tahdon vaan sanoa että ei kannata leikkiä nälän kanssa...
kun itse olin vuosi sitten vielä anorektikko , nauroin niille jotka täällä kirjotti että anoreksian jälkeen lihoo ihan sairaasti koska kaikki kehossa on sekasin ja ruokahalu on hillitön... just niin mulle tapahtu sittenki ...
en voi hillitä ruokahaluani enää .. en ollenkaan!
viime jouluna painoni oli 45 ... ja tänä vuonna... 67 .... aivan hirveetä . . käsittämätöntä ...
vihaan itseäni niin paljon.. miten saatoin???? miksi en ollut tyytyväinen 57 kilosena? (niin paljon painoin ennen anoreksiaa, kun tahdoin laihtua ''vähän vielä'') . nyt olen norsu ... tahdon vaan kaiken pois...
kun itse olin vuosi sitten vielä anorektikko , nauroin niille jotka täällä kirjotti että anoreksian jälkeen lihoo ihan sairaasti koska kaikki kehossa on sekasin ja ruokahalu on hillitön... just niin mulle tapahtu sittenki ...
en voi hillitä ruokahaluani enää .. en ollenkaan!
viime jouluna painoni oli 45 ... ja tänä vuonna... 67 .... aivan hirveetä . . käsittämätöntä ...
vihaan itseäni niin paljon.. miten saatoin???? miksi en ollut tyytyväinen 57 kilosena? (niin paljon painoin ennen anoreksiaa, kun tahdoin laihtua ''vähän vielä'') . nyt olen norsu ... tahdon vaan kaiken pois...
Vastaukset 18
Vanhimmat
mulle kävi ihan samalla tapaa ja mitatkin melkein täysin samat. En käsitä miksi en ollut tyytyväinen 57kiloisena, urheilullisena kun kaikki oli vielä hyvin. Nyt rypeen lihavampana kuin koskaan ja valtava halu päästä laihaksi. Vihaan itseäni ihan suunnattomasti!
se nyt vähän riippuu itsekuristakin
Hmm, musta tuntuu että kuitenkin aika pieni osa entisistä anorektikoista lihovat, ainakaan noin paljoa.
Teillä se on vain mennyt niin, että kun olette saaneet ruokahalun takaisin, syöttesyöttesyötte... melkein normaalisti mutta kuitenkin se menee yli.
Itselläni on nimittäin ollut anoreksia, oon ollut suljetulla osastollakin sen takia, ja voin kertoa, että mä en nykypäivänäkään pysty syömään suuria annoksia, mutta hengissä pysyn. Keho on tähän jo tottunut, vatsalaukku pienentynyt eli täydentuntuinen olo tulee jo yhdestä puolikkaasta leivästä.
Eli eiköhän se ihan siitä ihmisestä kiinni ole, anorektikoksi ei voi pakottaa itseään, se on sairaus, eli on väärin sanoa että ei kannata ruveta leikkimään syömisellään, oikeat anorektikot eivät vain voi sille mitään.
Ei sitä saata edes itse tajuta, ellei joku oikeasti tao sitä sun päähän.
Enkä mä halua tällä nyt loukata ketään, tai väittää että ei teillä ole ollut anoreksiaa , ootte vaan kuvitellut sen. En todellakaan, enhän mä teitä tunne, eikä mulla muutenkaan oo oikeutta sanoa tätä kellekään teistä henkilökohtaisesti, sanon vaan täällä kaikkien kesken sen, mitä mieltä olen.
Hyvä jos olette päässeet irti anoreksiasta, älkää vihatko kehoanne liian paljon, ettei se tule takaisin.
viestistäs saa kuvan, että aito anorektikko ei liho parannuttuaan. samalla voisit väittää, että kaikki sairastuvat anoreksiaan täysin samasta syystä, laihtuvat samalla tavalla, ja sairaus alkaa parantua kaikilla täysin samassa pisteessä. näin ei kuitenkaan ole. toisilla anoreksia alkaa hyvin nuorena, toisilla vasta aikuisiällä, ja sairaus kestää eri ihmisillä eri ajan. myös syyt ja se, mitä kaikkea taudinkuvaan kuuluu, eroavat, vaikka paljon samaakin löytyy.
luulen lihomisen riippuvan siitäkin, mikä on ihmisen biologinen paino. toisilla on taipumusta lihomiseen enemmän kuin toisilla. ja aivan varmasti nopeasti lihotut kilot myös putoavat ajallaan, kuten käy yleensä päinvastoin. paino vaan ottaa aikansa tasaantua.
Hetkonen. En nyt ihan ymmärrä. Ei se ruoka itsestään masuusi ole päätynyt, vaan SINÄ olet itse päättänyt, miten luukkuasi käytät. Minkä suustaan alas pistää, sen lanteiltaan löytää -niin se vaan menee, sorry.
Eivätkä kaikki juu liho. Itse kävin vuosia sitten aivan pohjamudissa, sairaalaosastolla asti. En kuitenkaan ole ikinä miksikään ryhävalaaksi lihonut. Tänä päivänä syön normaalisti (1 700- 2 000 kcal/ päivä), liikun kohtuudella ja jopa hormonitasonikin ovat normalisoituneet. BMI:ni on silti vain reilu 17.
itse en teininä anoreksian jälkeen lihonut pahemmin, bmi pysyi n. 18 paikkeilla vuosia. aikuisena anoreksia on uusinut pariin otteeseen, ja nyt kolmekymppisenä kroppa on niin sekaisin, että lihoan ihan normaalimääristä ruokaa (n. 1500kcal) ja laihtuminen on TODELLA HANKALAA. nuorena kroppa vielä palautuu helpommin, mutta oottakaas tytöt kun olette tän ikäisiä... sitten asia ei olekaan välttämättä ihan niin yksinkertainen, jos kauan on sairastanut, ja pitkään ollut nälässä....
''Hetkonen. En nyt ihan ymmärrä. Ei se ruoka itsestään masuusi ole päätynyt, vaan SINÄ olet itse päättänyt, miten luukkuasi käytät. Minkä suustaan alas pistää, sen lanteiltaan löytää -niin se vaan menee, sorry.
Eivätkä kaikki juu liho. Itse kävin vuosia sitten aivan pohjamudissa, sairaalaosastolla asti. En kuitenkaan ole ikinä miksikään ryhävalaaksi lihonut. Tänä päivänä syön normaalisti (1 700- 2 000 kcal/ päivä), liikun kohtuudella ja jopa hormonitasonikin ovat normalisoituneet. BMI:ni on silti vain reilu 17.''
ensimmäisen lauseen jälkeen huomaa, että et ole terve vieläkään..
ja minä olin juuri tuommoinen pari kuukautta anoreksian jälkeen (''Tänä päivänä syön normaalisti (1 700- 2 000 kcal/ päivä), liikun kohtuudella ja jopa hormonitasonikin ovat normalisoituneet. BMI:ni on silti vain reilu 17.'''') mutta varo vaan ettei se pian karkaa käsistä ..
Usein täsmäsyöminen pelastaa, eli 4-6 pientä ruokailua päivässä, ei mene överiks ja helppo hallita. Ei nälkää, morkkista tai ylen syöntiä. Rytmin löytäminen on se haastavin osa, sit kun sen saa kohdalleen, niin hyvin rullaa!!
.. tuosta anoreksialihomisesta oikein tiedä...
Mutta olenko menossa anoreksiaaan päin?
Mitat 48/157
Ja aion laihduttaa 39 kiloon.
Pidän itseäni kamalana norsuna ja olen läski!
Syön n. 1 kerran päivässä , lomilla 1-2
Tänään aloittelen ruokapaastoa/puolitan nykyiset ruoka-annokset ja aloitan herkkulakon
^^ en mä usko että oot anoreksiaan päin menossa, kyllä tosta painosta on varaa tiputtaa.
kyllä taiat olla menos anoreksian suuntaan, jos tollasta painoa tavoittelet ja tommosilla syömisillä aiot jatkaa..Eihän sun tarvii ees laihuttaa, sulla on bmi 19,5 nyt, jos painaisit 39, bmi ois 15,8 -> aivan sairasta ois sitte. Ja haluukko kuluttaa nuoruutes silleen, et tarkkailet painoos ja syömisiä ja ehkä joudut sairaalaan, jos liian pitkälle meet? Ite oon siis sairastanu anoreksiaa. Se lähti liikkeelle ihan pikku laihutuksesta, mut riistäytyi käsistä ja lopulta jouduin sairaalaan. :/ Muutenki meni ton sairauden kanssa monta vuotta nuoruutta hukkaan. Mut sain onneks lopulta elämäni takasi, harmiks anoreksiaa ei vaa koskaan täysin unoha. Mut toivottavasti sä et sairastu.
niin siis unohin laittaa ed viestiin kelle kirjotin ton mun viestin..
miten sen nyt ottaa olin ite 39kg (jolloin jouduin osastolle 3kk) ja tällä hetkellä 42 ja ihan ok kunnossa.Ei palella,väsytä tai pyörrytä samaan malliin. Verenpainelukemat ja veriarvot normaalit.Niin ja joka päivä jaksan juosta sen vakio 8-12km lenkin. Pituutta löytyy 170 eikä kukaan oo tullu haukkuun anaks :D Joten kannustan laihtuun ainakin sen 5kg niin saa turhat läskit pois ja näyttää hyvältä biksuissa ;) mut älä tee sitä tuolla kuvaamallasi tavalla..itsekuris pettää jossain vaiheessa ja menetät vaan lihakses. Syö useita pieniä aterioita päivässä 1200kcal verran ja liiku hemmetisti! Useat ateriat päivän mittaan lisäävät kalorinkulutusta yli 40kcal ja vältät ahminnat. Älä unohda ruokavaliostasi vitamiineja ja ota myös päivittäin kalaöljy/helokkiöljy kapseleita,sillä rasvan puuttuminen ruokavaliosta kuivattaa ihon rumaksi ja se näyttäää elottomalta.Hiuksetkin tippuu :( Kannattaa suosia proteiinipitoisia tuotteita (pitää nälkää) ja salaatteja ilman kastikkeita. Hyviä protskunlähteitä: maitorahka,raejuusto,tonnikala vedessä ja katkaravut. Kaikissa lisäks max 90kcal/100g ja tulee kalsiumin tarvekin tydytettyä kun on maitotuotteita. Hyviä ruokia on myös pakastevihannekset/vihannekset yleensä ja sienet. Myös sokerittomilla mehukeitoilla ja teellä pääsee pitkälle.
No apuaaa..!!! :DDDD Hiukan on kuule itsekuristas kiinni, että lihoatko vai et ;>
Vittu mitä pellejä. Siis se ei ole itsekuria pitää sairaudesta kiinni, vaan itsekuria on irroittaa siitä eikä uudestaan palata sille samalle tappavalle raiteelle. Tottakai anoreksia lihottaa. Siis jos siitä selviää. Sehän nyt on päivänselvä asia. Sulla on tasan kaks vaihtoehtoa, joko näännytät itses hengiltä tai sitten lihoat = suostut palaamaan normaalin ihmisen painoon.
Anoreksian jälkeen kun on kokonaan kroppa ja pääkoppa sekaisin, helposti halutessaan päästä irti 'sortuu' ahmimaan. Se ei ole mitään "no hei daa, ota itsekuria ja älä vaan syö niin paljon!" Siis aivan yhtälailla kun on psyykkeestä kiinni näännyttää, on psyykkeestä kiinni ahmia. Se on sitä hallitsematonta toimintaa. MOLEMMAT SIIS. Älkää nyt perkele enää jaksako jauhaa että se on hallittua kun ei syö. Vittu se on silkkaa tyhmyyttä, jolle vaan on voimaton tekemään mitään. Kunnes saa itsestään niskasta kiinni ja oppii sen että kannattaa mieluummin parantua kuin kuolla siihen paskaan.
Ja kyllä, olen itsekkin lihonut anoreksian jälkeen enemmän kuin toivoin, mutta nyt tuntuu silti hyvältä fyysisesti. Ja kiinteytän itseäni aktiivisesti, en vaan tee siitä ainutta elämäni sisältöä.
kiitos vastauksista! varsinkin ''no siis huoh'' nimimerkille..
ajattelin IHAN samalla lailla kun olin anorektikko että ''vittu miten kellään ei oo itsekuria ja mässäilee vaa ruokaa naamaan?!'' tämä on siis anorektikko puhetta.. vaan koska syö, ei mässäile.. vaan koska syö, ei ole itsekuriton. se on normaalia syödä, mutta anorektikot eivät tätä tajua.. en millään uskonut lihovani tämmöiseksi! olen ollut niin kova kuri ennen että en kalorin kaloriakaan enemmän syönyt ilman kitukuntoilua jne.
mutta jossain se sitten kääntyy... olin ensin aika kauan just ''sopiva'' anoreksian jälkeen, ja luulin että olin jo ihan tavallinen.. mutta jotenkin se ahmiminen hiipi takaa ja jäin koukkuun .. ennen ajattelin VAIN ruokaa, mutta nyt en ajattele ollenkaan.. kalorit olivat hukassa.. ajattelin vaan sitä makua ja miten hyvän olon sain siitä .. tämä kuulostaa aivan ällöttävältä anorektikoille, ymmärrän sen..
mutta tahdon vain sanoa että olkaa varovaisia oikeesti! hankkikaa kunnon apua että olette terveitä myös sisältäpäin.
Se on aikalailla itsestä kiinni että lihooko. Itse oli 13 wee kun sairastuin ja painoa on tullut takaisin vain 5 kiloa ja olen jo 23 vuotta. Edelleen olen laiha mutta syön hyvin ja säännöllisesti ja liikun. Ja terve!!!
Itse laihduin 13 ikäisenä noihin 39/157 mittoihin ja ihan kunnossa olin!
Ikää on nyt 15v ja on noussut oaino 49 pituutta 170 (:
Ja hyvin jaksan!
Enkä edes anorektikkko ollut ,
Oli oarin viikon ( n. 2 ) viikon kuureja että en syönyt.
sitten niillä viikoilla kun söin niin n. ½-1 lautasellista / pv
Turha teidän tulla mankumaan tänne , tuo on OIKEIN hyvä keino laihtua tuommoisista mitoista!
Tsemppiä! ((: