Tarkoituksena on tulla ensi suvena purjeveneellä (syväys 1,45 m) Ijsselmeeriltä Itämerelle. Tällä hetkellä tutkin Waddenzeen karttoja vuodelta 2001, hankin tietysti uudet kartat kunhan lähtö on lähempänä.
Noissa kartoissa on merkitty väylä Harlingenista Amelandiin ja siitä Pohjanmeren puolelle. Väylä näyttäisi olevan viitoitettu pääosin lateraaliviitoilla mutta väylä näyttäisi olevan laskuveden aikana osittain täysin kuivilla. Toinen, varmempi ja syvempi vaihtoehto vaikuttaisi olevan Harlingenista Terschellengenin länsipuolelta Pohjanmerelle mutta tämä reitti on jonkin verran pitempi.
Onko kenelläkään kokemusta pääseekö tuolla syväyksellä Harlingenista suoraan Amelandiin ollenkaan? Kuinka tarkkaa vuorovesilaskentaa mahdollinen pääsy edellyttää, eli riittääkö kun on liikkeellä HW:n molemmin puolin ja pysyy muualla LW:n molemmin puolin.
Noissa kartoissa on merkitty väylä Harlingenista Amelandiin ja siitä Pohjanmeren puolelle. Väylä näyttäisi olevan viitoitettu pääosin lateraaliviitoilla mutta väylä näyttäisi olevan laskuveden aikana osittain täysin kuivilla. Toinen, varmempi ja syvempi vaihtoehto vaikuttaisi olevan Harlingenista Terschellengenin länsipuolelta Pohjanmerelle mutta tämä reitti on jonkin verran pitempi.
Onko kenelläkään kokemusta pääseekö tuolla syväyksellä Harlingenista suoraan Amelandiin ollenkaan? Kuinka tarkkaa vuorovesilaskentaa mahdollinen pääsy edellyttää, eli riittääkö kun on liikkeellä HW:n molemmin puolin ja pysyy muualla LW:n molemmin puolin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
isseliltä suoraan den Helderiin, ota siellä rantakuppilassa kunnon känni ja sitten natotukikohdan ohi suoraan merelle ja kohti Holtenauta. Kysy kuppilanpitäjältä virtaustiedot niin pääset myötävirrassa sisään Elben suistoon, ja mieluummin valoisaan aikaan niin säästyt hässäkältä kun siellä on melkoinen liikenne. pohjanmerellä on liikennejakoalueen ja hiekkasärkkien välillä ihan hyvä kryssata pikku purkillasi.
Terschellengenin länsipuolelta, aivan rantaa pitkin, särkkien sisäpuolella ajaen pääsi hyvin Pohjanmerelle, korkealla vedellä ajaen. Ja sitten vaan poijulta poijulle ajaen Elbelle, laivaväylän rannanpuolella. Näkyivät yöllä valot paremmin kuin poijut päivällä. Alueella oli ajelehtivia troolinkappaleita, ei hyvä potkurissa.
En vastaa ihan kysymyksesi, mutta jos haluat vaihtoehtoinen reitti ja käydä Helgolandissa, niin sieltä voit ajaa suoraain Itään Tönningeniin ja Eiderin kautta Kieliin kanavaan. Pääset kiertämään ruuhkainen Elbe.
Muutama nostosilta ja Eiderjoen kanavan syvyys muistakseni 2.4m.
Olen seilannut kyseisillä vesillä yli kymmenen kertaa. Amelandin kautta voi toki mennä, mutta se väylä vaatii tarkkaa ajoitusta. Väylä on kulkukelpoinen vain ylävedellä. ¨Mielestäni Amelandin väylälle on kaksi selvästi helpompaa vaihtoehtoa, joita voin suositella:
1. Ajat Waddenzeeltä Terschellingin ja Vlielandin välistä rannikkoliikennevyöhykkeelle. Väylä on hyvin viitoitettu ja syvä. Kannattaa huomata se, että vanhoissa merikartoissa oleva väylä aivan Terschellingin länsirannan tuntumassa, Engelsch-hoekin hietikon ja Trechellingin välissä, on poistettu (muistaakseni väylä poistettiin v. 2001). Ilmeisesti hiekka oli siirtynyt. Älä luota kovin vanhoihin merikarttoihin!
2. Jos sää ei suosi avomerelle menoa Waddenzeeltä, voit mennä kanaville Harlingenista. Kanavien syvyys on n. 2m. Tämä vaihtoehto on suojainen kaikilla tuulilla. Ensin sulutat Van Harinxma kanavaan ja ajelet Dokkumiin ja sieltä Dokkumer Ee nimistä kanavaa pitkin Lauwersmeerille. Mastoa ei tarvitse kaataa, kanavilla on nostosillat. Lauwersmeeriltä voit suluttaa takaisin merelle, jolloin olet Schiermonnikoogin länsipuolella ja siitä purjehdit rannikkoliikennevyöhykkeelle. Voit halutessasi jatkaa Lauwersoogista Zoutkampiin ja ajaa Reitdiep-kanaalia (kiemurainen ja kapeahko kanava, syvyys hiukan alle 2 m). Gröningenin kaupungissa suuntaat isommalle Eems-kanaalille. Delfzijlissä sulutat takaisin merelle ja tulet Borkumin ohi rannikkoliikennevyöhylleelle. Kaikki sulut ovat helppoja ja turvallisia esim. Göta-kanavan sulkuihin verrattuna.
Jos haluat vuorovesiseikkailua, Amelandin väylä voi olla elämys. Siirtopurjehdukseen en sitä suosittelisi, jos aikaisempi kokemus vuorovesipurjehduksesta on niukka.
Olet menossa Harlingeniin? Jos Ijssselmeeriltä olet tulossa niin järkevintä olisi kai mennä Den Oeverin sulun kautta ja siitäkin ajallisesti siten, että saa myötävirran saarten välistä väylää meren puolelle mennessä. Siellä on hyvin vettä liikennejakoalueen ja saarten välissä.Viitoitus tosin on se "risukeppi" -tyyppinen... mutta kun sen länsipuolella pysyy niin kaikki on OK. Matkahan elbelle ei ole siitä kummonen. Ja kuten tuossa jo kerrottiin, uudet kartat on syytä olla, ne särkät liikkuu vikkelään....
Ajassa et varmaan juuri mitään säästä yläkautta kulkien (olikos se sulku Kornverdenzan tai jotain sinnepäin) ja jos tuulet on huonot niin ikävä ja stressaava reissu se vaan on.
Keran olen tuon reissun juuri tuosta alakautta tehnyt ja hauskaahan se oli. vauhtiakin toistakymmentä solmua, kun oli kiva takatuuli ja virta oli vielä 5 solmua lisää samaan suuntaan...
Kiitos asiallisista ja asiantuntevista kommenteista.
Oikein ymmärsitte, juuri tuo matkan nopeus oli tavoitteena. Normaalisti lyhyin reitti on myös nopein. Tässä tapauksessa veden ajoittainen tai kokoaikainen puute muuttaa tilannetta. Samoin reittiin vaikuttaa samoin kuin vuorovesi ja vuorovesivirrat, joista kummastakaan ei ole karttunut kokemusta tällä Perämerellä.
Harlingeniin olin menossa siitä syystä, että jos sää ei salli menoa Pohjanmerelle, niin voisin lähteä kanaville samaisesta paikasta. Ratkaisu oltaisiin siis tehty Harlingenissa.
Näillä palstoilla on käyty keskustelua siitä kuinka kauan matka Suomeen kestää. Itse ajattelin tehdä sen suht koht nopeasti omista syistäni. Mielelläni käyttäisin aikaa vaikka kaksikin kuukautta mutta kun ei pysty. Tästä syystä tavoittettelen reipasta matkavauhtia.