Pörssissä kulunut vuosi päättyy vahvaan nousuun. Paljon uusia yksityissijoittajia on lähtenyt mukaan pörssikauppaan. Käytännössä valtioiden massiivinen elvytys ja nollakorot virittivät osakemarkkinoille ostotunnelman jo maaliskuussa.
Aika paljon epäiltiin sitä, että kuinka hyvin keskuspankkien kevyt rahapolitiikka avittaa pankkeja. Siinä osa sijoittajista on ehkä ollut liian pessimistisiä, sanoo Danske Markets Equitiesin strategisti Tuomas Komulainen.
(MTV3:n uutisista)
---
Valtion velkamiljardeja käytetään "pankkien avittamiseen", jotta kasinotalous kasvaa ja voi hyvin - myös laman aikana.
PT:n tutkijat Pitkänen ja Sauramo ovat laskeneet, että vielä 1970- ja 1980-luvulla suomalaisyritykset maksoivat jokaisesta saamastaan eurosta osinkoa vain noin 10 senttiä.
Sen sijaan ajanjaksolla 1994-2006 ne maksoivat jo 33 senttiä eli kolme kertaa enemmän.
Dramaattinen muutos kertoo siitä, että kun osinkojen ja pääoman verotus keveni, yritykset alkoivat jakaa entistä enemmän rahaa omistajille.
Ennen kasinotalouden kulta-aikaa yritykset investoivat, sijoittivat tuotekehitykseen ja osaavaan työvoimaan.
Nyt tilanne on toinen. Yritysten policyna on lyhytaikaisen tuoton maksimointi, sijoittajien tuotot, johtajien miljoonapalkat ja miljoonaoptiot.
Työntekijöiden työtahti kiristetään äärimmilleen ja tuotantoa siirretään halpatyövoiman maihin. Suomalaisten työntekijöiden palkkoja verrataan kiinalaisten työläisten palkkoihin kun taas yritysjohtajien miljoonapalkkoja amerikkalaisten suuryritysten palkkoihin. Kun väkeä vähennetään, tilalle ei oteta uusia työntekijöitä mutta vanhoilta työntekijöiltä vaaditaan samat tuotantomäärät palkkaa korottamatta.
Yritysjohtajat ottavat ansiotulonsa pääomatulona, josta peritään 28 %:n tasavero. Työntekijät maksavat sen sijaan progressiivisen veron pienistä palkoistaan. Suomessa yli 300.000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa vähemmän veroa kuin 50.000 tienaava, koska pääomatulo ja ansiotulo eriytettiin vuonna 1993 (Esko Ahon hallitus) siten, että pääomatulosta maksetaan tasavero ja palkkatulosta progressiivinen vero.
Osinkojen verotus on matalaa. Listaamattomien yritysten osinkotuotoista ei veroa peritä lainkaan ja pörssiosakkeiden osingoistakin verotus on pientä (30 %:n ja 70 %:n säännöt).
Päähallituspuolueiden (kepu ja kok) veropolitiikka ei ole ollut yksimielistä veropohjan laajentamisen suhteen.
Pääministeri Vanhasen mielestä myös rikkaita pitäisi verottaa "talvisodan hengen mukaan" viisi seuraavaa vuotta. Kokoomuksen Ben Zyskowitc sanoi tv:ssa, ettei rikkaita kannata verottaa. Suomen satojen miljardien ulkomaan velkaa ei saada maksetuksi rikkaita verottomalla, koska näitä on "niin vähän".
Nyt nämä rikkaat, joita ei veroteta, sijoittavat miljoonatulojaan pörssiosakkeisiin.
Yksimielisiä hallituksen päähallituspuolueet ovat olleet rikkaiden verohuojennuksista ja omia kavereita ei ole jätetty:
- peltojen myyntivoiton verotus on poistettu
- metsätilat on vapautettu myyntivoiton verosta
- osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot on vapautettu veroista (Metsäliitto, Valio ja osuuskunnalliset lihanjalostuslaitokset hyötyvät...)
- yritysten kela-maksut on kokonaan poistettu, mikä teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan
Vanhanen I -hallitus poisti Suomen rikkaimmilta varallisuusveron kokonaan.
Heti valtaan tultuaan sinivihreä hallitus yritti poistaa yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perintöveron ja varasi tarkoitukseen 165 miljoonaa euroa. Perintöveron poistaminen pelkästään hallituksen omilta intressiryhmiltä ei onnistunut perustuslain vastaisena.
Eduskunta päättää hallituksen esityksestä valtion budjetista. Verojen keräämisestä ja hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta. Ainoa oikea veronkannon peruste on veronmaksukyky. Veronkannon perusteena ei voida pitää "talvisodan henkeä" tai veroluokkaan kuuluvien lukumäärää tai valtiovarainministeri Kataisen oppia "rikkaan kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Nykyisessa Eduskunnassa on oikeistolla 138 kansanedustajaa ja vasemmistolla 62 kansanedustajaa, yht. 200, joista kepulla on 51 kansanedustajaa ja kokoomuksella 51 kansanedustajaa. Kahdella suurimmalla hallituspuolueella, kepulla ja kokoomuksella on yhteensä 102 kansanedustajaa, eli yksinkertainen enemmistö Eduskunnassa. Näin kepun ja kokoomuksen rikkaiden verohuojennukset ja 0-verot menevät Eduskunnassa läpi ja oikeudenmukainen, veronmaksukykyyn perustuva, verotus ei toteudu.
Aika paljon epäiltiin sitä, että kuinka hyvin keskuspankkien kevyt rahapolitiikka avittaa pankkeja. Siinä osa sijoittajista on ehkä ollut liian pessimistisiä, sanoo Danske Markets Equitiesin strategisti Tuomas Komulainen.
(MTV3:n uutisista)
---
Valtion velkamiljardeja käytetään "pankkien avittamiseen", jotta kasinotalous kasvaa ja voi hyvin - myös laman aikana.
PT:n tutkijat Pitkänen ja Sauramo ovat laskeneet, että vielä 1970- ja 1980-luvulla suomalaisyritykset maksoivat jokaisesta saamastaan eurosta osinkoa vain noin 10 senttiä.
Sen sijaan ajanjaksolla 1994-2006 ne maksoivat jo 33 senttiä eli kolme kertaa enemmän.
Dramaattinen muutos kertoo siitä, että kun osinkojen ja pääoman verotus keveni, yritykset alkoivat jakaa entistä enemmän rahaa omistajille.
Ennen kasinotalouden kulta-aikaa yritykset investoivat, sijoittivat tuotekehitykseen ja osaavaan työvoimaan.
Nyt tilanne on toinen. Yritysten policyna on lyhytaikaisen tuoton maksimointi, sijoittajien tuotot, johtajien miljoonapalkat ja miljoonaoptiot.
Työntekijöiden työtahti kiristetään äärimmilleen ja tuotantoa siirretään halpatyövoiman maihin. Suomalaisten työntekijöiden palkkoja verrataan kiinalaisten työläisten palkkoihin kun taas yritysjohtajien miljoonapalkkoja amerikkalaisten suuryritysten palkkoihin. Kun väkeä vähennetään, tilalle ei oteta uusia työntekijöitä mutta vanhoilta työntekijöiltä vaaditaan samat tuotantomäärät palkkaa korottamatta.
Yritysjohtajat ottavat ansiotulonsa pääomatulona, josta peritään 28 %:n tasavero. Työntekijät maksavat sen sijaan progressiivisen veron pienistä palkoistaan. Suomessa yli 300.000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa vähemmän veroa kuin 50.000 tienaava, koska pääomatulo ja ansiotulo eriytettiin vuonna 1993 (Esko Ahon hallitus) siten, että pääomatulosta maksetaan tasavero ja palkkatulosta progressiivinen vero.
Osinkojen verotus on matalaa. Listaamattomien yritysten osinkotuotoista ei veroa peritä lainkaan ja pörssiosakkeiden osingoistakin verotus on pientä (30 %:n ja 70 %:n säännöt).
Päähallituspuolueiden (kepu ja kok) veropolitiikka ei ole ollut yksimielistä veropohjan laajentamisen suhteen.
Pääministeri Vanhasen mielestä myös rikkaita pitäisi verottaa "talvisodan hengen mukaan" viisi seuraavaa vuotta. Kokoomuksen Ben Zyskowitc sanoi tv:ssa, ettei rikkaita kannata verottaa. Suomen satojen miljardien ulkomaan velkaa ei saada maksetuksi rikkaita verottomalla, koska näitä on "niin vähän".
Nyt nämä rikkaat, joita ei veroteta, sijoittavat miljoonatulojaan pörssiosakkeisiin.
Yksimielisiä hallituksen päähallituspuolueet ovat olleet rikkaiden verohuojennuksista ja omia kavereita ei ole jätetty:
- peltojen myyntivoiton verotus on poistettu
- metsätilat on vapautettu myyntivoiton verosta
- osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot on vapautettu veroista (Metsäliitto, Valio ja osuuskunnalliset lihanjalostuslaitokset hyötyvät...)
- yritysten kela-maksut on kokonaan poistettu, mikä teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan
Vanhanen I -hallitus poisti Suomen rikkaimmilta varallisuusveron kokonaan.
Heti valtaan tultuaan sinivihreä hallitus yritti poistaa yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perintöveron ja varasi tarkoitukseen 165 miljoonaa euroa. Perintöveron poistaminen pelkästään hallituksen omilta intressiryhmiltä ei onnistunut perustuslain vastaisena.
Eduskunta päättää hallituksen esityksestä valtion budjetista. Verojen keräämisestä ja hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta. Ainoa oikea veronkannon peruste on veronmaksukyky. Veronkannon perusteena ei voida pitää "talvisodan henkeä" tai veroluokkaan kuuluvien lukumäärää tai valtiovarainministeri Kataisen oppia "rikkaan kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Nykyisessa Eduskunnassa on oikeistolla 138 kansanedustajaa ja vasemmistolla 62 kansanedustajaa, yht. 200, joista kepulla on 51 kansanedustajaa ja kokoomuksella 51 kansanedustajaa. Kahdella suurimmalla hallituspuolueella, kepulla ja kokoomuksella on yhteensä 102 kansanedustajaa, eli yksinkertainen enemmistö Eduskunnassa. Näin kepun ja kokoomuksen rikkaiden verohuojennukset ja 0-verot menevät Eduskunnassa läpi ja oikeudenmukainen, veronmaksukykyyn perustuva, verotus ei toteudu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mollottavat.mikä missäkin.retostelevat lahjuksillaan.Puolet pois niistä..ääni määrä paljon korkeammaksi.jos meinaa eduskuntaan päästä..koulutus ja työ historia kansan silmien eteen.ja rikos rekisteri oltava siisti.ei tapahtumia.jokaiselta.
Mitä pääomatulo oikesti on, sehän on laissa määriteltyä, sellaista "rikkaiden omaisuutta", jota valtiovalta suojelee. Rikkaalla pörssikeinottelijalla on lakien mukaisesti "omaisuutta", sitä ei liukuvasti katsota samanlaiseksi "kuukausi tai -vuosituloksi", miten köyhien pätkätyön palkkojen kohdalla menetellään. Silloin köyhälle sanotaan, että sinun pätkätyöansiosi on sellaista liu´utettavaa tuloa, joka liukuvasti jälkeenpäin lasketaan tulevien kuukausien tuloiksi, koska "jokaisen on elettävä omillaan".
Jos köyhällä on pankkitilille tullut vaikka vähän perintöä, siihenkin on määritelty tiukat rajat sille, saako asumistukea vai pitääkö tuhlata pieni perintö asumismenoihin. Sitävastoin rikkaille on annettu oikeus siirtää valtavat kuukausitulonsa niin sanotuksi sellaiseksi pääomatuloksi, joka ei kuulu liu´utettaviin kuukausituloihin, vaikka sitähän nekin tulot ovat olleet, vaan ne ovatkin pääomatuloa eli omaisuutta. Köyhä ei siis koskaan voi rikastua, koska siihen ei lakien mukaan anneta mahdollistuutta, ellei sitten voita esim. lotosssa.
Pääomatulo on pienituloisten kannalta katsottuna pelkkää ansiotonta arvonnousua palkoissa. Ja jokainen esim. sanolehden tilaaja tai kaupan asiakas on ns. osakkeeton osakkeenomistaja, koska meidän rahoillammehän nämä ovat rikastuneet. Ja kuka on ottanut velkaa ostaakseen esim. auton, hän itseasiassa rikastuttaa samalla myös pankkien osakkeenomistajia, myös osuuspankkien, koska se ei toimi enää voittoa tavoittelemattomana pankkina, vaan jakaa asiakkaidensa säästämien rahojen voitot sinne selän takana piilossa oleville rikkaille, ei asiakkaille itselleen.
Hyvä esimerkki tästä rikkaiden tulojen siirtämäisestä "omaisuudeksi" on esim. sanolehti Karjalainen, joka yhdistyi Keskisuomalaiseen. Laakkosten veljekset pitivät kovaa tilaushintaa lehdelleen ja pitävät edelleen, niinpä sitä "omaisuutta" on kertynyt hyväuskoisten tilaajien kustannuksella. Vaikka nämä Laakkoset ovat rikastuneet niin että nyt omistavat pian koko Joensuun, he samalla ovat hirvittävän köyhiä, koska toiminta on "kannattamatonta". Niinpä ensin keksittiin tämä puhelinmarkkinointikeino, jossa työntekijöiden työn kuva muuttui rahan kerjäämiseksi.
Sitten oltiin vielä köyhempiä, joten oli liityttävä pörssiin Keskisuomalaisen kanssa, jossa kaikenlainen keinottelu on vain lisääntynyt. Viimeiset 10 vuotta he ovat olleet niin köyhiä, että on saneerattava henkilökuntaa jatkuvasti ulos, mutta samalla he itse pörssiomistajina rikastuvat entistä suurempaa vauhtia. Rahaa tulee kuin itsestään, ja näillä kansalaislta kerätyiltä rahoilla rakennettiin nämä uudet kauppakeskukset, jonne tuulipukuisilla vanhuksilla tai muilla "huonosti pukeutuvilla köyhillä ei ole asiaa mennä". Tämä on heidän omaa viestintäänsä kansalaisille rakentamisvaiheessa. Tälle törkeydelle ei näytä olevan rajoja. Köyhät sen sijaan ovat enää vain narun jatkona ja senkin narun pituutta kiristetään.
Hallitus on antanut rikkaille omaisuuden suhteen täysin päinvastaiset oikeudet kuin köyhemmille. Köyhempi joutuu kuluttamaan omaisuutensa elämiseensä, mutta rikkaiden palkat ovat niin surkean pieniä, että on saneerattava työntekijät ulos, sillä tilalle halutaan uusia tyhmiä, jotka tekevät työtä käytännössä palkatta.
Nämä rikkaat eivät ole mitään älykköjä. He pärjäävät vain kovalla tahdolla, röykeällä kyynärpääpolitikoinnillaan ja he häikäilemättä he kykenevät riistämään kaikkia, nostamalla hinnat pilviin. Samalla he nostavat myös hintatason pilviin. Ei ole vaikeaa arvata, mitä tästä seuraa. Suomen ongelmat riistäytyvät lopulla käsistä. Tämä on historiasta jo tuttua, mutta eihän pörssikeinottelijoita nämä asiat kiinnosta.
Mitä enemmän tavan kansalaiset vievät rahojaan pörssiin, sitä varmemmin hekin jossain vaiheessa menettävät rahansa, mutta samalla he tuhoavat työnteon todellisen kannattavuuden tason ja aiheuttavat lukemattomille nuorille työntekijöille paljon ongelmia ja sairauksia.
Hallitus on tästä kaikesta vastuussa, samoin eduskunta. Muutoin kansalaisilla on oltava oikeus yleislakkoon. Eihän ole oikein, että jotkut pörssikeinottelijahuijarit saavat tuhota koko elämämme ja koko Suomen.
Eikö vielä 350 000 € kavallus ole riitävä summa ?
Hoi..hoi...nyt syytäjät ja muut "spesialistit".
Rahallako ollaan hiljaisia ?
Niin, mistä?
60 kk x 6000€ = 360 000 € yli, omaan taskuun. Edellinen kausi
Suomalaismeppien suurin tuloerä kertyi lentämisestä (eli entisen mepin Mikko Pesälän mukaan "perseellä" tienaamisesta).
Siitä maksetaan erityinen välimatka- eli kilometrikorvaus, joka Helsingin ja Brysselin välisillä (maakulkutien mukaan lasketuilla) 1901 kilometrin lennoilla on 391 euroa (edestakaiselta matkalta) ja 1 923 euroa lentolipun osalta.
Lennon saa itse järjestellä, ja käytännössä kaikki mepit lentävät turistiluokassa. Erotuksen könttäsummakorvauksen ja todellisen lipunhinnan väliltä saa meppi itselleen.
Kun lasketaan pois lomat ja vapaaviikot, joilla ei käydä Brysselissä, perusteetonta matkakulukorvausta on suomalaismepeille jaossa keskimäärin 5000-6000 euroa kuukaudessa.
Ne maksettiin 287 euron suuruisen päivärahan lisukkeena.
Sitten muitakin...> Meppien parlamentilta saama yleinen kulukorvaus on jatkuvan korottelun ansiosta noussut 4 052 euroon kuukaudessa. Siitä ei makseta veroa eikä tarvitse esittää kuitteja.
Korruptio voi hyvin..
kepu