleensä sisään kelatessa tuosta ehkä puolet. Siis 1 min käyttö vie akusta vain noin 1 Ah.
kun kirjoitat että "15kg iso" ankkuri jota ei saa käsin nostettua?? vai oletko joku heiveröinen pikkukundi?
Olen käyttänyt 40 kg "kääntyvää levyankkuria" ja 5m 10mm ketjua ennen 16mm köyttä jota on 50m ja kyllä pitoa on aina riittänyt riippumatta pohjasta tai tuulesta 3,5 t veneelle ja ylös nousee kun ottaa kintaat käteen ja vetää kaikkineen ankkuriboksiin, enkä ole mikään bodari.
köysi on 16 mm paksua. Köysi ei toki ole ikuista, mutta muistan lukeneeni jostain ruotsalaisesta venelehdestä valmistajan ilmoituksen, jossa kehotettiin tarkistamaan liinan kunto säännöllisesti, koska liinan vetolujuus heikkenee merkittävästi kun sitä säilytetään veneen peräkaiteessa. Ja heikkeneminen tapahtuu jo muutamssa vuodessa.
Köysikela on noin 10 cm leveä. Se että häiritseekö, riippuu tietysti asennuspaikasta ja käytettävissolevasta tilasta. Itselläni on asennuspaikka sellainen, että ei häiritse. Käytän köyttä myös poijuköytenä.
Edellinen veneeni oli noin 6 tn painoinen ja siinä minulla oli ankkaroliina. Liinan luistaminen knaapissa on todella pieni ongelma ja on syytä kieputtaa liinaa knaapin ympäiri useita kierroksia jotta siihen voi luottaa. Siksi sanoisin, että liiina soveltuu vain selvästi alle 5 tn veneisiin. Mutta jokainenhan käyttää sellaisia varusteita, jotka kokee hyviksi.
Materiaalina polyamidi, eli siis nylon ja rakenteena 8-säikeinen. Nimikkeitä eri valmistajilla ovat ainakin Octoply ja Squareplait. Sopivan venyvää ja lähes sotkeutumatonta. Selvästi paras tapa säilömiseen on vapaasti ankkuriboksiin, saaviin tai muuhun vastaavaan lapattuna. Kiepille laitettuna saattaa jopa saada sotkua aikaan kiertymisen takia. Helposti pleissattavaakin sekä itseensä tai ketjun jatkeeksi.
Kommentoi tuota asiaa äläkä esittele omia voimiasi. Sinä et tiedä eikä sinun tarvitsekkaan tietää millainen alkuperäinen kysyjä on tai miksi hän kysyy sitä mitä kysyy. Vastauksesi ei anna mitään tietoa kysyjälle.
hyvä ettei kilahda tollanen pikkukippo pohjaan tollasesta painosta. 3,5 tonnin in my arse ruikulin kokonen, joudutko ankkurilla pätemään
terkuin 47feet/14t
ja olen bodari
EIKÄ TARVI OLLA TYHMÄ, VAIKKA ON VAHVA.
Ei taida 40kg:n levyankkurimies tietää ankkuroinnista mitään? Miksi ihmeessä muka tuon kokoisessa lekassa olisi vain 10mm kettinki? Ja poijunpainoko se jööti on? Kauppalaivastossa kettinkikin on paksumpaa.. itse ankkuroin 16kg CQR:llä ja se riittää hyvin 20 tonniselle. Ongelmana mulla onkin Lofrans Tigres vintturi joka vie virtaa ihan älyttömästi, valmistaja suosittelee väh. 250A:n akkua ja 50mm2 kaapelointia. Menee kauan ladata aurinkopaneelilla.... Ajattelin vaihtaa manuaalivintturiin tulevaksi kesäksi. Ja olen keskikehobodari...
Minullakin on pari kysymystä ankkureista: veneen mukana tuli kaksi ankkuria: keulassa manuaalisella ankkurivinssillä 20 kilon CQR ja perässä 3 kilon Fortress. Vene on ollut Välimerellä jonkun aikaa, ja tältä ajalta periytyy keulan järeä ankkuri. Veneellä painoa on reilu 4 tonnia ja pituutta 9 metriä, joten CQR tuntuu ylimitoitetulta veneen kokoon nähden. Jos se katsastussääntöjen kerroin kevytankkurille oli 0,6, niin veneeseen riittäisi juuri ja juuri 10 kilon ankkuri. Yksi vaihtoehto on vaihtaa keulaan Bruce-kopio Suomen vesille, ja pitää CQR:n kotona varalla, jos joskus päättää lähteä vaikka isommille vesille. Toinen vaihtoehto on vaihtaa keulaan vähän kevyempi CQR tai Delta. Toisaalta haluttaisi pitäytyä tuossa nykyisessä CQR:ssä hyvien yöunien takia, mutta turha paino keulassa ja nostaminen ei houkuttele. Näkemyksiä eri ankkureiden hyvistä ja huonoista puolista sekä mitoituksesta? Fortress ankkuri puolestaan tuntuu kovin kevyeltä, mutta ilmeisesti mitoitus on riittävä tuon kokoiselle veneelle?
On sopiva koukku mato-onkeen.
En luottaisi.. 10kg vois olla sopiva.
Meredin näkyy kehuvan esitteessään Fortress-ankkuria maailman parhaaksi. Kait se sitten on maailman paras, kun kerran kolmasosa normaaliin kevytankkurin painosta riittää. Toi 3,2 kg on mitoitettu Meredinin taulukon mukaan 8-10 m veneille.
Onko kukaan missään ikinä kunnolla testannut ankkureiden paremmuuksia? Ei mitään laboratoriotestejä vaan esim. muutaman veneen voimalla kierretty kesä yhdessä eri paikkoja (erilaisia pohjia tuulia) läpi ja tehty vertailevaa tutkimusta.
Moni vannoo selvästi oman mallinsa nimeen. Mulla on bruce kopio ja olen pitänyt itsestään selvänä että seuraavakin on. On tuon kanssa kyllä ollut ongelmiakin. Joskus sitä saa vedellä perässä kuin uistinta kun ei mihinkään tartu, mutta ehkä kaikkein pahin on kun ottaa jostain isommasta kivestä otteen, ja tuntuu siltä että ankkuri pitää vaikka koko ajan rekaakin vähän.
Jos bruce on ykkösannkurina niin mikä ankkuri paikkaisi parhaiten brucen heikkouksia kakkosankkurina?
Kelpaako kolmenkymmenen vuoden aikana tehdyt omakohtaiset kokeilut neljällä eri ankkurityypillä?
Mutuiluahan tämä tietysti on, kun veneetkin on olleet erilaisia ja painoluokat 2,5 - 3,8 tonnia.
Bruce pitää hyvin hiekassa ja mudassa. Kivikossa tarttuminen huonompaa, mutta kyllä sen sinnekin saa jotenkin pitämään. Ankkuri on painava, joten sekin auttaa pitoa, mutta hankaloittaa säilytystä/käsittelyä.
Levyakkuri, oikeaa nimeä en tiedä, mutta toiset käyttää nimitystä Fortress- tyyppinen levyankkuri. Kevyenä tämä vaatii aina enemmän köyttä ja aina reilusti kettinkiä, mutta pitää useimmissa pohjatyypeissä, kun vaan saa sen ensin tarttumaan. Kalliopohjaan ei meinaa tarttua millään. Parhaiten toimii tasaisilla hiekka/sora/mutapohjilla.
Naara-ankkuri on paljon mainettaan parempi ja kivikkoisessa suomen saaristossa pitää ja tarttuu yllättävän hyvin. Yleensä kaikki vaan haukkuu, ettei tällaisella mitään tee, mutta on mun mielestä yksi parhaimpia yleisankkureita suomen saaristossa. Pito mudassa huono, samoin hiekkapohjassa. Kallio- ja kivikkopohjassa ihan lyömätön. Voi vaan joskus tarttua liiankin hyvin... Hieman kevyempi kuin Bruce ja mukavampi käsitellä, mutta painavampi kuin levyankkuri.
Tukkiankkuri toimii, mutta toimiakseen sen pitää olla painava ja lapojen isot. Pito hiekassa ja mutapohjassa kohtalainen, kivikossa ja kalliopohjassa parempi. Huonoin vaihtoehto nykyään. Sopii tyylillisesti isoon puulaivaan, käyttöankkuriksi en enää ottaisi.
Nykyään mulla on Bruce ja levyankkuri, mutta taitaa se levyankkuri vaihtua naara-ankkuriksi ehkä jo ensikesänä. Vene on vajaa kolme tonnia painava Infero 29 purkkari.
Bruce on hyvä ankkuri, mutta sillä on omat rajoituksensa.
Bruce on kehitetty porauslauttojen yms ankkuriksi valtavana, tonnien painoisena. Kun samaa mallia on skaalattu pienveneisiin sopivaksi, tulee ongelmia varsinkin pohjakasvillisuudesta. Painavana se kyllä musertaa ja repii tai leikkaa kasvillisuuden, mutta ei enää kevyenä, liukuu vain ruohomaton päällä. Mitä kevyempi Bruce, sitä huonompi ruohopohjalla.
Joidenkin Bruce-kopioiden ongelma on lisäksi kuokan tylsä etureuna. Aidon Brucen keskisakara on teroitettu alapuolelta ja sivusiivet yläpuolelta. Yleensä kopioissa näin ei ole.
Uusissa ankkureissa, Delta, Rocna jne. on terävä kärki, joka lävistää ruohomaton Brucea helpommin. Näin myös CQR, mutta sen sarana päästää auran kääntymään sivulle, mikä haittaa kasvillisuuden läpi pureutumista. Toisaalta, kun CQR on kunnolla pureutunut, sarana parantaa pitoa, kun aura ei heilu vaikka varteen tulee nykimistä sivusuunnista veneen heiluessa ankkurissa.
Bruce kannattaa aina vetää pohjaan kiinni koneella testaten, että se on tarttunut kunnolla. Kun se on saanut pitävän otteen, se yleensä pysyy tiukasti. Jos sitä laahaa vähänkin pitkin pohjaa ankkuroinnin aikana, se kerää helposti kasvillisuutta, ja silloin sitä ei saa enää tarttumaan riittävästi.
Peräankkurille saa tyypillisesti parhaan pidon, kun sen laskee niin kauas kuin köysi antaa myöden. Onko raadilla jotain perstuntumaa parempaa "työkalua" jolla ankkuroiduttaessa arvioida rannan etäisyyttä ankkurin laskua varten? Liinan kanssa kun on ainakin aika nihkeää jos sattuu loppumaan metri ennen rantaa... Onko esim. jossain plotterissa ankkurointimoodi?
Mikalle kiitos "tutkimusraportista". Onko jollain vielä heittää omakohtaista vertailukokemusta esim. brucesta/delta/ Roccna ankkureista.
Osoitteessa http://www.marinewaypoints.com/articles/2005/11/an_essay_on_boat_anchors.html on ihan mielenkiintoista luettavaa aiheesta.
Minulla on 4tn purjeveennssä 10kg RST-Bruce varustettuna n. 3 metrin 10mm ketjulla. Käytän ankkuria pääosin Ankaroliinan kanssa. Ankurin pitävyyden kanssa ei ole ollut koskaan ongelmia, mutta liina pitää knapilla huonosti. En kyllä vaihtaisi enää takaisin köyten, joka ei Suomen kesässä kuivu käytännössä ollenkaan.
Taitaisinpa itse toimia juuri kuten suunnittelit. Oma veneeni on hiukan isompi, mutta pidän silti keulilla 10 kg CQR:n, tosin aika tukevalla ketjulla ryyditettynä. Se koko kun sattuu juuri ankkuriboksiin sopimaan. Eteen joka tapauksessa joku ankkurityyppi, joka sietää paremmin vedon suunnan muutoksia. Perässä taas levyankkuri, kuten Fortress tai vanhempi Danforth toimii hyvin. Nuo tyypit vievät vähemmän säilytystilaa ja pitävät hyvin. Ainoastaan silokalliot ovat olleet mahdottomia pohjia, eikä peräankkurin uudelleen tarttuminen ole ongelma vedon suunnan muututtua.
En tiedä mitä tarkoitat laboratoriotesteillä mutta laituriparlamenttia luotettavampia testejä on mielestäni useammissa venelehdissä aina silloin tällöin. Yksi hyvä testi on Yachting Monthly'ssa:
Which anchor is best?
Nov 2009 p25-33 (10.00 pages)
View Related Articles
Category: Gear & equipment / Product tests
Author: Daniel Allisy
Description: Anchor Test
Britany, Kobra 2, Delta, Bugel, Manson Supreme, Brake 16, Spade S80, XYZ, Fortress 10.6, CQR, Spade A80 Buy Now: £6.95
Jos et löydä vanhaa YM lehteä mistään joudut ostamaan artikkelin hintaan GBP 6.95.
Vene 04/2007 oli 10 kg ankkurien vertailu mutta vertailu ei välttämättä päde muille kokoluokille.
Ei tarvitse ostaa sitä vanhaa Yachting Monthlyn numeroa, koska testin voi lukea ilmaiseksi.
Muistelen, että Yachting Worldin ankkuritestissä CQR oli sittenkin paras, mutta sitä testiä en löytänyt netistä. Ehkä pohjan laatu ja ankkureiden kokoluokka vaikuttavat testeihin ja tulokset vaihtelevat jkv testistä riippuen.
Tässä muutama linkki ankkuritesteihin.
American Bureau of Shipping/ ankkureiden vetotesti:
http://www.creativemarine.com/newprodct/anchor%20test/absreport.htm
Yachting Monthlyn ankkuritesti:
http://www.manson-marine.co.nz/Anchor%20Tests/Yachting%20Monthly%20-Anchor%20Test%20Nov09.pdf
USA:n purjehdusjärjestön ankkuritestaus:
http://offshore.ussailing.org/Assets/Offshore/SAS+Studies/anchor+study.pdf
Ankkurin pito riippuu vetosuunnasta. Ketjun paino pienentää vetokulmaa pohjan suhteen ja parantaa ankkurin pitoa:
The Royal Navy's test on why anchors drag, show that "When the shank is pulled above horizontal, the efficiency of the anchor is greatly reduced. If the angle of pull is 10 degrees off the seabed, the anchor's maximum holding power is down to 60%. At 15 degrees, it is further reduced to only 40% of its maximum holding power".
The additional pull when a ship yaws is considerable..(tests)..have shown that only 100 of yaw increases the pull by 60%".
(Information sourced from Admiralty Manual of Seamanship. Vol. 2)
http://www.anchorbuddy.co.nz/royalnavy.html
Uusi liina kannattaa kääntää muutaman vuoden päästä. Eli loppupää alkupääksi. Idea on sama kuin autonrenkaiden vaihdossa. Haetaan tasaista kulumista paikkaa vaihtamalla.
Kun liina tulee eläkeikään niin se on likvidoitava. Uutta liinaa saa metritavarana kaupasta.
Onko tietoa, mitä mahtaa maksaa CQR:n uudelleen galvanointi?
Luultavasti galvanointi maksaa vähemmän kuin ankkurin kiikuttaminen galvanointilaitokseen, eli jää kymppeihin. Jos pääkaupunkiseudusta on kyse, on lähin paikka nykyään Teknotyö Järvenpäässä, jos oikein muistan. Kuukkeli kyllä löytää firman ja sen osoitteen hakusanalla "kuumasinkitys".
Ajattelin vaihtaa veneen mukana tulleen 20 kilon CQR:n pienempään Deltaan tai CQR:ään. Onko tietoa, että meneekö Delta suoraan CQR:n paikalle keulan ankkurirullaan vai pitäisikö ankkuri saada ulommas keulasta? Kuvista päätellen ankkurin lavat on Deltassa hieman jyrkemmässä kulmassa varteen nähdeen. Onko muuten kokemuksia Deltan/CQR:n käytöstä keula-ankkurina?
Minulla olisi siis myyntiin tulossa keväämmällä käytetty aito 20 kilon CQR, jolla ankkuroi vähän isommankin veneen. Valmistaja myöntää ankkurille elinikäisen takuun. Jos kiinnostusta on, niin laitan lisätietoja/kuvia s-postilla.
Eiköhän pienempi keula-ankkuri mahdu isomman tilalle? Mikset kokeilisi - ostat avokaupalla ja perut kaupan, jos ei sovi.
Mutta miksi ihmeessä meinaat vaihtaa 20 kg CQR:n pienempään? Se ainakin on varma, että ankkurisi pito tulee heikkenemään.
Jos kysymyksessä on painon kevennys keulassa, ero seuraavaksi pienempään kokoon on 4 kg. Se kevennys tuskin merkittävästi parantaa purjehdusominaisuuksia. Jos ankkurin kevennyksessäsi on kyse purjehdusominaisuuksista, selvitä voisiko ankkuriasi tai kettinkiä säilyttää pilssissä. Ankkurivinssikin painaa, mutta sitä ei kannata poistaa.
Ainakin minun mielestäni on tärkeää, että ankkuri pitää mahdollisimman hyvin. Se on ankkurin tarkoitus! Nykyisessä 33 ft veneessäni on 16kg CQR 60 metriä 10mm kettinkiä ankkurivinssi. Olen harkinnut 20kg:n Rocna-ankkuria, jonka tarttuvuus saattaisi olla vielä parempi kuin CQR:llä. Deltaa en ottaisi ja toisaalta 20kg:n CQR:n nivelen kohta on liian paksu mahtuakseen ankkuripidikkeeseeni (jos mahtuisi, voitaisiin tehdä vaihtokauppa!). Bruce-kopio on monen mielestä hyvä, mutta itselläni on Brucesta huonompi kokemus kuin CQR:stä. Käytän Brucea vain peräankkurina.
tuo minun aikaisempi viesti oli keväältä ja nyt yhden kauden kokemusten jälkeen en ole 20kg:n CQR:stä luopumassa. Vene on 29-jalkainen, joten ankkuri on vähän ylimitoitettu, mutta onpahan sitten pitoreserviä, jos joskus tulee tiukka paikka eteen. Jos CQR:n johonkin vaihtaisin, niin se olisi todennäköisesti juuri Rocna, jonka pito on parempi erityisesti kasvillisuuden seassa.
ylimitoitettu ankkuri. Tosin et mainitse, onko sinulla ketju tai ankkurissa ja mikä on venetyyppi tai veneen paino. Onko ankkurivinssiä, missä purjehdit jne.?
painoa n. 5 tonnia. Ankkuriketjua on 30m ja keulassa manuaalinen ankkurivinssi. Ensi kesänä tarkoitus lähteä purjehtimaan Norjaan, jossa ankkurissa tulee varmasti oltua suuri osa yöpymisistä, joten tukevalle ankkurille on tarvetta. Ankkurointisyvyydet ovat Norjassa usein myös suurempia ja tuulet voivat olla oikukkaita. Norjan purjehdusoppaassa tosin suositeltiin modernia SPADE tai Rocna -tyyppistä ankkuria, joka pitää paremmin kovassa hiekkapohjassa ja pureutuu kasvillisuuden läpi.
..ketjun pituus (30m) saattaa jossain olla lyhyehkö. Ankkurisi ei ole ylimitoitettu!
Itse olen ankkuroinut lukuisia kertoja sekä Etelä-, Länsi- että Pohjois-Norjassa. Saaristo on upea ja hienoja, yksinäisiä ankkuripaikkoja riittää - sitä enemmän ja sitä jylhempiä mitä pohjoisemmaksi menet! Varaudu siihen, että aika usein on mahdollista kiinnittäytyä kyljittäin kallioon (fendarilauta on tarpeen). Monissa karttaan merkityissä ankkuripaikoissa on kiinnitysrautoja kylkikiinnitystä varten. Vuonoissa on yleensä liian syvää ankkurointiin, mutta saaristossa on alle 10 metrin syvyisiäkin ankkuripaikkoja. Vuonoissa on usein oikukkaita katabaattisia tuulia, mutta saariston ankkuripaikat tarjoavat yleensä paremman tuulen suojan.
Toivotan mukavia purjehdusajatuksia!
parantelisin ankkurointisysteemiäsi keventämällä ankkurin 15 kiloon ja laittamalla 60 metriä ketjua ja, jos vielä aiot paljon ankkuroida sähköinen ankkurivinssi säästää selkävaivoilta ja nopeuttaa ankkurointioperaatioita.
Tein juuri päinvastoin kuin nimimerkki "27" ehdottaa. Kahden sähkövinssin jälkeen päädyin käsikäyttöiseen Simpson-Lawrence ankkurivinssiin. Ketjua on 75 m. Kyllähän vinssaus bodauksesta käy, jos kaiken ketjun on laskenut ulos ja sen vinssaa sisään tuulen painaessa venettä. Yleensä kuitenkin riittää 20-30 m. Selkä ei ole kipeytynyt, koska työasento on ergonominen (ei tarvitse kyykkiä).
Käsikäyttöisen ankkurivinssin tärkein etu on toimintavarmuus ja riippumattomuus sähköstä. Molemmissa sähkövinsseissäni oli yllättäviä vikoja ja ne aiheuttivat hankalia tilanteita. Kerran vinssi jumittui ketjupyörän haljetessa juuri, kun ankkuri olisi pitänyt saada ylös tuulen kääntymisen ja aallokon kasvamisen takia. Kerran piti uusia sähkömoottori, koska se oli pitkän avomerilegin jälkeen syöpynyt pilalle. Sähkövinssiä voi toki käyttää vinssikahvalla veivaamalla, mutta sepä vasta raskasta ja hankalaa onkin verrattuna "oikeaan" ankkuripeliin.
En myöskään vaihtaisi kevyempään ankkuriin. Miksi vaihtaisin, jos entinen mahtuu keulan ankkuripidikkeeseen? Painava keula-ankkuri pitkä painava ketju on hyvä yhdistelmä tostilanteissa. Kevyt "lounasankkuri" tai peräankkuri on asia erikseen. Se saa olla kevyempi.
Mikähän logiikka mahtaa olla siina että juuri peräankkuri voisi olla pidoltaan huonompi? Yleensähän keula on kiinni esim kalliossa tai laiturissa, jos perästä on laskettu ankkuri ja tällöin ankkurin pito pitää olla mahdollisimman hyvä, jotta vältytään keulan kolhuilta. Sen sijaan jos ankkuri lasketaan keulasta, ollaan vapaasti ankkuroituneena eikä useinkaan haittaa vaikka ankkuri vähän luistaisikin (kunhan tarttuu uudestaan). Sen toki ymmärtää ettei perässä haluta käsitellä eikä säilyttää kunnon ankkuria ja ketjua, koska monesti veneen perä ei kanna kunnolla edes miehistön painoa, mutta pitäisi erottaa toisistaan tarve ja mahdollisuus.
Tässä muutama näkökohta:
- ankkurivinssi ankkuriketju ovat tavallisesti veneen keulassa; raskas ankkuri ja ketju vaativat ankkurivinssin. Kunnollinen ankkurointivarustus on turvavaruste. Painavan ankkurin täysmittaisen ketjun käsittely on tosi hankalaa ilman ankkurivinssiä.
- peräankkuri tai ns. lounasankkuri lasketaan yleensä suojaisissa ankkuripaikoissa, joissa on verraten matalaa ja joissa keula kiinnitetään rantaan. Kevyttä (16 kg tai alle) ankkuria ja lyhyen ketjun köyden/ nauhan yhdistelmää pystyy käsittelemään ilman ankkurivinssiä. Harvassa veneessä on perässäkin ankkurivinssi. Siksi peräankkurikaan ei ole painava eikä ankkuriköyden/nauhan tarvitse olla kovin pitkä (käytännössä 50 m riittää Suomen saaristossa).
- keula-ankkurointi on toisinaan ainoa mahdollisuus ankkuroida, kun ankkuripaikka on syvä (esim. 20 m) ja avoin ison meren mainingeille. Rekaaminen voi johtaa katastrofiin. Ajattelepa ankkurilahtea, jossa on lukuisia veneitä. Tulee melkoinen hässäkkä, jos yöllisessä puuskassa joku vene alkaa rekata liian kevyen ankkurin takia ja törmäilee muihin veneisiin. (Useimmat Karibialla seilanneet tietävät sen "rumban"). Eikö ole oma ja myös muiden etu, että ankkurit pitävät? Ketjua on tapana laskea 5 kertaa syvyyden verran. (Kannattaa huomata sekin, että ankkuriköyden kanssa veneen liikkeet ovat erilaiset ja äkillisemmät kuin ankkuriketjua käytettäessä. Tämän huomaa erityisesti vuorovesialueen ankkurointipaikoilla, jossa virta kääntyilee).
- keula-ankkuroinnissa vene on pelkästään ankkurin varassa. Peräankkuroinnissa vene on yleensä kiinni myös keulasta.
http://www.sxk.se/tekniska/btf/ankring/af02.htm
Muutaman näkökohdan voisi ruotsalaisesta linkistä poimia lisäyksenä edelliseen:
- ankkuriköyttä tai -liinaa käytettäessä sopiva pituus on 5-10 kertaa syvyyden verran (pelkkää kettinkiä käytettäessä riittää yleensä 3-5 kertaa syvyys). Peräankkuroinnissa tämä tarkoittaisi käytännössä yleensä sitä, että ankkuri lasketaan kun ollaan n. 40 m päässä rannasta (ja ankkurissa on 5m ketjua 50 m liinaa).
- peräankkuroinnissa (keulan ollessa kiinni maissa) vene ei pääse pyörimään ankkurinsa ympäri. Siksi ankkurin pidolta ei vaadita samaa kuin keula-ankkuroinnissa ja esim. Fortress-kevytankkuri saattaa olla riittävän tehokas.
Vain alle promille suomalaisista veneilijöistä joutuu Karibian ankkurointihässäköihin tai vuorovesivirtojen pyörteisiin kiinnittymispaikoillaan. Sen sijaan käytännössä kaikki kiinnittyvät (luonnon)rantoihin keula edellä ja varmistavat veneen paikoillaan pysymisen peräankkurilla. Tällöin peräankkurin mahdollisimman hyvä pito antaa mielenrauhaa ja ehkäisee karibialaisia hässäköitä. Koska peräankkurin veto on veneen suuntainen ja jo pienikin sivutuuli tai tuulenpyörre pyrkii siirtämään venettä halutusta paikasta sivulle, syntyy peräankkuriin voimakas veto. Sitä voimakkaampi mitä vähemmän veneen halutaan liikkuvan sivusuunnassa. Jos veneitä on useampia kylki kyljessä kuten suosituissa rantautumispaikoissa usein on, niin sitä tärkeämpää on, että jokaisen peräankkuri pitää. Tällöin veneet eivät nojaa liikaa toisiinsa aiheuttaen ylimääräistä rasitusta siihen veneeseen, jolla on pitävin ankkuri. Danforth-tyyppinen ankkuri pitää peräankkurina hyvin, koska vedon suunta ei juuri muutu. Myös Bruce-tyyppi on (minulla) toiminut hyvin mutta se voi olla arvaamaton, jos ankkurin kauhaan sattuu sopivankokoinen kivi. Silloin pito saattaa olla aluksi hyvä mutta pettää kovemmassa kuormituksessa kerrasta.
Ainakin minä käytän keula-ankkurointia luonnonsatamissa paljon useammin kuin peräankkuria, koska purjehdin paljon yksin. Ymmärrän hyvin, että ne joilla ei ole keulassa ankkurivinssiä ja ankkuria kettinkiä, pitävät keula-ankkurointia harvinaisena tai luulevat "kaikkien" kiinnittävän keulan maihin. Mistä ihmeestä laskit, että vain "promille" veneilijöistä seilaa Itämeren ulkopuolelle (vuorovesialueelle)?
En myöskään ymmärtänyt ainoastakaan viestistä, että kukaan olisi esittänyt huonoa peräankkuria. Minun mielestäni täällä on kerrottu, ettei peräankkurin tarvitse olla niin iso kuin ankkuripelillä hoidettava keula-ankkuri (pääankkuri tai myrskyankkuri - miten veneen raskainta ankkuria nyt halutaankaan kutsua).
Jos ankkurivarustus toimii Saaristomerellä kaikissa olosuhteissa, sillä luulisi pärjäävän muuallakin, kunhan ketju tai köysi vaan on tarpeeksi pitkä.
Helposti laskettava keula-ankkuri ja kumivene ovat alentaneet kynnystä luonnonsatamien käyttöön. Liikun paljon myös yksin ja tällöin keulan uskaltaa ottaa rantaan vain aivan tyynellä säällä tai todella suojaisissa paikoissa, jos ulkopuolista apua ei ole saatavilla. Kumiveneen saa kannelta veteen n. 15 minuutissa, joten sama aika menee helposti sopivan rantautumispaikan etsiskelyyn ja köysien virittelyyn.
Täysin samaa mieltä. Lisään tähän vielä sen, että keula-ankkuroinnista on helppo lähteä liikkeelle. Aika usein nostan ison valmiiksi, kun ensin olen vinssannut ketjua sisään (sen verran, että vene vielä pysyy paikallaan keula tuuleen). Jos tilaa on riittävästi, lähden ankkuripaikalta purjein. Paljon yksinkertaisempaa ankkurointi ja ankkurista lähteminen on kuin peräankkuroinnissa keulan rantaan kiinnittämisessä. Ei tarvita lepuuttajiakaan eikä kallioille hyppimisiä ja saa olla omassa rauhassa. Sopivia keula-ankkuroinnin luonnonsatamia on runsaammin kuin niitä, joissa keula pitää saada maihin. Ehkäpä juuri siksi pelkän peräankkuroinnin käyttäjät kuvittelevat, ettei "kukaan" käytä keula-ankkuria - ei olla samoissa satamissa vieretysten. Päiväpurjehduksilla saaristossa en edes nosta jollaa kannelle, hinaan perässä. Kannattaa kokeilla ensi kesänä niin, että turhat ennakkoluulot karsiutuvat.
Lisätään vielä, että kyllä ankkurin voi nostaa perästäkin ylös ja lähteä purjeilla. Ankkurin irrottua pohjasta avataan keularulla ja annetaan tuulen viedä. Loput köydet kenttingit ankkurin voi ottaa sisälle, kun ne on hinattu puhtaiksi. Tämän jälkeen keula ohjataan tuuleen ja vedetään iso ylös. Käytän lähes aina perästä laskettavaa ankkuria. Jos jään redille, vien ankkuriköyden keulaknaapiin. Vene täytyy tällöin kiepauttaa ympäri sekä tullessa, että lähdettäessä. Homma hoituu yksinkin helposti.
Ankarolinan ympärille kannattaa ommella kangaspussi UV-säteilyä blokkaavasta kankaasta. Näin menetellen liina ei heikkene auringonvalosta ja käyttöikä kasvaa kymmenillä vuosilla... Kangaspussin voi ottaa pois siksi aikaa kun liinaa kelaillaan ulos tai sisään.
Sesonkiaikana keulakiinnityssatamissa ollaan usein vieretysten, lepuuttajat välissä. Ei tunnu kivalta, jos siinä joku yksinpurjehtija rupeaa "urheilemaan" aivan oman veneen vieressä. Ei varsinkaan silloin kun tuuli on sivulta tai perän puolelta. Parempi sittenkin, että starttaat koneen ja nostat seilisi vasta kauempana muista veneistä. Ulompana redillä ankkuroivat voivat tehdä mitä haluavat, se ei huolestuta.
Purjeilla voi tulla ja lähteä satamasta silloin, kun muita veneitä ei ole vieressä.
Miksei jokaisen uimatason kulmassa ole ankkurikippi jo valmistajalta lähtiessä. Siitä ankkiriköysi vintturille?
Tyhmää repiä ja raastaa ankkuria joka kerta pienestä boxista ja sinne takaisin, pestä kurajäljet ja korjata kolhut. Niissä veneissä, joissa on taavetit ahterissa, on selvää, että sen ulkokulmassa tai veneen ja jollan välissä on oltava ankkurikippi ja siitä ankkuriköysi vintturille.
Toista asiaa en myöskään ymmärrä, että fendarit sijoitetaan keulakaiteeseen näköesteeksi. Mistä tämä hulluus on peräisin? Fendareille, ankkureille, pooshaalle, liiveille, apuveneille, airoille ja muille kamoille kuuluu olla oikeat paikat eikä missä tahansa-paikat!
Ankarolinaa käytin 7 vuotta, Arifinin kelaa nyt 10 vuotta. Kumpaakaan en täysin tyytyväinen, seuraava hankinta on MH-metallin Atlantic-kela. Parin tutun haastattelun mukaan on parempi kuin kumpikaan edellisistä (ei tosin kovin tieteellinen peruste, mutta tuntuu olevan järeämpää tekoa).