Mitä hirsien väliin ?

ja lämmin eriste hirsien välissä, lujuutensa takia sillä on helppo tilkitä nurkat 100% pitäviksi ja se kuivaa erittän nopeasti öljykasvi kun on. Puu ja pellava paras.

vesto, kirjoitti:

ja lämmin eriste hirsien välissä, lujuutensa takia sillä on helppo tilkitä nurkat 100% pitäviksi ja se kuivaa erittän nopeasti öljykasvi kun on. Puu ja pellava paras.

Jäkälää ehe ehe.

Muinoin sammalta kansanomaisesti sanottuna "seinäsammalta"

Propeeni, elastinen ja ei vety kuten pellava , villa yms
Peopeeni helppo levittää ja leikata ylimääräinen.

Saahan sinne laittaa tietenkin mitä haluaa.

koirankaula kirjoitti:

Jäkälää ehe ehe.

Muinoin sammalta kansanomaisesti sanottuna "seinäsammalta"

Propeeni, elastinen ja ei vety kuten pellava , villa yms
Peopeeni helppo levittää ja leikata ylimääräinen.

Saahan sinne laittaa tietenkin mitä haluaa.

Lue lisää

Saahan sinne laittaa tietenkin mitä haluaa?? Lasivilla esimerkiksi ei luovuta kosteutta eli homehtuu. Uretaani on idiooteille. Kaikki on nähty.

Pellava. Käyttöhistoria puhuu puolestaan. Luovuttaa kosteutta.

P.ellava kirjoitti:

Saahan sinne laittaa tietenkin mitä haluaa?? Lasivilla esimerkiksi ei luovuta kosteutta eli homehtuu. Uretaani on idiooteille. Kaikki on nähty.

Pellava. Käyttöhistoria puhuu puolestaan. Luovuttaa kosteutta.

Lue lisää

homehtuu.Hyvä kasvualusta homeelle.

koirankaula kirjoitti:

Jäkälää ehe ehe.

Muinoin sammalta kansanomaisesti sanottuna "seinäsammalta"

Propeeni, elastinen ja ei vety kuten pellava , villa yms
Peopeeni helppo levittää ja leikata ylimääräinen.

Saahan sinne laittaa tietenkin mitä haluaa.

Lue lisää

oikeassa, pellava on paras ja turvallisin, silä se on hengittävä materiaali kovankin painon alla, toisin kuin keinotekoiset esim. muovista kuohkeutetut, jotka muuttuvat kovan painon alla kosteutta läpäisemättömäksi tiiviiksi muoviksi. Kivivillasta taas tulee kovan painon lähes kiveä. Luultavasti ei järkevä rakentaja halua muovia taikka kivea hirsiensä väliin.

Mitä väliä sillä on jos uretaani kantaa?

On päässy päiväkerhosta ja paina tietokoneen nappulaa.
Kyllä Jami on iso poika

on iso poika kirjoitti:

On päässy päiväkerhosta ja paina tietokoneen nappulaa.
Kyllä Jami on iso poika

Eikös ne ort.papit ole kovimpia nappuloiden painajia kun maikuljäksöni delas?

Ekologisuus on meidän perheessä suuri ja tärkeä asia. Sen takia asennutimme kierrätyshirsitalomme varauksiin kulkukoiria.

Karuimmassa näkemässäni saunatekeleessä varaukset oli tehty silmämääräisesti!?!? Valehtelematta kintaat pystyi laittamaan talteen mihin vaan varaukseen tai nurkkaan?! Tulee säilymään arkistoissa maailman tappiin oli niin päin v..ttua tehty että huh huh!

Jos meinasit jättää varaukset tekemättä, unohda mieluummin koko asia. Tai laita sammalta väliin jos avovarausta tarkoitit? Pellavanauha on v..ttumaisen näköinen avovarauksessa eikä kuulu siihen.

Pellavanauhaa saa mistä vaan. Googleta tai tilaa vakiokauppaas. Itse haen omiin tarpeisiin joltain hirsiduunarilta kun saavat isoja määriä halvemmalla.
Pellava on p..skamainen työstettävä. Mutta heitä roskiin lehti joka neuvoo poraamaan pellavan läpi. Satavarmasti on terän ympärillä! Kahteen viimesimpään hirteen porataan reiät, sen jälkeen asennetaan porattujen hirsien väliin pellava. Kaikki muu on p..skapuhetta.

Tutustu paremmin hirsirakentamiseen ennen kuin teet yhtään mitään. Belive me!

sekä riveenä että huopanauhana myy suurimmat rautakauppaketjut ja ainakin taannoin parikin nettikauppaa. Pellava on sitkeää tavaraa. Ei mene pora läpi, ei tappi, pitää huolellisesti ristiviiltää poikki tapitusten kohdalta! Omaa kesätupaani laittaessa ostin nuukuuttani leveää pellavahuopanauhaa ja saksi sitä halki muutaman kilometrin. Tuli hintaa kun meni sakset tylsäksi ja kädet ruvelle.

Jos ei ole hirsien välissä varsinaista varausta, niin ei sinne kannata tilkettäkään laittaa. Taitaa linnut ja oravat keräillä ne helposti parempaan talteen. Ilman varausta (ponttausta) pelkillä nurkkasalvoksilla kehikosta ei tule läheskään niin tukeva itsessään, sanoisimpa että siitä tulee helposti jopa "elastinen". Vaatii siis reilua tapittamista.

völjari kirjoitti:

sekä riveenä että huopanauhana myy suurimmat rautakauppaketjut ja ainakin taannoin parikin nettikauppaa. Pellava on sitkeää tavaraa. Ei mene pora läpi, ei tappi, pitää huolellisesti ristiviiltää poikki tapitusten kohdalta! Omaa kesätupaani laittaessa ostin nuukuuttani leveää pellavahuopanauhaa ja saksi sitä halki muutaman kilometrin. Tuli hintaa kun meni sakset tylsäksi ja kädet ruvelle.

Jos ei ole hirsien välissä varsinaista varausta, niin ei sinne kannata tilkettäkään laittaa. Taitaa linnut ja oravat keräillä ne helposti parempaan talteen. Ilman varausta (ponttausta) pelkillä nurkkasalvoksilla kehikosta ei tule läheskään niin tukeva itsessään, sanoisimpa että siitä tulee helposti jopa "elastinen". Vaatii siis reilua tapittamista.

Lue lisää

Moneen hirsitaloon on laitettu. Ei ime vettä, ei homehdu. Suoraan tehtaalta halutulla leveydellä www.jyremark.fi (PP-Termo). Suosittelen.

Huuskonen kirjoitti:

Moneen hirsitaloon on laitettu. Ei ime vettä, ei homehdu. Suoraan tehtaalta halutulla leveydellä www.jyremark.fi (PP-Termo). Suosittelen.

Moneen hirsitaloon on laitettu myös uretaania varauksiin??
Kaikki eristeet kostuu tavalla tai toisella. Kysymys kuuluukin kykeneekö eriste luovuttamaan kosteuden pois. Lasivilla ei.

Yksi kysymys. Ei sivuilla mainittu tai en löytänyt tietoa mistä polypreeni tiivisteet on valmistettu? Oleellinen asia.

Lisätietoa? kirjoitti:

Moneen hirsitaloon on laitettu myös uretaania varauksiin??
Kaikki eristeet kostuu tavalla tai toisella. Kysymys kuuluukin kykeneekö eriste luovuttamaan kosteuden pois. Lasivilla ei.

Yksi kysymys. Ei sivuilla mainittu tai en löytänyt tietoa mistä polypreeni tiivisteet on valmistettu? Oleellinen asia.

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Polypropeeni

völjari kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Polypropeeni

Kiteinen muovi?? Apua!

Jos tuo joutuu syystä tai toisesta varauksessa liian tiukkaan puristukseen ei rakenne paljon auta!?
Kyllä minä pysyn edelleen perinteisemmässä pellavassa jatkossakin. Kerran polypropeeninauhaa tarjottiin ja paljon kehuttiin mutta vieroksuin materiaalia ja otin taas kerran pellavaa. Pellavan käyttöhistoria on niiiiiin pitkä että jos ongelmia olisi aihetta pelätä, olisi ne tulleet esille jo viisikymmentä vuotta sitten. Muutenkin nämä ns. puupohjaiset tai vastaavat tuotteet on henkilökohtaisella tasolla parhaita rakennettaessa hirrestä. Ei muovia sisään, ulos eikä väliin missään muodossa. Rappurallin harjat taitaa itsellä olla muovia? Siinäpä ne.

Mutta jokainen tyylillään ja omien mieltymyksien mukaan.

oho.. kirjoitti:

Kiteinen muovi?? Apua!

Jos tuo joutuu syystä tai toisesta varauksessa liian tiukkaan puristukseen ei rakenne paljon auta!?
Kyllä minä pysyn edelleen perinteisemmässä pellavassa jatkossakin. Kerran polypropeeninauhaa tarjottiin ja paljon kehuttiin mutta vieroksuin materiaalia ja otin taas kerran pellavaa. Pellavan käyttöhistoria on niiiiiin pitkä että jos ongelmia olisi aihetta pelätä, olisi ne tulleet esille jo viisikymmentä vuotta sitten. Muutenkin nämä ns. puupohjaiset tai vastaavat tuotteet on henkilökohtaisella tasolla parhaita rakennettaessa hirrestä. Ei muovia sisään, ulos eikä väliin missään muodossa. Rappurallin harjat taitaa itsellä olla muovia? Siinäpä ne.

Mutta jokainen tyylillään ja omien mieltymyksien mukaan.

Lue lisää

käyttävät polypropeenia.Esim Honka.

ei homehdu kirjoitti:

käyttävät polypropeenia.Esim Honka.

Monet "hirsitalovalmistajat" tekevät tuotteensa liimaamalla.

Muovilla? kirjoitti:

Monet "hirsitalovalmistajat" tekevät tuotteensa liimaamalla.

Eihän tuosta nyt niin kauan ole kun tasakattokin oli vaatimus osassa asemakaavoja. Moniko sai korvaukset aiheutuneista korjauskustannuksista?

Pellavanauha.

völjari kirjoitti:

sekä riveenä että huopanauhana myy suurimmat rautakauppaketjut ja ainakin taannoin parikin nettikauppaa. Pellava on sitkeää tavaraa. Ei mene pora läpi, ei tappi, pitää huolellisesti ristiviiltää poikki tapitusten kohdalta! Omaa kesätupaani laittaessa ostin nuukuuttani leveää pellavahuopanauhaa ja saksi sitä halki muutaman kilometrin. Tuli hintaa kun meni sakset tylsäksi ja kädet ruvelle.

Jos ei ole hirsien välissä varsinaista varausta, niin ei sinne kannata tilkettäkään laittaa. Taitaa linnut ja oravat keräillä ne helposti parempaan talteen. Ilman varausta (ponttausta) pelkillä nurkkasalvoksilla kehikosta ei tule läheskään niin tukeva itsessään, sanoisimpa että siitä tulee helposti jopa "elastinen". Vaatii siis reilua tapittamista.

Lue lisää

Kiitoksia neuvoista. Mitenköhän tiheään niitä tappeja oikein pitäisi laittaa tuollaiseen n. 20 neliön aittaan? Kehikon ulkomitat olisivat n. 4*5 metriä, sis. nurkkasalvokset.

Suunnitelmissa on siis todellakin tehdä parruista, salvokset ihan tavallisina suoranurkkina, mutta ei varsinaisia varauksia kun ne parrut kerran olisi sahattuja neljältä sivulta (avovarauksesta ei siis ole kyse, sikäli kun ymmärrän oikein niin avovarauksessa paino lepää hirren keskikohdalla, kun tässä ainakin periaatteessa paino lepää koko leveydellä).

Ajatus tähän rakentamistapaan löytyi jostakin Vuolle-Apialan kirjasta, jossa kerottiin että parruista tekemistä on käytetty mm. ulkorakennuksille. Lienee yleisempää suomen ulkopuolella. Lisäksi menetelmä sopii hyvin nyt käytettävissä oleville materiaaleille: Aittaan tulevat puut on nyt tukkeina tien varressa. Ovat sellaista myyntiin kelpaamatonta tavaraa, tuulenkaatoja yms. Omaan käyttöön kuitenkin käyttökelpoista. Pinta on monessa vähän karun näköinen, joten sahauttaminen parruiksi lienee kätevin tapa saada niistä siistejä. Paksuudeksi tulisi 100 tai 125mm.

Kuten aiemmin kirjoitin, niin olen nyt kahden vaiheilla tuosta tilkitsemisestä. Jälkikäteen ei oikein taitaisi onnistua tuollaisen parruseinän rakojen tilkitseminen ja kyllä se käy harmittamaan, jos seinistä tuulee läpi paikoitellen.

aitan suunnittelija kirjoitti:

Kiitoksia neuvoista. Mitenköhän tiheään niitä tappeja oikein pitäisi laittaa tuollaiseen n. 20 neliön aittaan? Kehikon ulkomitat olisivat n. 4*5 metriä, sis. nurkkasalvokset.

Suunnitelmissa on siis todellakin tehdä parruista, salvokset ihan tavallisina suoranurkkina, mutta ei varsinaisia varauksia kun ne parrut kerran olisi sahattuja neljältä sivulta (avovarauksesta ei siis ole kyse, sikäli kun ymmärrän oikein niin avovarauksessa paino lepää hirren keskikohdalla, kun tässä ainakin periaatteessa paino lepää koko leveydellä).

Ajatus tähän rakentamistapaan löytyi jostakin Vuolle-Apialan kirjasta, jossa kerottiin että parruista tekemistä on käytetty mm. ulkorakennuksille. Lienee yleisempää suomen ulkopuolella. Lisäksi menetelmä sopii hyvin nyt käytettävissä oleville materiaaleille: Aittaan tulevat puut on nyt tukkeina tien varressa. Ovat sellaista myyntiin kelpaamatonta tavaraa, tuulenkaatoja yms. Omaan käyttöön kuitenkin käyttökelpoista. Pinta on monessa vähän karun näköinen, joten sahauttaminen parruiksi lienee kätevin tapa saada niistä siistejä. Paksuudeksi tulisi 100 tai 125mm.

Kuten aiemmin kirjoitin, niin olen nyt kahden vaiheilla tuosta tilkitsemisestä. Jälkikäteen ei oikein taitaisi onnistua tuollaisen parruseinän rakojen tilkitseminen ja kyllä se käy harmittamaan, jos seinistä tuulee läpi paikoitellen.

Lue lisää

Itärajan takan harrastetaan jonkin verran. Huono ja ruma. Jonkin verran harrastetaan pelkkojen asettamista syrjittäin päällekkäin. Kumpaakaan en suosittele eikä oikein kuulu Suomalaisen aitan rak.tavaksi. Pahan näköisiä kun puut vääntyilee solmuun vaikka painoa päällä onkin.

Vie puut höylääjälle. Kysymysten perusteella aitasta tulee itse tehtynä karhunloukku. Tai lato..

aitan suunnittelija kirjoitti:

Kiitoksia neuvoista. Mitenköhän tiheään niitä tappeja oikein pitäisi laittaa tuollaiseen n. 20 neliön aittaan? Kehikon ulkomitat olisivat n. 4*5 metriä, sis. nurkkasalvokset.

Suunnitelmissa on siis todellakin tehdä parruista, salvokset ihan tavallisina suoranurkkina, mutta ei varsinaisia varauksia kun ne parrut kerran olisi sahattuja neljältä sivulta (avovarauksesta ei siis ole kyse, sikäli kun ymmärrän oikein niin avovarauksessa paino lepää hirren keskikohdalla, kun tässä ainakin periaatteessa paino lepää koko leveydellä).

Ajatus tähän rakentamistapaan löytyi jostakin Vuolle-Apialan kirjasta, jossa kerottiin että parruista tekemistä on käytetty mm. ulkorakennuksille. Lienee yleisempää suomen ulkopuolella. Lisäksi menetelmä sopii hyvin nyt käytettävissä oleville materiaaleille: Aittaan tulevat puut on nyt tukkeina tien varressa. Ovat sellaista myyntiin kelpaamatonta tavaraa, tuulenkaatoja yms. Omaan käyttöön kuitenkin käyttökelpoista. Pinta on monessa vähän karun näköinen, joten sahauttaminen parruiksi lienee kätevin tapa saada niistä siistejä. Paksuudeksi tulisi 100 tai 125mm.

Kuten aiemmin kirjoitin, niin olen nyt kahden vaiheilla tuosta tilkitsemisestä. Jälkikäteen ei oikein taitaisi onnistua tuollaisen parruseinän rakojen tilkitseminen ja kyllä se käy harmittamaan, jos seinistä tuulee läpi paikoitellen.

Lue lisää

jos olet niin tarkka kuin annat ymmärtää, että otat tuulenkaatoja aittaasi. puutavaran määrä on niin pieni, että olisi ollut suotavaa ottaa muuta kuin tuulenkaatoja. tuulenkaadot homehtuvat-saavat sinistäjäsientä. ovat kaadetut väärään aikaan. tämä on perusasia, sen jälkeen muut, tilkinnät ja muut.

Turpeinen kirjoitti:

Eihän tuosta nyt niin kauan ole kun tasakattokin oli vaatimus osassa asemakaavoja. Moniko sai korvaukset aiheutuneista korjauskustannuksista?

Pellavanauha.

etteikö rakennusmateriaalit voisi kehittyä. Moniko on saanut korvaukset ennen niin päin vit**a tehdyistä markätiloista ja vesieristeitä ei edes tiedetty olevan 20v. sitten. Että näin jos tälle linjalle lähdetään.

kuin oudolta, kirjoitti:

jos olet niin tarkka kuin annat ymmärtää, että otat tuulenkaatoja aittaasi. puutavaran määrä on niin pieni, että olisi ollut suotavaa ottaa muuta kuin tuulenkaatoja. tuulenkaadot homehtuvat-saavat sinistäjäsientä. ovat kaadetut väärään aikaan. tämä on perusasia, sen jälkeen muut, tilkinnät ja muut.

Lue lisää

Ihan perusteltu kysymys ja ymmärrän kyllä että ulkopuolisesta saattaa juttu tuntua oudolta. Tuokin asia on kyllä otettu huomioon, ja taustalla on paljon sellaistakin mitä ei tässä olla käsitelty (mm. rakennuksen käyttötarkoitukseen tai sijoituspaikkaan jne liittyviä kysymyksiä), eikä niitä puitakaan voi tietenkään näyttää tarkemmin tällaisella keskustelupalstalla.

Lyhesti sanottuna tarkoituksena on tehdä varastoaitta ja siihen tarkoitukseen ko. puutkin sopivat ihan hyvin. Ei kaiken puun tarvitse olla oksatonta, höylättyä ja konekuivattua ykkösluokan tavaraa jotta siitä voisi rakentaa. Eikä kaikki puutavara, mitä saha ei osta, ole automaattisesti sinistä ja umpihomeessa.

Toinen juttu on, että puu on kyllä tuttu materiaali minulle, mutta enimmäkseen olen tehnyt kalusteita, venesisustuksia jne projekteja jotka siis ovat enemmänkin puusepäntuotteita kuin kirvesmieshommia. Hirsirakennuksia en ole tehnyt, mutta en usko, että minulla olisi mitään vaikeuksia tehdä sellaista ns. tavallisen rakennustavan mukaisesti hirsien varauksineen. Tässä nyt sattuu olemaan monestakin syystä hyvä mahdollisuus kokeilla jotakin muutakin tapaa.

Alunperin oli suunnitelmissa tehdä varasto lautatavarasta. Kun nyt sitten tulikin noita ylijäämäpuita metsästä niin suunnitelmat alkoivat muuttua... voivat ne vielä muuttua toiseenkin suuntaan. Esim. jos siinä kehikon tekemisen yhteydessä osoittautuu, että nämä olisivatkin jotakin nimimerkki Aitta 20m2:n olettamia taikapuita jotka yhtäkkiä kesken rakentamisen muuttuvatkin ladoksi, niin ei sekään mikään suuri vahinko olisi, sellaisellekin voisi olla käyttöä. Pannaan parrut sitten syrjään ja tehdään lato myöhemmin valmiiksi kunhan ensin on varasto pystyssä.

PS. Ettei jäisi epäselväksi, niin en ole ketjun aloittaja. Minun kirjoitukset tässä ketjussa on kaikki samalla nimimerkillä.

aitan suunnittelija kirjoitti:

Kiitoksia neuvoista. Mitenköhän tiheään niitä tappeja oikein pitäisi laittaa tuollaiseen n. 20 neliön aittaan? Kehikon ulkomitat olisivat n. 4*5 metriä, sis. nurkkasalvokset.

Suunnitelmissa on siis todellakin tehdä parruista, salvokset ihan tavallisina suoranurkkina, mutta ei varsinaisia varauksia kun ne parrut kerran olisi sahattuja neljältä sivulta (avovarauksesta ei siis ole kyse, sikäli kun ymmärrän oikein niin avovarauksessa paino lepää hirren keskikohdalla, kun tässä ainakin periaatteessa paino lepää koko leveydellä).

Ajatus tähän rakentamistapaan löytyi jostakin Vuolle-Apialan kirjasta, jossa kerottiin että parruista tekemistä on käytetty mm. ulkorakennuksille. Lienee yleisempää suomen ulkopuolella. Lisäksi menetelmä sopii hyvin nyt käytettävissä oleville materiaaleille: Aittaan tulevat puut on nyt tukkeina tien varressa. Ovat sellaista myyntiin kelpaamatonta tavaraa, tuulenkaatoja yms. Omaan käyttöön kuitenkin käyttökelpoista. Pinta on monessa vähän karun näköinen, joten sahauttaminen parruiksi lienee kätevin tapa saada niistä siistejä. Paksuudeksi tulisi 100 tai 125mm.

Kuten aiemmin kirjoitin, niin olen nyt kahden vaiheilla tuosta tilkitsemisestä. Jälkikäteen ei oikein taitaisi onnistua tuollaisen parruseinän rakojen tilkitseminen ja kyllä se käy harmittamaan, jos seinistä tuulee läpi paikoitellen.

Lue lisää

Ei tuon kokoiseen aittaan yhtään tappia tarvittaisi, jos puut asetettaisiin kynnelleen ja ne olisivat vielä varattujakin. Pienessä rakennuksessa tapituksen tarve on merkki kirvesmiehen huonosta ammattitaidosta tai todella huonosta puutavarasta.

Saahan parruistakin aitan tai vaikka mökin. Laudoita nyt vähintäänkin nurkat, nyt ei moni heti arvaalaan mistä on tehty.

Kirvesmies1 kirjoitti:

Ei tuon kokoiseen aittaan yhtään tappia tarvittaisi, jos puut asetettaisiin kynnelleen ja ne olisivat vielä varattujakin. Pienessä rakennuksessa tapituksen tarve on merkki kirvesmiehen huonosta ammattitaidosta tai todella huonosta puutavarasta.

Saahan parruistakin aitan tai vaikka mökin. Laudoita nyt vähintäänkin nurkat, nyt ei moni heti arvaalaan mistä on tehty.

Lue lisää

Kyllä tapittomuus eli vaarnojen poisjättäminen on merkki huonosta kirvesmiestyöstä! Pelkän varauksen/pontin ja salvosten varaan tehty seinä voi hyvälläkin materiaalilla kääntyä ajan kuluessa ja talvien painaessa vinoksi. Tapit tekee seinästä yhtä levyä.

völjari kirjoitti:

Kyllä tapittomuus eli vaarnojen poisjättäminen on merkki huonosta kirvesmiestyöstä! Pelkän varauksen/pontin ja salvosten varaan tehty seinä voi hyvälläkin materiaalilla kääntyä ajan kuluessa ja talvien painaessa vinoksi. Tapit tekee seinästä yhtä levyä.

Lue lisää

Rek. käyttäjät voivat käydä katsomassa profiilisivullani olevaa periaatekuvaa jousella ja ruuvilla toteutetusta tapituksesta. Tällaiseen vajaan se olisi varmasti ok.

völjari kirjoitti:

Rek. käyttäjät voivat käydä katsomassa profiilisivullani olevaa periaatekuvaa jousella ja ruuvilla toteutetusta tapituksesta. Tällaiseen vajaan se olisi varmasti ok.

Kerran olen kengittänyt hirsirakennusta josta ei löytynyt ensimmäistäkään tapesta!? Meinas hajota koko p..ska käsiin. Karatkin oli maksimissaan pyöreitä riukuja tai viikatteen teränpätkiä yms. Aukotusten työstöä edelsi väliaikaisten följareiden asennus aina aukkokohtaisesti. Ulkonurkat oli ainoat rakenteet jotka pysyi kasassa. Asiaa ei auttanut yhtään avovaraukset. Erikoista hirsirakentamista?

Erikoista oli myös nähdä kuinka yksi uusi naapuri lisäeristi vanhan hirsirakennuksen ulkoapäin. Ensimmäisenä "työvaiheena" lähti pitkätnurkat moottorisahalla pois!!?? Sisätiloissa hirrenpaikkausta oli harrastettu uretaanilla!!?? Kuivuttuaan liika pois jne. Kyllä meidän isi osaa...Joskus on tehnyt mieli käydä katsomassa onko tölli vielä pystyssä mutta on liian kaukana uteliaisuuden tyydyttämiseksi. Oli kaiken hyvän lisäksi jyrkällä rinteellä luonnonkiviperustuksilla. Kait se on läjässä sisäverhouksien yms. ansiosta? Pieni routavaurio tai katolla kunnon lumikuorma niin voi "avonurkka" sanoa sopimuksen irti? Huhhuh!

Eikä ollut ensimmäinen talo jonka tämä mestari oli elämänsä aikana "korjannut"!!

aitan suunnittelija kirjoitti:

Kiitoksia neuvoista. Mitenköhän tiheään niitä tappeja oikein pitäisi laittaa tuollaiseen n. 20 neliön aittaan? Kehikon ulkomitat olisivat n. 4*5 metriä, sis. nurkkasalvokset.

Suunnitelmissa on siis todellakin tehdä parruista, salvokset ihan tavallisina suoranurkkina, mutta ei varsinaisia varauksia kun ne parrut kerran olisi sahattuja neljältä sivulta (avovarauksesta ei siis ole kyse, sikäli kun ymmärrän oikein niin avovarauksessa paino lepää hirren keskikohdalla, kun tässä ainakin periaatteessa paino lepää koko leveydellä).

Ajatus tähän rakentamistapaan löytyi jostakin Vuolle-Apialan kirjasta, jossa kerottiin että parruista tekemistä on käytetty mm. ulkorakennuksille. Lienee yleisempää suomen ulkopuolella. Lisäksi menetelmä sopii hyvin nyt käytettävissä oleville materiaaleille: Aittaan tulevat puut on nyt tukkeina tien varressa. Ovat sellaista myyntiin kelpaamatonta tavaraa, tuulenkaatoja yms. Omaan käyttöön kuitenkin käyttökelpoista. Pinta on monessa vähän karun näköinen, joten sahauttaminen parruiksi lienee kätevin tapa saada niistä siistejä. Paksuudeksi tulisi 100 tai 125mm.

Kuten aiemmin kirjoitin, niin olen nyt kahden vaiheilla tuosta tilkitsemisestä. Jälkikäteen ei oikein taitaisi onnistua tuollaisen parruseinän rakojen tilkitseminen ja kyllä se käy harmittamaan, jos seinistä tuulee läpi paikoitellen.

Lue lisää

mikäli teet parrusta etkä vuoraa esim. panelilla ulkopuolelta ilmaraon kanssa. Ilman vuorausta viistosateella saumoista tulee sadevesi sisäpuolelle. Jos vuoraat ulkopuolelta niin voit kayttää rivettä jos et vuoraa niin jätä parrujen väliin parin sentin rako , silloin parrut pääsevät kuivumaan eivätkä ne lahoa.

Uretaanilla saa varmasti lämpimimmän ja tiiveimmän lopputuloksen. Eikä vastoin uskomuksia lahota rakenteita.

Jsaka kirjoitti:

Uretaanilla saa varmasti lämpimimmän ja tiiveimmän lopputuloksen. Eikä vastoin uskomuksia lahota rakenteita.

Kyllä, ja idiootin maineen.

Psaka kirjoitti:

Kyllä, ja idiootin maineen.

parhaiten levyn muodossa( vinttiiitaa ja vilhelmiä)
Muualla en sitä hirsirakentamisessa käyttäisi, tai ehkä hirressä olevan reijän tukkimiseen.

sattuu ehkä kirjoitti:

parhaiten levyn muodossa( vinttiiitaa ja vilhelmiä)
Muualla en sitä hirsirakentamisessa käyttäisi, tai ehkä hirressä olevan reijän tukkimiseen.

Hirsirakentaiseen ei muovi kuulu.

no way jose kirjoitti:

Hirsirakentaiseen ei muovi kuulu.

Miksi ei?

Vaikea saada perusteluja, että miksi uretaani ei käy?

Miksi, miksi?

Niinpä niin kirjoitti:

Miksi ei?

Vaikea saada perusteluja, että miksi uretaani ei käy?

Miksi, miksi?

Samaan vedätykseen ei jaksa vastata kuin 300 kertaa. Käy muista viestiketjuista hakemassa vastaus. Niitä riittää. Rakenna minun puolesta talos vaahdottamalla uretaania kierros kierroksen päälle. Muotoilet sitten pinnat haluamaasi muotoon.

Niinpä niin kirjoitti:

Miksi ei?

Vaikea saada perusteluja, että miksi uretaani ei käy?

Miksi, miksi?

Vaikea perustella, että miksi ei kävisi, mutta tässä pari syytä miksi uretaanin käyttö hirsien välisenä eristeenä on vähäistä:

- ei ole perinteellinen, jos rakennus muuten rakennettu perinteitä noudattaen esim. käsinveistäen. Mutta mikä, ettei esim. teollisesti valmistettuun lamellihirsitaloon.
- Annostelu vaikeaa. Asentaessa ylimääräinen eriste likaa hirsiä.
- Yleinen mielipide jostain syystä hyväksyy polypropeenin (=muovia) hirsien väliin, mutta ei uretaania (=muovia)

Kirvesmiäs kirjoitti:

Vaikea perustella, että miksi ei kävisi, mutta tässä pari syytä miksi uretaanin käyttö hirsien välisenä eristeenä on vähäistä:

- ei ole perinteellinen, jos rakennus muuten rakennettu perinteitä noudattaen esim. käsinveistäen. Mutta mikä, ettei esim. teollisesti valmistettuun lamellihirsitaloon.
- Annostelu vaikeaa. Asentaessa ylimääräinen eriste likaa hirsiä.
- Yleinen mielipide jostain syystä hyväksyy polypropeenin (=muovia) hirsien väliin, mutta ei uretaania (=muovia)

Lue lisää

Eiköhän se suurin ongelma ole siinä painumisessa. Tai siis urtsin kanssa lähinnä siinä ettei sitä ole. Perinteisin MOKA on pursotella urtsit ovi- ja ikkunakarmien yläpuolelle. Sitten ihmetellään kun hirsien väliin ilmestyy rakoja kun rakenne jää kantamaan koska uretaani estää painumisen tehokkaasti. Eli urtsi ESTÄÄ HIRREN NORMAALIN PAINUMISEN.

Kerran olen nähnyt OIKEAN kirvesmiehen kasanneen saunakehikon uretaanilla?? Ja kaiken hyvän lisäksi vielä itselleen?? Todella sexyn näköinen rantasauna!! (Järkyttävä!) Lisäksi tiedän muutaman tehneen saman virheen. Aika uskomatonta mutta tehtiinhän aikoinaan tasakattojakin..

Yleinen mielipide EI TIEDÄ että polypropeeni on muovia. Minä tiedän enkä käytä. Muovi on muovia.

toenen kirjoitti:

Eiköhän se suurin ongelma ole siinä painumisessa. Tai siis urtsin kanssa lähinnä siinä ettei sitä ole. Perinteisin MOKA on pursotella urtsit ovi- ja ikkunakarmien yläpuolelle. Sitten ihmetellään kun hirsien väliin ilmestyy rakoja kun rakenne jää kantamaan koska uretaani estää painumisen tehokkaasti. Eli urtsi ESTÄÄ HIRREN NORMAALIN PAINUMISEN.

Kerran olen nähnyt OIKEAN kirvesmiehen kasanneen saunakehikon uretaanilla?? Ja kaiken hyvän lisäksi vielä itselleen?? Todella sexyn näköinen rantasauna!! (Järkyttävä!) Lisäksi tiedän muutaman tehneen saman virheen. Aika uskomatonta mutta tehtiinhän aikoinaan tasakattojakin..

Yleinen mielipide EI TIEDÄ että polypropeeni on muovia. Minä tiedän enkä käytä. Muovi on muovia.

Lue lisää

Jos hirsien välisessä varauksessa ja salvoksissa käyttää uretaania, niin se ei estä hirsiseinän painumista niin, että siitä olisi mitään haittaa. On tosi, että ikkunan yläpuolista tilkerakoa ei saa eristää uretaanilla, mutta kyllä uretaani sopii vallan hyvin varauksen eristämiseen siinä kuin polypropeeninauhakin.

Perinnerakentaminen on asia erikseen.

Kirvesmiäs kirjoitti:

Jos hirsien välisessä varauksessa ja salvoksissa käyttää uretaania, niin se ei estä hirsiseinän painumista niin, että siitä olisi mitään haittaa. On tosi, että ikkunan yläpuolista tilkerakoa ei saa eristää uretaanilla, mutta kyllä uretaani sopii vallan hyvin varauksen eristämiseen siinä kuin polypropeeninauhakin.

Perinnerakentaminen on asia erikseen.

Lue lisää

Olipa kirvesmieheltä harvinaisen tyhmää kommentointia?! Niin mitä sitte jos varauksiin ja salvoksiin laittaa urtsia, ei tunnu missään??!!

Hirsienkin täytyy laskeutua esteettömästi. Saavutetaan tiiviimmät rakenteet. Hirsitalo vaatii vuosien painumisen ja sinä ajattelit urtsilla hoitaa eristyksen????????

Mitä tekemistä on perinnerakentamisella ja hirren luonnollisella painumisella? Hirren pitää laskeutua esteettömästi oli se veistetty kirveellä tai sorvattu. Et sinä voi olla mikään kirvesmies, siihen sinä olet liian tyhmä? Noin tyhmiä lautapoikiakaan ei mestalla kauan katsella.

oHHoh? kirjoitti:

Olipa kirvesmieheltä harvinaisen tyhmää kommentointia?! Niin mitä sitte jos varauksiin ja salvoksiin laittaa urtsia, ei tunnu missään??!!

Hirsienkin täytyy laskeutua esteettömästi. Saavutetaan tiiviimmät rakenteet. Hirsitalo vaatii vuosien painumisen ja sinä ajattelit urtsilla hoitaa eristyksen????????

Mitä tekemistä on perinnerakentamisella ja hirren luonnollisella painumisella? Hirren pitää laskeutua esteettömästi oli se veistetty kirveellä tai sorvattu. Et sinä voi olla mikään kirvesmies, siihen sinä olet liian tyhmä? Noin tyhmiä lautapoikiakaan ei mestalla kauan katsella.

Lue lisää

25 vuotta sitten rakennettiin Ilmailukerhon hirsimökki ja silloin veettiin joka hirren väliin uretaani. Ei ole rakennus painunut ja ei mitään ongelmia ole esiintynyt. saumat tiiviit ja ei vedä. Jos jokin haittapuoli pitäisi sanoa, kun pursus hirsien välistä ulos, talkooväki ois voinut paremmin rapsia kuivuneet uretaanit pois.

Mutta ei muuta kuin hyvää sanottavaa uretaanista...

.,., kirjoitti:

25 vuotta sitten rakennettiin Ilmailukerhon hirsimökki ja silloin veettiin joka hirren väliin uretaani. Ei ole rakennus painunut ja ei mitään ongelmia ole esiintynyt. saumat tiiviit ja ei vedä. Jos jokin haittapuoli pitäisi sanoa, kun pursus hirsien välistä ulos, talkooväki ois voinut paremmin rapsia kuivuneet uretaanit pois.

Mutta ei muuta kuin hyvää sanottavaa uretaanista...

Lue lisää

HAH
HAH!
Jos p..ska tulee housuun niin pitääkö se kaikille kertoa?

No ei varmasti painu!? HUH HUH?

oHHoh? kirjoitti:

Olipa kirvesmieheltä harvinaisen tyhmää kommentointia?! Niin mitä sitte jos varauksiin ja salvoksiin laittaa urtsia, ei tunnu missään??!!

Hirsienkin täytyy laskeutua esteettömästi. Saavutetaan tiiviimmät rakenteet. Hirsitalo vaatii vuosien painumisen ja sinä ajattelit urtsilla hoitaa eristyksen????????

Mitä tekemistä on perinnerakentamisella ja hirren luonnollisella painumisella? Hirren pitää laskeutua esteettömästi oli se veistetty kirveellä tai sorvattu. Et sinä voi olla mikään kirvesmies, siihen sinä olet liian tyhmä? Noin tyhmiä lautapoikiakaan ei mestalla kauan katsella.

Lue lisää

Painuminen ei ole hirsirakenteessa haluttu ominaisuus, vaan rakenteen aiheuttama seuraus.

Useimmiten siitä on enempi haittaa kuin hyötyä mm. kalusteasennuksissa ja painumattomien rakenteiden liitoskohdissa.

Kirvesmiäs kirjoitti:

Painuminen ei ole hirsirakenteessa haluttu ominaisuus, vaan rakenteen aiheuttama seuraus.

Useimmiten siitä on enempi haittaa kuin hyötyä mm. kalusteasennuksissa ja painumattomien rakenteiden liitoskohdissa.

Lue lisää

Sinä et ole mikään kirvesmies (TOIVOTTAVASTI).