Sikatilojen eläinsuojelu rikoksia kuvanneelle Saila Kivelälle. Samoin presidentti Halonen on jo nyt nimennyt Sailan yhdeksi linnaan kutsun saajaksi. Edelleen vakavasti harkitaa että Saila Kivelälle myönnettäisiin Valkoissen ruusun ritarikunnan ansiomerkki, uhrautuvasta työstä isänmaan siistimiseksi.
Yhteiskunta Heidi Huhtala
•Sikatilojen kuvaaja esittäytyy
Sikatilojen oloja kuvanneet aktivistit ovat päättäneet tulla julkisuuteen. Saila Kivelä kertoo Fifille, miksi Suomen eläinsuojelulaki ei toimi ja mitä tiloilla nähtiin.
12.12.2009 ]
Saila Kivelä on yksi eläinaktivisteista, jotka kävivät tänä syksynä kuvaamassa suomalaisilla sikatiloilla. Hän halusi tulla julkisuuteen omalla nimellään, jotta keskustelu tuotantoeläinten kohtelusta ei jäisi tähän.
"Mielestäni on tosi tärkeää, että ihmiset tietävät, miten eläimiä Suomessa pidetään – mistä heidän ruokansa tulee. Halusin mennä itse paikan päälle katsomaan, miten eläimet voivat ja onko tapahtunut muutosta kahden vuoden takaiseen verrattuna."
Kaksi vuotta sitten Tehotuotanto-kampanjan aktivistien kuvaama järkyttävä materiaali suomalaisilta broileritiloilta, sikaloista ja kanaloista aiheutti suuren julkisen kohun ja eläinten olot tuomittiin laajalti. Viranomaiset lupasivat ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin eläinten olojen parantamiseksi.
Tämänsyksyiset kuvat sikatiloilta paljastavat kuitenkin, ettei muutosta parempaan suuntaan ole tapahtunut. Siat elävät ahtaissa, likaisissa oloissa ilman virikkeitä. Niillä on haavoja, paiseita, ruhjeita, irti purtuja häntiä ja katkenneita jalkoja. Kuolleita ja puolikuolleita eläimiä lojuu muiden joukossa. Samanaikaisesti Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut sianlihan markkinointia neljännesmiljoonalla.
Kuvamateriaali on kuvottavaa katsottavaa. Saila toteaakin, että eläinten kärsimyksen näkeminen paikan päällä oli todella raskas kokemus.
"Haju sikatiloilla oli sanoinkuvaamattoman hirveä. Itse kuvaustilanteessa täytyi kuitenkin pitää mielessä, että materiaalilla ja sen julki saattamisella voidaan vaikuttaa tilanteeseen."
Suomen eläinsuojelulaki mahdollistaa eläinten pitämisen ahtaissa oloissa. Lain mukaan yhteiskarsinoissa pidettävälle 85-110 kg painavalle lihasialle on taattava vain 0,65 neliömetriä elintilaa. Yli 110 kg painavalle sialle taataan yksi neliömetri. Porsitushäkeissä olevat emakot elävät eristyksissä lajitovereistaan. Eläinsuojelulain mukaan häkin leveyden on oltava 85 senttimetriä. Tämä tarkoittaa, ettei emakko pysty edes kääntymään.
Sikatehtaat-kampanja pyrkii muuttamaan ihmisten eläinkuvaa. Tavoitteena on, että eläimet nähtäisiin yksilöinä ja että maataloustuotanto muuttuisi eläimiä ja ympäristöä kunnioittavaksi.
"Säädöksissä eläin nähdään tuotantovälineenä, eikä sen yksilöllisiä tarpeita huomioida. Haluan peräänkuuluttaa, että eläin nähtäisiin sellaisena olentona kuin se todellisuudessa on eli yksilöllisenä ja tuntevana", Saila Kivelä painottaa.
Lue myös artikkelit Paluu sikatiloille sekä Salakuvaus paljasti eläinsuojelutarkastusten tehottomuuden.
Yhteiskunta Heidi Huhtala
•Sikatilojen kuvaaja esittäytyy
Sikatilojen oloja kuvanneet aktivistit ovat päättäneet tulla julkisuuteen. Saila Kivelä kertoo Fifille, miksi Suomen eläinsuojelulaki ei toimi ja mitä tiloilla nähtiin.
12.12.2009 ]
Saila Kivelä on yksi eläinaktivisteista, jotka kävivät tänä syksynä kuvaamassa suomalaisilla sikatiloilla. Hän halusi tulla julkisuuteen omalla nimellään, jotta keskustelu tuotantoeläinten kohtelusta ei jäisi tähän.
"Mielestäni on tosi tärkeää, että ihmiset tietävät, miten eläimiä Suomessa pidetään – mistä heidän ruokansa tulee. Halusin mennä itse paikan päälle katsomaan, miten eläimet voivat ja onko tapahtunut muutosta kahden vuoden takaiseen verrattuna."
Kaksi vuotta sitten Tehotuotanto-kampanjan aktivistien kuvaama järkyttävä materiaali suomalaisilta broileritiloilta, sikaloista ja kanaloista aiheutti suuren julkisen kohun ja eläinten olot tuomittiin laajalti. Viranomaiset lupasivat ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin eläinten olojen parantamiseksi.
Tämänsyksyiset kuvat sikatiloilta paljastavat kuitenkin, ettei muutosta parempaan suuntaan ole tapahtunut. Siat elävät ahtaissa, likaisissa oloissa ilman virikkeitä. Niillä on haavoja, paiseita, ruhjeita, irti purtuja häntiä ja katkenneita jalkoja. Kuolleita ja puolikuolleita eläimiä lojuu muiden joukossa. Samanaikaisesti Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut sianlihan markkinointia neljännesmiljoonalla.
Kuvamateriaali on kuvottavaa katsottavaa. Saila toteaakin, että eläinten kärsimyksen näkeminen paikan päällä oli todella raskas kokemus.
"Haju sikatiloilla oli sanoinkuvaamattoman hirveä. Itse kuvaustilanteessa täytyi kuitenkin pitää mielessä, että materiaalilla ja sen julki saattamisella voidaan vaikuttaa tilanteeseen."
Suomen eläinsuojelulaki mahdollistaa eläinten pitämisen ahtaissa oloissa. Lain mukaan yhteiskarsinoissa pidettävälle 85-110 kg painavalle lihasialle on taattava vain 0,65 neliömetriä elintilaa. Yli 110 kg painavalle sialle taataan yksi neliömetri. Porsitushäkeissä olevat emakot elävät eristyksissä lajitovereistaan. Eläinsuojelulain mukaan häkin leveyden on oltava 85 senttimetriä. Tämä tarkoittaa, ettei emakko pysty edes kääntymään.
Sikatehtaat-kampanja pyrkii muuttamaan ihmisten eläinkuvaa. Tavoitteena on, että eläimet nähtäisiin yksilöinä ja että maataloustuotanto muuttuisi eläimiä ja ympäristöä kunnioittavaksi.
"Säädöksissä eläin nähdään tuotantovälineenä, eikä sen yksilöllisiä tarpeita huomioida. Haluan peräänkuuluttaa, että eläin nähtäisiin sellaisena olentona kuin se todellisuudessa on eli yksilöllisenä ja tuntevana", Saila Kivelä painottaa.
Lue myös artikkelit Paluu sikatiloille sekä Salakuvaus paljasti eläinsuojelutarkastusten tehottomuuden.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.