Yli 700 000 suomalaista joutuu sinnittelemään EU:n määrittelemän köyhyysrajan – noin 900 euroa kuukaudessa – alapuolella. Tähän sosiaaliturvan suurimpaan ongelmaan komitea ei esitä mitään ratkaisua. Tällaisen köyhyyden poistamista ei aseteta edes tavoitteeksi.
Monille kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville, jotka elävät toimeentulotuen varassa, ei komitea tarjoa mitään. Toimeentulotuen perusosan, työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tason ei esitetä mitään korotusta.
Pientä eläkettä saaville ehdotetaan sentään takuueläke, mutta sekin jää vain 685 euroon ja toteutetaan aikaisintaan vuonna 2011. Myönteistä on myös ehdotus puolison tai vanhempien tuloihin perusturvan tarveharkinnan poistaminen työmarkkinatuesta.
SATA-komitean työtä on leimannut pyrkimys toteuttaa muutoksia ”kustannusneutraalilla” tavalla ja valtion budjetin nykyisten raamien puitteissa. Tämä on johtanut esimerkiksi omaishoidon tuen kohdalla ehdotuksiin, jossa eri kunnissa nykyisin maksettavan tuen eroja poistetaan alentamalla noin joka viidenneltä omaishoidon tukea. Työttömyysturvan saannin työssäoloaikaa lyhennettäisiin, mutta toisaalta eläkeputken ja osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostettaisiin. Lisäksi koulutustuki leikkaisi jatkossa ansiosidonnaisen turvan maksimiaikaa ja muutosturvan korotetun päivärahan maksuaika lyhenisi. Toiset pienituloiset laitettaisiin siis maksamaan toisten tuen pienet korjaukset.
Komitean kaavailema asumistuen saajien keskittäminen kuntien vuokra-asuntoihin voimistaisi alueellista eriytymistä etenkin Helsingin kaltaisissa kunnissa, joissa on isoja kunnallisten vuokratalojen alueita.
SATA-komitean linjaukset kuvaavat sitä, miten Suomessa on siirrytty Pekka Kuusen ajan sosiaalipolitiikasta oikeistolaisempaan ajatteluun, jossa sosiaaliturva nähdään ensisijassa kustannuksena eikä perusoikeutena, tulonjaon eriarvoisuutta tasoittavana ja myös kansantalouden kehitystä edistävänä. Sen sijaan, että esittäisi rikkaiden ja suuyhtiöiden verotuksen kiristämistä sosiaaliturvan uudistamiseksi, komitea siunaa työmarkkinajärjestöjen ja porvarihallituksen sopimuksen työnantajien Kela-maksujen poistamisesta. Samalla sosiaaliturvaa tarkastellaan entistä kapeammin – kunnallisten palvelujen merkitys on sivuutettu kokonaan.
Monille kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville, jotka elävät toimeentulotuen varassa, ei komitea tarjoa mitään. Toimeentulotuen perusosan, työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tason ei esitetä mitään korotusta.
Pientä eläkettä saaville ehdotetaan sentään takuueläke, mutta sekin jää vain 685 euroon ja toteutetaan aikaisintaan vuonna 2011. Myönteistä on myös ehdotus puolison tai vanhempien tuloihin perusturvan tarveharkinnan poistaminen työmarkkinatuesta.
SATA-komitean työtä on leimannut pyrkimys toteuttaa muutoksia ”kustannusneutraalilla” tavalla ja valtion budjetin nykyisten raamien puitteissa. Tämä on johtanut esimerkiksi omaishoidon tuen kohdalla ehdotuksiin, jossa eri kunnissa nykyisin maksettavan tuen eroja poistetaan alentamalla noin joka viidenneltä omaishoidon tukea. Työttömyysturvan saannin työssäoloaikaa lyhennettäisiin, mutta toisaalta eläkeputken ja osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostettaisiin. Lisäksi koulutustuki leikkaisi jatkossa ansiosidonnaisen turvan maksimiaikaa ja muutosturvan korotetun päivärahan maksuaika lyhenisi. Toiset pienituloiset laitettaisiin siis maksamaan toisten tuen pienet korjaukset.
Komitean kaavailema asumistuen saajien keskittäminen kuntien vuokra-asuntoihin voimistaisi alueellista eriytymistä etenkin Helsingin kaltaisissa kunnissa, joissa on isoja kunnallisten vuokratalojen alueita.
SATA-komitean linjaukset kuvaavat sitä, miten Suomessa on siirrytty Pekka Kuusen ajan sosiaalipolitiikasta oikeistolaisempaan ajatteluun, jossa sosiaaliturva nähdään ensisijassa kustannuksena eikä perusoikeutena, tulonjaon eriarvoisuutta tasoittavana ja myös kansantalouden kehitystä edistävänä. Sen sijaan, että esittäisi rikkaiden ja suuyhtiöiden verotuksen kiristämistä sosiaaliturvan uudistamiseksi, komitea siunaa työmarkkinajärjestöjen ja porvarihallituksen sopimuksen työnantajien Kela-maksujen poistamisesta. Samalla sosiaaliturvaa tarkastellaan entistä kapeammin – kunnallisten palvelujen merkitys on sivuutettu kokonaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.