Pääministeri Vanhanen nosti taannoin eläkekysmyksen pintaan ehdottamalla eläkkeellesiirtymisen alaikärajan korottamista, jotta työurat saataisi pidemmiksi. Oppositio ja ay-liike kiljahtivat välittömästi kovaäänisen vastustuksensa ja uhkailivat jopa joukkotoimilla, jos hallitus aikoo kajota ryömarkkinaosapuolten yhdessä sopimiin, saavutettuihin etuihin. Kiista ratkaistiin sitten omalta työuraltaan vetäytyvän Lauri Ihalaisen ehdotuksesta niin, että työmarkkinaosapuolet ottivat asian sopiakseen niin, että ryöurat pitenevät, mutta eläkeiän alarajaa ei tarvitsisi nostaa. Viimeisimmät tiedot kertovat, että työmarkkinaosapuolet ovat niin riitaisia, ettei komiteatyöstä tule mitään.
Uuden vuoden alkajaisiksi voisi jokainen Vanhasta vastustava kepulainen ja miksei vät kaikki muutkin palstan pölvästit, miettiä hieman tarkemmin, mikä on työurien pidentämisen kansantaloudellinen merkitys tämän pohjoisen kansamme hyvinvoinnille. Hiljattain kuulin nimittäin radiohaastattelun, jossa asiantuntija kertoili kiinnostavia tosiasioita.
Nyt siirrytään eläkkeelle keskimäärin 59-60 vuotiaina, vaikka lainmukainen eläkkeellesiirtymisaika olisi 63-68 vuoden haarukassa. Jos eläkeikää pystyttäisi myöhentämään vaikkapa vain keskimäärin neljällä vuodella niin, että se olisi 63-64 vuoden haarukassa, niin tämä merkitsisi, että kansalaisten yhteenlasketut ansiotulot kasvaisivat summalla, joka edustaa n. 50% valtion tämän vuoden budjetista.
Mun marginaalivero on, mitä on, niin tuo merkitsisi, että valtion budjetti saisi automaattisesti 20% lisää rahaa, jos verotaulukoita ei oikaistaisi.
Tällä lisääntyneellä verorahalla valtio voisi kustantaa paremmat eläkkeet eläkeläisille. Tai nelipäiväisen työviikon ansioita alentamatta, tai vaikkapa kolmipäiväisen työviikon taikka täyden osa-aikaeläkkeen palkkatuloa pienentämättä kaikille 50 vuotta täyttäneille. tai kaksinkertaiset lapsilisät ja opintotuet.
Tai jotain muuta ihan yhtä mukavaa.
Uuden vuoden toivotukseni teille kaikille kepuleille ja muillekin pölvästeille on, että ajatelkaa nyt Uutta Vuotta juhliessanne kaikkea hyvää, mitä sillä saataisi aikaan, JOS Suomessa voitaisi pidentää työuria tulevaisuudessa.
Onnellista Uutta Vuotta kaikille
Uuden vuoden alkajaisiksi voisi jokainen Vanhasta vastustava kepulainen ja miksei vät kaikki muutkin palstan pölvästit, miettiä hieman tarkemmin, mikä on työurien pidentämisen kansantaloudellinen merkitys tämän pohjoisen kansamme hyvinvoinnille. Hiljattain kuulin nimittäin radiohaastattelun, jossa asiantuntija kertoili kiinnostavia tosiasioita.
Nyt siirrytään eläkkeelle keskimäärin 59-60 vuotiaina, vaikka lainmukainen eläkkeellesiirtymisaika olisi 63-68 vuoden haarukassa. Jos eläkeikää pystyttäisi myöhentämään vaikkapa vain keskimäärin neljällä vuodella niin, että se olisi 63-64 vuoden haarukassa, niin tämä merkitsisi, että kansalaisten yhteenlasketut ansiotulot kasvaisivat summalla, joka edustaa n. 50% valtion tämän vuoden budjetista.
Mun marginaalivero on, mitä on, niin tuo merkitsisi, että valtion budjetti saisi automaattisesti 20% lisää rahaa, jos verotaulukoita ei oikaistaisi.
Tällä lisääntyneellä verorahalla valtio voisi kustantaa paremmat eläkkeet eläkeläisille. Tai nelipäiväisen työviikon ansioita alentamatta, tai vaikkapa kolmipäiväisen työviikon taikka täyden osa-aikaeläkkeen palkkatuloa pienentämättä kaikille 50 vuotta täyttäneille. tai kaksinkertaiset lapsilisät ja opintotuet.
Tai jotain muuta ihan yhtä mukavaa.
Uuden vuoden toivotukseni teille kaikille kepuleille ja muillekin pölvästeille on, että ajatelkaa nyt Uutta Vuotta juhliessanne kaikkea hyvää, mitä sillä saataisi aikaan, JOS Suomessa voitaisi pidentää työuria tulevaisuudessa.
Onnellista Uutta Vuotta kaikille
Vastaukset 14
Vanhimmat
...
Palstalla on vain hörhöjä
Suomessa ei ole nyt työtä tarjolla ja pakkotruotsilla estetään suomalaisten työllistyminen erittäin tehokkaasti. Siitä kalliista kielipaskasta olisi aika päästä eroon.
että ei ole työtä.
Kuitenkin eläkeiän nosto on sen vuoksi välttämätön että lähitulasvaisuudessa ei ole tarpeeksi työntekijöitä.
On se ihme että ei osata katsoa edes huomiseen päivään, vaikka tössä asioassa pitää katsoa 20 vuoden päähän. Mikä silloin tilanne?
Työvoimaa on silloin 30% vähemmän kyin nyt. Asia voi verrata sillä että onko tällä hetlkellä 30% työvoimasta työttömänä? Ei taida olla. Hädintuskin 10%. Eli 20 vuoden kuluttua tarvittaisi 20% enemmän työvoimaaa kuin sitä nyt tällä hetkellä on töissä.
Mietippä jos eläkerahojen kertymästä jää 20% pois nylkyiseenkin lama-ajan kertymän verrattuna. Mitä se tarkoittaa.
viisikymppisenä, hän ei ole sitä koko ikänään...
Kaksikymmentäviisi vuotta globaalin firman valkokaulusduunarina kypsytti ainakin minut tilanteeseen, jossa olin valmis ottamaan lähtöpaketin viisvitosena. Parin vuoden jälkeen on selvää, etten palaa rengin hommiin, jos ei rahat lopu. Ja miksi loppuisivat?
Jos työelämä on jatkossakin yhtä kokonaisvaltaista, kuin se näissä jättikasvussa tai jatkuvassa saneerauksessa olevissa firmoissa on, sitä ei kestä kenenkään terveys. Aika monilta pettää pää ja lopuilta pettää ruumis. Niistä ei tosiaankaan lähdetä keskimäärin terveenä eläkkeelle.
Tätä taustaa vasten, aikapaljon on työympäristöissä tapahduttava tai yleisen elintason laskettava, ennenkuin työssäoloajat merkittävästi pitenevät.
nimim. Tunnit täynnä
Kun työvoimasta alkaa tulla pula, ts. työuupuneiden tilalle ei ole jonottamassa uusia ja virkeitä, muuttuu johtamistyyli sellaiseksi, että työssä jaksaminen on pakko ottaa huomioon.
Kuvailemasi tilanne on jäämässä pysyvästi historiaan oman aikansa ikävänä "tulos tai ulos" -ilmiönä, ja huvä niin
en usko näin tapahtuvan globaaleissa yrityksissä, joissa työvoimaa on saatavilla Intiasta ja Aasiasta yllin kyllin. Samoin EU:n sisälläkin Itä-Euroopassa on miljoonittain nälkäistä hyvin koulutettua väkeä.
Suomen väestö ikääntyy Euroopan ensimmäisenä ja samalla sekä nopeimmin ja jyrkemmin kin muut Euroopan maat, mutta koko Eurooppaa kohtaa sama ongelma kuin meitä: Jo kuluneesta vuodesta alkaen työvoimasta poistuu enemmän ihmisiä, mitä nuorista ikäluokista kasvaa tilalle. 15 vuoden kuluttua Suomen työvoimavaje on jo puoli miljoonaa työikäistä.
Ei niitä meille saada Intiasta, Kiinasta tai Afrikasta, kun Eurooppakin tarvitsee vierastyövoimaa ja on paljon houkuttelevampi ympäristö kuin kaukainen ja kylmä Suomi.
Työuria on pidennettävä, jos aiotaan pitää kiinni nykyisestä elintasostamme. Tulevat hallitukset joutuvat tekemään kaikkensa sellaisen politiikan eteen, joka auttaa yrityksiä menestymään ja työllistämään, ja samalla on saatava työurat keskimäärin 3-4 vuotta pidemmiksi kuin nyt. Siihen talkooseen tarvitaan kaikki mahdolliset kepit ja porkkanat, ennen muuta työolosuhteiden ja työilmapiirin parantaminen, mikä on yritysten itsensä käsissä ja toteutuu johtamistyylejä muuttamalla, koska siihen tulee kertakaikkiaan pakko.
mutta mitä ÄLYÄ siinä on,kun kuitenkin ihmiset joutuvat jäämään töistään pois
sairauksiensa takia. täysin ääliömäistä ja hölmöä paskanjauhantaa koko eläkeiän nosto.
se on eri asia jos joku haluaa ja pystyy ikääntyneenä töihin,olkoon vaikka 100-vuotiaaksi
jos haluaa ja kykenee. mieluummin niin,kuin yhtään mamua tänne.
Tärkeintä on hyvinvointi. Jos luit avauksen loppuosan, niin siinä kuvaltiin, mitä tuloja saadaan aikaan, jos työuria pystytään pidentämään.
Kyse on koko kansan hyvinvoinnin merkittävästä parantamisesta, jos työurat saadaan pidentymään vaikkapa vaan keskimäärin kolme vuotta. Keinoja on paljon muitakin kuin lakisääteinen eläkeiän alarajan nosto.
Kannattaa lukea avaus uudlleen, koska työurien pidentämisen hyödyt ovat hyvin mittavat.
EK:n Seppo Riski toi huolensa esiin tv:ssä tänään. Työvoimasta tulee pula. Edessä ovat vaikeat ajat, jos palkansaajapuoli jatkaa omien liittojensa sopimusten kyttäilyä ja kilpailua siitä, kuka saa lakkoilluksi parhaimmat palkat ja edut. Siinä jukkaamme kaiken sen hyvinvoinnin, jonka nyt olemme saaneet aikaan.
Seppo Riski toi hyvin esiin myös sen, miten työmarkkinoilla on pakko mennä liitto- ja yrityskohtaiseen sopimiseen, vaikka ay-liikkeen keskusjärjestöpomot haikailevatkin vanhan valtansa ja tupojen perään.
Hauska piirre ohjelmassa oli se, miten työnantajapiireissä luetaan Alpo Roothia, ehkä parasta sodanjälkeisen ajan työväenkirjailijaa ja Seppo Riskin koulukaveria, muuten.
Oletetaan että Riski on oikeassa ja talouskasvu jatkuu hitaana kuluvan vuosikymmen ajan.Työvoimapula uhkaa suurien ikäluokkien eläköitymisen myötä, jolloin on joko tarve jatkaa työuria kuten aloittaja jo aiemmin perusteli ja se jopa saadaan näyttämään järkevältä.Kuitenkin hidas ja vaivalloinen talouskasvu vaikuttaa myös investointihalukkuuteen ja teollisuuden työvoimatarpeeseen yhtenä tekijänä.Joten teollisuuden työvoimatarve ei ole varsinainen syy työvoimapulaan, sen enempää kuin eläköityminen, koska Suomi on yksi kummajainen läntisten maiden joukossa. jolla on vara pitää työvoimareserviä, vaikka työuria pidentämällä tuolta loppupäästä, kun samansikaisesti työurien pidentymien tehdään mahdottomaksi työuran alkupäästä.
Ilman työperäistä maahanmuuttoa ja odotettavissa olevaa pakolaistulvaa Suomen väkiluku tulee pienenemään vuoteen 2030 mennessä noin 0,45 miljoonalla hengellä ja samanaikaisesti hitaankin talouskasvun aikana Suomen työllisyysasteen odotetaan nousevan 70-75 % tuntumaan.
Kumpi on suurempi tekijä työllisyysasteen nousussa eläköitymisen myötä avautuvat työurat nuorisolle ,vai työikäisen väestön väheneminen Suomesta ??
Työllisyysasteen kasvuhan ei käsittääkseni tarkoita työllisten määrän kasvua, vai tarkoittaako ?
Mielestäni suurin huoli työvoiman riittävyydessä on huoli koulutetusta työvoimasta ja toisena merkittävänä huolena pitäisi olla huoli sellaisen työvoiman saatavuudesta, joka suorittaa sitä ns matalapalkkatyötä, jonka tarve kasvaa eläkeläisten joukon kasvaessa.
Lisäksi yhtenä merkittävänä huolena pitäisi olla työllisten ansiotaso ja työllisten ostovoiman kehitys tulevaisuudessa, jos ylipäätään eläkkeitä aiotaan edes maksattaa nykyisen järjestelmän mukaisesti.
Eläkerahastojen varallisuus, varsinkin laskennallinen nettovarallisuus riittää vuosikymmeniksi, vaikka sitä syötäisiin eläkeläisten voimin, mutta mitään järkevää, tuottoisaa sijoitustoimintaa sillä Suomessa ei näillä näkymin pysty ainakaan kuluvan vuosikymmenen aikana suorittamaan.
Verotus on oma lukunsa ja verotulotkin lepäävät enenevässä määrin eläkeläisten harteilla , kuin työllisten ja varsinkin kasvavan matalapalkkaisten työllisten joukon harteilla. Varsinkin kun ottaa huomioon työllisten määrän kehityksen, joka on laskeva.
Mutta onko kyse pelkästään eläköitymisen johdosta uhkaavasta työvoimapulasta ?
Oletetaan että Riski on oikeassa ja talouskasvu jatkuu hitaana kuluvan vuosikymmen ajan.Työvoimapula uhkaa suurien ikäluokkien eläköitymisen myötä, jolloin on joko tarve jatkaa työuria kuten aloittaja jo aiemmin perusteli ja se jopa saadaan näyttämään järkevältä.Kuitenkin hidas ja vaivalloinen talouskasvu vaikuttaa myös investointihalukkuuteen ja teollisuuden työvoimatarpeeseen yhtenä tekijänä.Joten teollisuuden työvoimatarve ei ole varsinainen syy työvoimapulaan, sen enempää kuin eläköityminen, koska Suomi on yksi kummajainen läntisten maiden joukossa. jolla on vara pitää työvoimareserviä, vaikka työuria pidentämällä tuolta loppupäästä, kun samansikaisesti työurien pidentymien tehdään mahdottomaksi työuran alkupäästä.
Ilman työperäistä maahanmuuttoa ja odotettavissa olevaa pakolaistulvaa Suomen väkiluku tulee pienenemään vuoteen 2030 mennessä noin 0,45 miljoonalla hengellä ja samanaikaisesti hitaankin talouskasvun aikana Suomen työllisyysasteen odotetaan nousevan 70-75 % tuntumaan.
Kumpi on suurempi tekijä työllisyysasteen nousussa eläköitymisen myötä avautuvat työurat nuorisolle ,vai työikäisen väestön väheneminen Suomesta ??
Työllisyysasteen kasvuhan ei käsittääkseni tarkoita työllisten määrän kasvua, vai tarkoittaako ?
Mielestäni suurin huoli työvoiman riittävyydessä on huoli koulutetusta työvoimasta ja toisena merkittävänä huolena pitäisi olla huoli sellaisen työvoiman saatavuudesta, joka suorittaa sitä ns matalapalkkatyötä, jonka tarve kasvaa eläkeläisten joukon kasvaessa.
Lisäksi yhtenä merkittävänä huolena pitäisi olla työllisten ansiotaso ja työllisten ostovoiman kehitys tulevaisuudessa, jos ylipäätään eläkkeitä aiotaan edes maksattaa nykyisen järjestelmän mukaisesti.
Eläkerahastojen varallisuus, varsinkin laskennallinen nettovarallisuus riittää vuosikymmeniksi, vaikka sitä syötäisiin eläkeläisten voimin, mutta mitään järkevää, tuottoisaa sijoitustoimintaa sillä Suomessa ei näillä näkymin pysty ainakaan kuluvan vuosikymmenen aikana suorittamaan.
Verotus on oma lukunsa ja verotulotkin lepäävät enenevässä määrin eläkeläisten harteilla , kuin työllisten ja varsinkin kasvavan matalapalkkaisten työllisten joukon harteilla. Varsinkin kun ottaa huomioon työllisten määrän kehityksen, joka on laskeva.