Taloyhtiön isännöitsijä lähetti osakkaille vuosikokouskutsun, joka sisälsi kaikki sääntömääräiset asiat, ei muuta.
Kokouksessa tehtiinkin näiden ohella päätös digi-tv-yhteyden hankkimisesta yhtiölle. Poissaolleet eivät saaneet tietoa tällaisesta asiakohdasta eivätkä päätöksen tekemisestä siitä, läsnäolleet suostuivat siihen isännöitsijän suosituksesta hänen esiteltyään asian paikan päällä kokouksessa.
Poissaolleet valittivat asiasta myöhemmin isännöitsijälle. Tämä totesi, että poissaolleet olisivat hyvin voineet kumota päätöksen kolmen kuukauden sisällä kokouksen pitämisestä.
Asiasta ei kukaan muutenkaan ilmoittanut poissaolleille. Eivät he aavistaneet tulla kysymään vuosikokouksen pöytäkirjaa isännöitsijältä enempää kuin muiltakaan.
Oliko isännöitsijän tulkinta päätöksen voimaantulosta oikea?
Kokouksessa tehtiinkin näiden ohella päätös digi-tv-yhteyden hankkimisesta yhtiölle. Poissaolleet eivät saaneet tietoa tällaisesta asiakohdasta eivätkä päätöksen tekemisestä siitä, läsnäolleet suostuivat siihen isännöitsijän suosituksesta hänen esiteltyään asian paikan päällä kokouksessa.
Poissaolleet valittivat asiasta myöhemmin isännöitsijälle. Tämä totesi, että poissaolleet olisivat hyvin voineet kumota päätöksen kolmen kuukauden sisällä kokouksen pitämisestä.
Asiasta ei kukaan muutenkaan ilmoittanut poissaolleille. Eivät he aavistaneet tulla kysymään vuosikokouksen pöytäkirjaa isännöitsijältä enempää kuin muiltakaan.
Oliko isännöitsijän tulkinta päätöksen voimaantulosta oikea?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Isännöitsijän laintulkinta näyttäisi olevan oikea
Asunto-osakeyhtiölain 33 § ja 35 § mukaan yhtiökokouksessa ei saa tehdä päätöstä asiassa josta ei ole mainittu kokouskutsussa. (tai nimenomaan yhtiöjärjestyksessä eli viittaussäännös käsitellään sääntömääräiset asiat on laillinen)
Em. lain 47 § mukaan yhtiökokouksen päätöstä voi moittia 3 kk kuluessa (eräissä tapauksissa moiteaika on vuosi mutta ne eivät soveltune tähän tapaukseen). Moitteella olisi tässä tapauksessa päätöksen saanut nurin aika varmasti. Säännöksiä on erittäin selkeästi rikottu. Jos moitekannetta ei ole tehty niin väärin tehty päätös jää voimaan.
Jos moittimisaika on jo mennyt ja te vielä haluaisitte purkaa päätöksen niin voitte kokeilla mitättömyyttä.
Periaatteessa päätös voi olla mitätönkin jos katsotaan (48 §) että "kokoukseen ei ole toimitettu kutsua tai kokouskutsusta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu." Tällöin päätös on moitekanteesta huolimatta mitätön. (ei oikeusvaikutuksia, ei sido ketään). Mitättömyyden toteamiseksi voidaan nostaa kanne ja ainakaan osakyhtiölaissa ei ole sanottu määräaikaa missä ajassa tuo kanne pitäisi nostaa. (joku ehkä tietää jos tähänkin on jotain tarkempia säännöksiä)
mitenkä moititaan kokouksen päätöksistä?(kenelle)meidän yhtiössä toimii perin keljumainen hallitus, joka katsoo vaan omaa nenää. eiköhän siihen tule stoppi ensi kokouksessa.(kuopio/pirtti)
Kiitos selkeästä vastauksesta!
Päätöksen moittiminen tarkoittaa että nostetaan kanne asunto-osakeyhtiötä vastaan käräjäoikeudessa päätöksen kumoamiseksi.
Yhtiökokouksessa ei voi päättää mistään muusta, kuin kutsussa mainituista asioista.
Mutta olisikohan niin, että digi ja laajakaista ovat sellaisia asioita, että kuuluvat hallituksen päätettäviin ja isännöitsijä on ottanut asian vain informaatiomielessä esiin.
Eivät käsittääkseni ole kovin suuria investointeja, että lainavaltuuksia ei ole tarvinnut pyytää.
Valitettavasti meidät pakotetaan ottamaan digi, olis se noloa, jos telkkari pimenis ja mikä huuto olisi sitten isännöitsijälle.
Yleensä asioida tuodaan yhtiökokouksen päätettäväksi siksi että silloin niistä nousee pienempi meteli. Innokkaimmat aktivistithan ovat aina kokouksissa mukana.
TV antenni kuulunee nykyisin normaalin varusteluun ja koska analogiset lähetykset loppuu lähivuosina, niin verkon saneeraus digikuntoon on lähes välttämätön korjaustoimenpide ja luulisin sen olevan hallituksen päätettävissä.