Epäilen kovin, että 3 vuodessa voisi suorittaa alemman tutkinnon ja 2 vuodessa maisterin.
Yleensä kaikki opiskelijat käyvät töissä. Ja jos on puolet päivästä luennoilla, puolet töissä, lukuaika jää todella vähäksi. Lisäksi täytyisi suorittaa kaikenlaisia kieliopintoja.
Yleensä kaikki opiskelijat käyvät töissä. Ja jos on puolet päivästä luennoilla, puolet töissä, lukuaika jää todella vähäksi. Lisäksi täytyisi suorittaa kaikenlaisia kieliopintoja.
Vastaukset 11
Vanhimmat
On myös opiskelijoita jotka eivät käy luennoilla, vaan lukevat kurssit läpi. Tällöin maisterin paperit saa ulos 3-4 vuodessa suht "helposti". Oikiksen hyvänä puolena on juuri se, että luennoilla ei ole pakko käydä. Kurssit voi suorittaa lukemalla oman aikataulunsa mukaan ja työntekoon jää rutkasti aikaa. Saa siis rahaa ja opintopisteitä ;)
Tarina kertoo;että lapin yliopistosta olisi yks henkilö valmistunut vuodessa ja 9kk. Että eiköhän toi 3-4v ole aika realistinen ajatus.
tarinat menneet sekaisin
En tiedä että ovatko nuo kirjoittajat todella oikiksen opiskelijoita?
Oikiksessa yksi aineopintokokonaisuus vaatii noin 1500- sivun verran lukemista. Kirjoittajat kuvittelevat että nuo kirjat ovat lyhyitä ja nopeasti luettavia. Huomaan itse että lukeminen ei sujuu niin nopeasti kuin toivoisi. Työpäivän jälkeen 3-4 tunnin lukeminen ei edistä niitä opintoja nopeasti. Kotonakin täytyisi siivota ja joskus levätä. Ei lukeminen onnistu, kun olet työpäivän jälkeen kovin väysynyt.
Joskus lunetokursseilla voi korvata tentittäviä kirjoja, silloin kyllä pääsee nopeammin eteenpäin. En sanoisi, että nuo luennot ovat tyhjästä kuten eduskunnan istunnot. Useammat luennot ovat eritäin hyviä ja auttavat ymmärtämään että mikä on nyt tietyssä aineopintokokonaisuudessa tärkein ja mihin kannattaisi kiinnittää huomiota.
Luennot eivät juuri vie aikaa, ja harvat niistä ovat pakollisia. Niillä käydään vähän kuin eduskunnan täysistunnoissa, muodon vuoksi.
Esim. ensimmäisen vuoden keskittyy kunnolla opintoihin ja tekee mahdollisimman monta isoa tenttiä reippaalla aikataululla pois sekä kaikki mahdolliset kieliopinnot jotka itselleen saa, ja seuraavana vuonna siirtyy jo tekemään vähintään yhden seminaarin muiden opintojen ohella, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Toisena vuonna saa jo oman alan työtä, ja näissä työpaikoissa on vakiota 2-3 työpäivää viikossa. Siinä jää vielä ainakin 3 kunnollista opintopäivää jokaiseen viikkoon eli ei mitään ongelmaa, kieliopinnot vaan on tehnyt alta pois. Kolmannen vuoden syksyllä ON-lopputyö ja loput ON-opinnot, ja keväästä vaihtoon. Ensimmäinen maisterivuosi menee kaikenlaisessa sälässä, valinnaisissa ja käytännön kursseissa ja viimeisessä seminaarissa. Viimeisenä vuonna voi keskittyä työntekoon trainee-ohjelmissa ja tehdä projektin. Gradun kirjoittaminen jää kevääseen ja jos Trainee-ohjelmissa on pärjännyt, aukeaa aika helposti gradunkirjoituspaikka toimistoissa, homma on silloin maksettua ja täyspäiväistä, firma tarjoaa avustavia juristeja ja kirjaston, gradu syntyy 1-2 kuukaudessa.
Noin on tehnyt tosi moni ja bilettämäänkin on ehtinyt. Reippaammin valmistuneet ovat käytännössä työskennelleet koko ajan ja valmistuneet alle 4 vuodessa.
Tuolla kirjoittajalla on hyvin positiivinen ylimitoitettu näkemys opiskelusta ja työstä. Ei kaikki pärjää ilan lisäavustusta noilla lakitoimistojen harjoittelujen paikoilla.
Entä jos luentokurssi menee todella huonosti ja pisteet ovat käytökelvottomia tenttiin, sitten harmittaa kyllä kun 2 viikkoa on mennyt luentoihin ja menetetty siltä ajalta lukuaikaa.
ja moni vuosikurssiltani valmistui jo 1-2 vuotta sitten, ei mielestäni "ylimitoitetun utopistista". Olen ollut ekaa vuotta lukuunottamatta koko ajan töissä.
Vanhempi oikkari saa toimistossani 14e/h ja lisäksi lounasedun = 1120e miinus verot kuussa. Vuositulorajoilla voin nostaa 7kk opintotukea, tekee korkeakouluopiskelijalla asumislisän kanssa noin 3490e eli bruttotulot on tosi lähellä 17 000 euroa vuodessa. Toiset tekee täysipäiväisiä harjoitteluja, mutta niistä toisaalta saa enemmän palkkaakin ja sitten voi opiskella osan vuotta kokopäiväisesti.
Opinnot täytyy suorittaa, eikä jäädä hienostelemaan arvosanojen ja nyanssien kanssa. Pahiten opinnot takkuavat oikiksessa niillä, jotka jää miettimään, että kannattaakohan tenttiin mennä, kannattaakohan seminaarityö palauttaa ja onkohan gradun aihe nyt todellakin oikea.
Varmasti onnistuu. Itse aioin suoriutua notaariksi 1,5 vuodessa, joten eiköhän kolme vuotta ole aivan realistinen. Niin ja käyn töissä keskimäärin 10-15 h viikossa, eli ei siis paljon. Maisteri vaiheen ajattelin hoitaa max vuodessa.
Vaatiihan tämä putkimallista poikkeaminen omatoimisuutta ja organisointikykyä, mutta sitä joka tapauksessa vaaditaan, mikäli elämässään mielii menestyä. Hyvä siis opetella jo varhaisessa vaiheessa. Tyypillisenä arkipäivänä herään kello kuudelta, käyn juoksulenkillä, syön aamupalan, lähden luonnolle/ aloitan lukemisen. Illalla saatan käydä töissä/ luen/ biletän. Bilettää ei tosin voi kuin max pari kertaa viikossa. Sosiaalisista suhteista pitää pitää huolta, mutta kaiken maailman kissanristiäisiin ei kannata aikaansa mennä tuhlailemaan. Poimi parhaat päältä!
Liikunta on erityisen tärkeätä: kunto pysyy hyvänä ja siitä saa lisäenergiaa! Liikunnan merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Luennoilla ei missään nimessä kannata istua orjallisesti. Monesti luentomateriaalit voi tulostaa netistä, eli kannattaa opiskella itse, mikäli luennoitsija ei ole mitenkään erityinen ja painella suoraan luontotenttiin. Itse olen ainakin siten tenteistä onnellisesti läpiluistellut.
Kesätenttikierroksia kannattaa hyödyntää, koska päivätöiden jälkeen jaksaa illalla lukea.
Ja muista kysellä, kysellä ja vielä kerran kysellä! Vanhemmilta opiskelijoilta saa paljon kullanarvoisia vinkkejä!
Lycka till, min lilla vän! :)
P.S. Suoritin nyt syksyllä (syys-joulukuussa) 50 noppaa.
Jep, itse aloitin oikiksessa myös nyt syksyllä ja rekisterissä on jo reilu 60 op - pikkuinen osa on hyväksilukuja aiemmista opinnoista, mutta todella reilusti tuli tehtyä jo nyt syksyllä. Aloin lukea ensimmäiseen aineopintotenttiin jo elokuussa (en siis jäänyt liikoja fiilistelemään pääsykoetulosten jälkeen, mutta kuitenkin hiukan!! ;) ja marraskuussa oli viimeinen tentti syksyltä; joulukuu on mennyt tammikuun tentteihin valmistautuessa ja sitä rataa.
Aikansa ja elämänsä kun osaa järjestää niin kaikki on mahdollista ja mikä parasta, silloin päättää aidosti itse, mitä tekee ja milloin tekee. Näin vuoden vaihduttua mua ainakin motivoi jo se, että voi itselleen sanoa: "musta tulee ensi vuonna juristi" (näin siis, jos hiukan nopeutan vielä vauhtia! ;)
Olette kyllä melkoisella tahdilla lukeneet, te 50 ja 60 op:tä syksyssä suorittaneet! Miten on, onko tuo tahti vaikuttanut kovasti arvosanoihinne? Voiko tuolla vauhdilla saada edes keskinkertaisia arvosanoja, jollei satu olemaan joku yli-inhimillinen nero? Vai onko niillä arvosanoilla ylipäätään mitään väliäkään?
Ahkeruus ratkaisee, eikä mikään myyttinen "nerous". Kyse on pitkälti ajankäytön hallinnasta ja sen suunnittelusta; siitä, että tietää, mihin päivänsä käyttää. Kyse on siis ihan yksinkertaisista valinnoista lopultakin ja siitä, että myös toistaa niitä valintoja. Jos nyt ajatellaan, että joka päivä lukee 3 tuntia ja tekee näin kuutena päivänä viikossa, se tekee 18 tuntia. Itse olen kaiketi suht keskitason lukija nopeudeltani: noin 20 sivua per tunti. Viikossa siis saa tällä vauhdilla kasaan 18x20 = 360 sivua. Ja jos edelleen ajattelee yhden tentin olevan vaikka noin 1000 sivua laajudeltaan, niin silloin kolmessa viikossa ehtii jo lukea enemmän kuin tuon tentin koko alueen - siis sanasta sanaan. TODELLISUUDESSA monesta tentistä selviää jopa kahden viikon kunnollisella lukemisella.
Käytännössä tulee kuitenkin helposti luettua viisikin tuntia päivässä; noin siis 80-100 sivua päivässä (riippuu tietysti, mitä lukee; osa on nopealukuisempaa ja omat intressitkin luettavaan aihepiiriin vaikuttavat nopeuteen) ja oikiksessa on sekin antoisa puoli, että mitä enemmän lukee ja oppii, sitä helpommaksi sitten käy aina uudenkin juridisen asian / käsitteen / oikeudenalan ymmärtäminen, sillä sen osaa hahmottaa ja paikantaa ("kontekstualisoida") aina nopeammin ja paremmin, mitä enemmän osaa.
Itse pyrin lukemaan aina kaiken tenttimateriaalin kerran läpi kunnolla. Sitten tutkin tarkkaan sisällysluetteloa uudemman kerran (aloitan aina tutkimalla sisällysluettelon, sillä sehän on varsinainen "tärppilista"!) Sitten MIETIN, mitä todella tiedän / muistan, mihin se liittyy, mitä tarkoittaa jne. - Joskus toisaalta on hedelmällistä käydä jotkin asiakokonaisuudet läpi ihan pelkän säädöstekstin avulla siten, että todella keskittyy siihen niin, että tajuaa, mistä on kyse (tässä auttaa esim. Suomen Laki -teoksissa olevat oikeustapauslyhennelmät; ne toimivat oivallisina esimerkkeinä käytännön sovellutustilanteita silmälläpitäen)
Vielä ennen tenttipäivää yritän pari kolme päivää pyhittää kertaamiselle (siis noin 3-6 h / päivä - tai ilta / yö).
Itse olen saanut tällä tavoin keskimäärin kolmosta.