Suunnittelemme mieheni kanssa asunnon ostoa.
Olemme 23-vuotiaita, naimisissa, asumme tällä hetkellä vuokralla (750€/kk), molemmat käymme töissä ja yhteensä tulomme ovat verojen jälkeen n. 2500€ luokkaa. Kulutusluottoja on 11500€ :lla, säästöjä ei ole kuin alle 1000€.. Haaveilemme 3h k asunnosta Helsingissä, lainaa tarvitsisi siis noin 150-160 000€. Lisäksi meille on tulossa vauva huhtikuussa, jään äitiyslomalle maaliskuun alussa, jolloin tuloni tippuvat. Asunnon ostamista olemme enemmän ja vähemmän suunnitelleet jo vuoden ajan. Ensin suunnitelmana oli ostaa asunto häidemme jälkeen tänä syksynä, mutta sitten tulin raskaaksi - suunnittelematta. Nyt tuntuu turhauttavalta maksaa iso summa rahaa "tuhkana tuuleen" joka kuukausi. En vain tiedä, miten pankit suhtautuvat meihin lainanhakijoina, varsinkaan nyt kun olen jäämässä äitiyslomallekin. 3 pankkiin lähetin jo kyselyäkin, nyt vain takuu-asiat mietityttävät.
Kyseessä olisi ensiasunnon ostaminen, molemmille. Valtiohan takaa käsittääkseni osan, pankista voi ostaa "oma takaus"-nimisen tuotteen, jolla voi taata maks. 20 000€ lainasta maksamalla jonkin pienehkön summan pankille. n. 5-10% jää lainasummasta vielä ilman takaajaa. Kysynkin nyt, miten olette tuon viimeisen, puuttuvan summan saaneet hoitumaan? Voiko vanhemmat taata vain tuon n. /-10 000 € suuruisen osan lainasta? Tiedän, etteivät vanhempani suostu suurempaan summaan tulemaan takaajiksi, hyvä jos edes tuollaiseen summaan.
En kaipaa mitään kommentteja siitä, kuinka typerää on ollut ottaa käyttölainoja ja olla säästämättä. Tilanteemme on mikä on, ja toivon ASIALLISIA vastauksia kysymykseeni.
Olemme 23-vuotiaita, naimisissa, asumme tällä hetkellä vuokralla (750€/kk), molemmat käymme töissä ja yhteensä tulomme ovat verojen jälkeen n. 2500€ luokkaa. Kulutusluottoja on 11500€ :lla, säästöjä ei ole kuin alle 1000€.. Haaveilemme 3h k asunnosta Helsingissä, lainaa tarvitsisi siis noin 150-160 000€. Lisäksi meille on tulossa vauva huhtikuussa, jään äitiyslomalle maaliskuun alussa, jolloin tuloni tippuvat. Asunnon ostamista olemme enemmän ja vähemmän suunnitelleet jo vuoden ajan. Ensin suunnitelmana oli ostaa asunto häidemme jälkeen tänä syksynä, mutta sitten tulin raskaaksi - suunnittelematta. Nyt tuntuu turhauttavalta maksaa iso summa rahaa "tuhkana tuuleen" joka kuukausi. En vain tiedä, miten pankit suhtautuvat meihin lainanhakijoina, varsinkaan nyt kun olen jäämässä äitiyslomallekin. 3 pankkiin lähetin jo kyselyäkin, nyt vain takuu-asiat mietityttävät.
Kyseessä olisi ensiasunnon ostaminen, molemmille. Valtiohan takaa käsittääkseni osan, pankista voi ostaa "oma takaus"-nimisen tuotteen, jolla voi taata maks. 20 000€ lainasta maksamalla jonkin pienehkön summan pankille. n. 5-10% jää lainasummasta vielä ilman takaajaa. Kysynkin nyt, miten olette tuon viimeisen, puuttuvan summan saaneet hoitumaan? Voiko vanhemmat taata vain tuon n. /-10 000 € suuruisen osan lainasta? Tiedän, etteivät vanhempani suostu suurempaan summaan tulemaan takaajiksi, hyvä jos edes tuollaiseen summaan.
En kaipaa mitään kommentteja siitä, kuinka typerää on ollut ottaa käyttölainoja ja olla säästämättä. Tilanteemme on mikä on, ja toivon ASIALLISIA vastauksia kysymykseeni.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Liian suuri laina tuloihin nähden.
Moi voi ne taata juuri tuon 10 000 ei ongelmaa. Mutta vielä sanoisin sen että jos otatte 160 000 lainaa vaikka 30v maksuajalla niin kuukausi eräksi 4% korolla tulee n 770 vastike kolmoista vesimaksuineen voi olla n 250e.
Eli mieti tarkkaan onko teillä varaa maksaa 1000-1100 asumiskuluja kuukaudessa plus kulutusluoton lyhennys. Muutenhan tuo vielä onnistuisi mutta kun vielä jäät äityyslomalle.
Mutta etteköhän itse tiedä parhaiten.
Hyvää jatkoa ja onnea asunnon hankintaan
Toivon todella ettei MIKÄÄN, toistan MIKÄÄN pankki myönnä teille lainaa ilman 30% omarahoitusosuutta. Taloutenne on todella heikoilla jäillä. Säästöön ette ole nytkään saaneet lanttiakaan, vaan olette melko raskaasti velkaantuneita jo nyt tuloihinnne nähden.
Ei taida noilla spekseillä lainaa irrota. Nykyään tarvitsee olla omaa rahaa, varsinkin, jos meinaa ton hintaluokan asuntoa. Lisäksi tulot pitäisi olla paljon suuremmat.
Nykyään tietty pankkien lainalaskurit näyttää alhaisilla koroilla kivoja lukuja, mutta taitaa se pitkän ajan keskimääräinen korkotaso olla siellä 4%.
Niin siis tarkoitus on maksaa jo olemassa olevat velat pois tuolla 150 000 lainalla, ei missään nimessä niin että jäävät vielä kummittelemaan omina lainoinaan rinnalle.
Periaatehan on, että asuntoon menee kaikki lainarahat, koska asuntolainojen koroista saa vero-alennusta.
Mutta kannattaa tehdä "remonttia" 11 500 eurolla. Aika varmaa kuitenkin on, ettette saa lainaa.
Jos jatkatte vuorka-asumista ja kun vauva syntyy, todennäköisesti saatte asumistukea Kelasta ihan mukavasti. Kannattaa pyytää Kelasta ennakoiva asumistuki-laskelma tai kokeilla kelan sivuilla olevalla laskurila mikä on tilanne. 750 euroa voi vähentyä jonkin verran ja vauvasta tulee sekä kuluja, mutta tulojakin 110 euroa/kk.
Melkein suosittelisin sitä Aspia muutamaksi vuodeksi, voisitte treenata, miltä se asunnon maksaminen tuntuisi "livenä". Palkintona extrahyvitys koroissa, ehkä muutama tonni säästöpalkkiota ja valtion jonkinlainen takaus. Plus tietysti oma osuus säästöissä.
Ehditte kyllä, aikaa on ainakin 40 vuotta olla asuntovelallinenkin.
Oikotieltä löytyy nyt Hesasta alle 150.000 € kerrostalokolmioita 20 kpl, joten valinnanvaraa on.
Jos aikomuksenanne on ostaa esim. 140.000 € asunto ja maksaa hiukan yli 11.000 € kulutusluotot pois kokonaan uudella lainalla, niin miten aiotte selittää pankille tarvitsevanne 140.000 asunnon ostoon yli 150.000 lainaa? Asunnon vakuusarvohan on n. 70-75 % sen arvosta. Kyllä sille "remonttilainallekin" pitää saada reaalivakuus. Asunnon peruskorjaukseen käytettävä laina on asunnon hankintaan käytettävän lainan veroista verovähennysmielessä, mutta asunnon peruskorjausta ei ole maalaus- ja tapetointiremontti tai muu vastaava vuosikorjaustasoinen remontointi. Katsokaapa ohjeet verohallinnon nettisivuilta. Pintaremonttilaina on kulutusluottoa, jonka korko ei ole verovähennyskelpoinen, sitä paitsi kulutusluoton korko tuppaa olemaan paljon korkeampi kuin asuntolainan, kuten varmaan tiedättekin.
Teidän tulonne ovat toki vakituiset, mutta varsin vaatimattomat ja putoavat äitiysloman myötä. Säästöjä ei ole paljoakaan ja teillä on yli 11.000 € kulutusluottoa (jota kutsutte käyttölainoiksi). Ette oikein hallitse tulojen ja menojen tasapainoittamista. Ette voi kuluttaa enempää kuin tienaatte. Taloudesta ja elämästä puuttuu tietty suunnitelmallisuus. Suosittelen, että hankkiudutte eroon kulutusluotoista eli maksatte ne pois, minimoitte muut kulunne ja säästätte omaa rahaa. Asumismenoja voi pienentää muuttamalla halvempaan ja ehkä pienempään asuntoon.
Mitä tulee varsinaiseen kysymykseenne, niin minulla ei ollut mitään puuttuvaa vakuutta.
Vanhemmat voivat taata ihan niin suuren lainanosan kuin haluavat, mutta haluavatko he esim. pantata oman asuntonsa? Pankki kelpuuttaa minkä tahansa reaalivakuuden.
en ota kantaa teidän kulutusluottoihin. Mutta onko mahdollista että tulonne jossain vaiheessa on nousussa. Tuo 2500 euroa/netto/kk on nimittäin aika alhainen. Vastaa lähemmin yhden ihmisen nettotuloja. Jos nykyiset alhaiset tulot ovat vain tilapäisiä jostain syystä niin kannattaisiko odotta että nousevat. Mekin asuttiin vaimon kanssa vauvan kanssa yhden vuoden vielä vuokralla pienessä kaksiossa ennenkuin ostettiin oma asunto. Vaimo oli nimittäin tuloton ennen sitä ja vasta töihin päästyään muutimme omaan.
Kelasta emme saa asumistukea. Lapsilisä on 100€/kk, ei 110.
Nii-in, pienet on tulot verojen jälkeen. Itselläni bruttotulot 1670€/kk ja miehellä n. 1500€/kk. Ja äitiyslomalla minun tuloni tippuvat entuudestaan, siksi jos saisimme nyt asuntolainan, maksaisimme äitiyslomani ajan pelkkiä korkoja.
Nykyisiin vuokramenoihimme nähden, 150t lainalla asumiskustannuksemme nousisivat 100-250eurolla/kk (lyhennys 700€/kk yhtiövastike150-300€/kk), riippuen yhtiönvastikkeesta. Ja kun ottaa huomioon, että kulutusluotot sisältyisivät tuohon lainarahaan, ja suurehkot kuukausierät poistuisivat, jäisi käyttöömme asumiskulujen nousun jälkeen 350-200€ enemmän rahaa kuin nykyään. Itse siis näen, että taloudellinen tilanteemme kohentuisi huomattavasti. Velka ja velka-aika luonnollisesti kasvaisivat, mutta korot pienenevät, vaikuttavat verotukseen seuraavat 10 vuotta, maksaisimme omaa asuntoa pois.
Yhdestä pankista jo ottivat yhteyttä, menemme paikan päälle keskustelemaan. Katsotaan mitä sanovat.
MUTTA.
Osaisiko kukaan vastata alkuperäiseen kysymykseeni? Eli miten nuo takaushommat menevät ensiasuntoa ostettaessa?
"Nykyisiin vuokramenoihimme nähden, 150t lainalla asumiskustannuksemme nousisivat 100-250eurolla/kk (lyhennys 700€/kk yhtiövastike150-300€/kk), riippuen yhtiönvastikkeesta. Ja kun ottaa huomioon, että kulutusluotot sisältyisivät tuohon lainarahaan, ja suurehkot kuukausierät poistuisivat, jäisi käyttöömme asumiskulujen nousun jälkeen 350-200€ enemmän rahaa kuin nykyään. Itse siis näen, että taloudellinen tilanteemme kohentuisi huomattavasti. Velka ja velka-aika luonnollisesti kasvaisivat, mutta korot pienenevät, vaikuttavat verotukseen seuraavat 10 vuotta, maksaisimme omaa asuntoa pois."
Eli lyhennys 700e, yhtiövastike 150-300e, sähkö, vesi, vakuutukset, mahdollinen autopaikka, ym. Sitten on myös otettava huomioon rahoitusvastike, jos taloyhtiö päättää merkittävistä remonteista. Ja tietty se asunnon omistajan painajainen, eli putkiremontti.
Täytyy sanoa että olette vetämässä talouttanne todella tiukoille. Ns. juoksevien menojen lisäksi tulee kertaluonteisia, usein yllättäviä menoja. Teillä ei ole nytkään puskuria niitä varten. Päin vastoin, olette ottaneet kulutusluottoa.
Ainoa positiivinen asia on se että hoiva- ja siivousalalla riittänee töitä. Tietty jos miehesi sairastuu ja joutuu olemaan poissa töistä, olette pulassa.
Miettikää vielä!
En löytänyt mainintaa työsuhteiden laadusta. Ovatko työsuhteenne vakituisia vai määräaikaisia? Entä millä alalla toimitte?
Pankit katsovat aika tarkkaan nykyään myös sen millä alalla työskentelee eli miten lama ravistelee juuri sitä alaa.
Olemme molemmat vakituisessa työsuhteessa. Minä työskentelen hoiva-alalla ja mieheni puhtaanapitoalalla.
Alkuperäinen kysymyksen asettelu on väärä. Takaus varmaan järjestyy, lainankin varmaan saa kun tarpeeksi järjestellään. Asunto kelpaa noin 70 % vakuudeksi, valtio takaa 15 % ja pankki + takaajat loput.
MUTTA oikea kysymys teiltä pitäisi kuuluu KANNATTAAKO ottaa lainaa noilla alkutiedoilla, millaiseksi elämä muodostuu tuloihin nähden raskaasti velkaantuneena, miltä tuntuu kun elämässä on vain asuntolaina ja muut asiat tulevat kaukaa perässä. Raha-asiat ovat suurimpia syitä riitoihin ja eroihin.
Ehdotus teille. Jatkatta vielä jonkun aikaa vuokralla. Samalla maksatte kulutusluottoa pois ja pistätte hieman rahaa säästöönkin. Asunolainaa ehtii sitten myöhemminkin maksella. Asuntolaina olisi hyvä olla noin max 30 % nettotuloista. Max 15-20 vuotta. Omaa rahaa ainakin 10 - 30 %. Aluksi hieman vaatimattomapi asunto ja kun siitä maksettu noin 30-50 % voi ostaa paremman asunnon. Näin riskit pysyvät kohtuudessa.
Kiitos kaikille vastauksista!
Kaikista pankeista joihin lähetin hakemuksen, on otettu yhteyttä ja jatkamme keskustelua siellä vertaillen tarjouksia. Ilmeisesti vanhempieni taattavaksi jäisi 5% lainasta, ja sen suostuivat ilomielin takaamaan.
Vuokralla asuminen ja siinä ohella säästäminen tulisi kuuloonsa, jos vuokra-asunnon saisi parisataa euroa halvemmalla vuokralla, jolloin rahaa oikeasti jäisi säästöön enemmänkin kuin parisataa kuussa. Nyt kun tuloni tippuvat ja vauva syntyy = menot kasvavat, tuntuu siltä että nyt tai ei koskaan. Voi olla, että teemme tässä virheen, mutta tekemiemme laskelmien mukaan 150t e laina on meille maksimi, mistä selviämme siten että rahaa jää käyttöön muuhunkin kuin velan lyhentämiseen. Mikäli löydämme asunnon halvemmalla (nyt olemme katsoneet yhtä jonka hinta on 130t), ostamme luonnollisesti halvemmalla. Hinnat pk-seudulla ovat mitä ovat.
Hyvää uutta vuotta kaikille!
Ilmoittelethan sitten tänne kun olet käynyt pankeissa neuvottelemassa mitä kertoivat. Tarkat laskelmat kannattaa olla minkäverran rahaa mihinkin menee.
Pankissa ovat kiinnostuneita myös varmaan siitä mitä tuolla kulutusluotolla on ostettu (auto tms.)
Ja kuten tuossa ylempänä joku kertoikin että raha-asiat ovat suurimpia syitä riitoihin ja eroihin. Eli realisti kannattaa olla ja laittaa kaikki nykyiset (ja menneet) menot paperille niin voi katsoa mitä viivan alle jää.
Jos teillä on nyt tiukkaa talouden kanssa, ei se ainakaan helpota lainan ottamisen jälkeen ja varsinkin kun tulotaso tippuu vauvan syntymän myötä.
Jos saatte tuon kulutusluoton yhdistettyä tuohon asuntolainaan niin se varmasti helpottaa ainakin alkuvaiheessa. Mutta varmaa on että asuntolainan saaminen ja oma asunto eivät takaa onnea ja iloa vaikka moni niin luulee.
Onnea kuitenkin lainanhakuun ja onnea erityisesti tulevan vauvan johdosta!
Onnea vai oikein paljon keväälle vauvan johdosta :)
Kun tutkitte laina-ehtoja ja muita, muistakaa ottaa huomioon myös yhtiövastikkeet, rahoitusosuudet, sauna, vesi, parkkipaikka, sähkö, vakuutus jne.
Itse lainassa ei kai ole sen kummempaa vertailua kuin että selvittää, mitkä ovat
- lainan nostokulut
- lainan marginaali
- korko, onko 3 kk, 12 vai mihin sidottu
- sopivin rahoitustapa (annuitetti, tasaerä..)
- takaisinmaksusaika, 20 - 25 vuotta
- mahdolliset muut ehdot, suoraveloituspalkkiot ja muut.
Takaajana olisin tietysti kiinnnostunut tietämään, milloin takausvastuu päättyy.
**
Oletko aivan varma tuosta Kelan asumistuesta, ettette varmasti saisi mitään? Aika uskomatonta, sillä tulonne tipahtavat todella pieneksi kun jäät äikkärille, oliko se 3 kk:n jälkeen?
Kun tulonne ovat nytkin hyvin pienet, kun yhden hengen palkan keskiarvo on jotain 2900 euroa, ette tienaa samaa edes yhdessä molempien palkoilla??
Kannattaa todella räknätä, miten asiat etenee.
Omasta asunnosta on hankalaa päästä eroon, vuokra-asunnon voi aina vaihtaa nopeasti pienempään ja halvempaan.
Omassa asunnossa mennään juuri niillä yhtiövastikkeilla, vesimaksuilla jne mitä hallitus/osakkaat päättävät. Vaikuttaa ei juuri voi mihinkään, ei edes isännöintipalveluihin tai kiinteistöhuoltoon, tai siivoukseen.
Onnea joka tapauksessa mietintöihin.
"Kun tulonne ovat nytkin hyvin pienet, kun yhden hengen palkan keskiarvo on jotain 2900 euroa, ette tienaa samaa edes yhdessä molempien palkoilla??"
Se 2900 euron on keskipalkka, ei keskitulo. Mukaan lasketaan ainoastaan vakituisessa kokopäivätyössä olevat. Heistä n. 20% saa tätä keskipalkkaa. Mediaanipalkka on huomattavasti vähemmän. Jos mukaan lasketaan myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat, osapäiväiset, ym...keskitulo näyttää ihan toisenlaiselta.
Nuori-parihan on nimenomaan vakituisessa kokopäivätöissä olevia.
Ja heidän tilanne vielä huononee, kun äitiyspäiväraha alkaa.
Positiivista on, ettei hoiva-ala tai jäteala "ikinä" lopu, mutta keikkahommaa voi joutua tekemään extrana.
Tosin keikkahommista voi saada lähihoitajat yms enemmän kuin vakipalkkaa saavat. Tarha-maksut taitavat olla taas samaa hintatasoa kuin aikoinaan, joten extratyöt samana päivänä on hankalat lapsen kanssa.
Keskipalkka on minun mielestä se, mihin kannattaa tähdätä itse kunkin.
Talouselämän sivuilla oli jokin aika sitten laskelma, että pääkaupunkialueella asuvien on tienattava minimissään päälle 3000 euroa, jotta täällä pärjää. Ja yksin. Kaksistaan sitten tietysti yli 6000 euroa.
He taitavat olla juuri pääkaupunki-seudulla asuvia.
Toisaalta, elämässä on otettava riskejä. Ja kukin tekee riskipäätökset itse.
Itse vielä odottelisin ja nauttisin vauvasta, taloudellisesta sitoutumattomuudesta asuntoon jne.
Ehtii sitä olla pankin velkavankeudessa vähän myöhemminkin.
Kannattaa myös varautua korkojen nousuun. Lainalaskurilla on helppo kokeilla eri skenaariot, mutta mielestäni kannattaisi ainakin tutkia 3% ja 5% tilanteet. Esim 12 kk Euribor kävi pariin otteeseen 5%:ssa kuluneen vuosikymmenen aikana.
Jos korot nousevat 5%:iin (Euribor+marginaali), joudutte lyhentämään ainakin 800 €/kk vaikka laina-aika pidennettäisiinkin 30 vuoteen (150k laina).