Mulla oli epäily epilepsiasta muuta mien "poissaolokohtauksien" takia. EEG oli tehty alunperin psykiatrisista syistä, myöhemmin oli myös MRI. MRI oli normi, eli aivoissa ei kasvaimia tms. mutta EEG:n tulokset olivat "ehkä epänormaalit" (lääkäri ei siis ollut varma). Nyt sitten on miettiminen, että oonko ollut tosi syvällä ajatuksissa, vai onko se ollut epilepsiaa, luulisin, että olen vain uppoutunut ajatuksiini, eikä huomiokyky ole ollut normaali. Epilepsian epäilys ei kuitenkaan ole poistunut (tai nyt kun asiat on mulle selvinnyt (ennen lestenneurologin tapaamista en tiennyt koko jutusta juuri mitään). Nyt mietinkin, että voinko tunnistaa omat kohtaukseni, jos niitä tässä vuosien varrella tulee. Toki jatkan pivittäistä arkea sairaalassa (koulu) ja jonotan nuorisopsykiatrian viikko-osastolle (avo-osasto) ja ystäväni tuntee taudin kuvan epileptikkona. Mutta oishan tuo kiva tietää itse, että asiaa voidaan ajaa eteenpäin ja epilepsia hoitaa.
Oman poissaolokohtauksen tunnistaminen.
laps'parka
3653
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toonis-kloonisia kohtauksia sekä pystyy tunnistamaan kohtauksensa että ei. Molemmista on kokemuksia kohdallani. Tutkimuksistasi EEG on tärkeämpi epilepsialle, "ehkä epänormaalit" kertoo, että ehkä olisi epilepsia. "Normaali" tai "lähes normaali" kertoo, ettei ole epilepsiatodennäköisyyttä.
Poissaolokohtaukset (muutama sekuntti yleensä) tuntee yleensä itse, eivät muut. Muut havaitsevat isompia kohtauksia, mm. toonis-klooniset. Tuolloin kohtauksen aikana ei välttämättä pysty keskittymään edeltäneeseen tilanteeseen, esim. kävely keskeytyy kohtauksen ajaksi. Kohtauksen voimakkuudesta ja häiriöpesäkkeen sijainnista riippuen voi olla esim. tasapainovaikeuksia, näön hämärtyminen siksi ajaksi, motorinen keskeytyminen, ...
Nuorisopsykiatria on väärä osoite epilepsiatapauksissa. Neurologi ja psykologi ovat tarpeellisia, eivät psykiatrit. Nyt lääkäreiden pitäisi jatkaa varmistamistaan EEG:n jälkeen muilla KNF:n tutkimuksilla. Muuten joudut maksamaan tyhjästä sairaalassa.
Katselin "Kymppitonnia tvstä ja samalla soudin soutulaitteella .Kauhukseni huomasin yhden vastauksen menneen "ohi" eli en ollut ollut tajuissani sen aikana.Olen eläkkeellä , ikä 66.Masennukseeni syön Mirtazapinia .Pelottaa , että jos ratissa tulee niin se on menoa.Mitä pitäisi tehdä?
Pelätä ei kannata ainakaan, se saattaa tehdä kohtauksia. Suosittelisin soittamaan vaikkapa kotikuntasi (tai asuinalueesi) terveyskeskukseen ja kysymään neuvoja. Ammatti-ihmisen diaknoosi on parempi kuin nettidiaknoosi. On myös mahdollista, että lääkkeen sivuoire saattaa olla jokin kohtaus tms. Vanhemmat ihmiset eivät yleensä epilepsiaa enää itsellensä saa tai sairasta.