..Mihin hallitus tarvitsi Sata-komiteaa, jossa työskentelivät hallituspuolueiden edustajat - ei lainkaan opposition jäseniä? Valtiovarainministeri Katainen osoitti Eduskunnan kyselytunnilla kaikki puutteellista sosiaaliturvaa koskevat kysymykset Sata-komiteaan, "jonka työ on kesken - ei voi ottaa kantaa".
Vanhasen I hallituksen aikana rikkaiden varallisuusvero poistettiin kokonaan. Lisäksi sinivihreä hallitus halusi poistaa yritysten omistajilta ja maatalousyrittäjiltä perintöveron, mikä ei kuitenkaan onnistunut perustuslain vastaisena.
Hallitus poisti peltojen myyntivoiton veron. Hallitus poisti metsätilojen myyntivoiton veron. Osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot ovat verottomia, mistä hyötyvät Metsäliitto, Valio ja lihanjalostuslaitokset.
Työnantajien kela-maksun poistaminen tekee miljardin euron loven sosiaaliturvaan, mikä on Suomessa ala-arvoinen ja aiheuttaa satojen metrien leipäjonot...
Maataloustuottajat saavat yli kahden miljardin euron tukiaiset, joista kansallinen osuus, eli suomalaiset veronmaksajat maksavat 60 %. Silti suomalainen ruoka on EU-maiden toiseksi kallein. Maatilat saavat energiansa muita halvemmalla: energiaverotus ei saa rasittaa kokoomuksen mukaan teollisuutta eikä kepun mukaan maataloustuottajia, mutta tavallisia kuluttajia sitäkin enemmän.
Rikkaiden saamat osinkotuot ovat hallituksen suojeluksessa kasvaneet, kasvaneet, kasvaneet
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden (Pitkänen ja Sauramo) mukaan vielä 1970- ja 1980-luvulla suomalaisyritykset maksoivat jokaisesta saamastaan eurosta osinkoa vain noin 10 senttiä. Sen sijaan ajanjaksolla 1994-2006 ne maksoivat jo 33 senttiä eli kolme kertaa enemmän.
Samaan aikaan osinkotuottojen verotusta on pienenetty.
Osinkoja jaettiinkin ennen lamaa ennätysmäärin, kuten myös yritysjohtajille miljoonapalkkoja ja -optioita. Näin yritysten kassavat oli tyhjillään laman tultua.
Somalaisyritysten ulkomaisissa tytäryrityksissä ja tehtaissa työskentelee 400.000 työntekijää, mikä on 20.000 työntekijää enemmän kuin mitä teollisuus työllistää suomalaisia Suomessa.
Suomesta on toki ensin otettu kaikki mahdolliset yritysten saamat tukiaiset, ennen tuotantojen siirtoa ulkomaille, kun tukiaisia ei tarvitse maksaa takaisin eikä niiden saannille ole työllistämisvelvoitetta.
Saksassa yritykset joutuvat maksamaan irtisanotuille työntekijöille tuntuvia korvauksia, toisin kuin Suomessa, jossa irtisanomiset ja lomautukset voi suorittaa vapaasti ilman korvauksia vedoten tuotannollisiin jataloudellisiin syihin.
Kansan kahtiajako jatkuu, jatkuu, jatkuu...
Suomen rikkaimmat miljonäärit ottavat tulonsa tasaverotettuna pääomatulona, joka on 28 %. Palkkatulo ja eläkkeet ovat progressiivisesti verotettuja.
Tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomalan mkaan Suomi jakautuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon. Tuomalan mukaan kokoomus on ohittanut varallisuus- ja tuloerojen kritiikin vetoamalla siihen, että yhteiskunnan jäsenten taloudellinen menestys ei haittaa muita. Kokoomuslainen Jyrki Katainen on sanonut, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Ja niin Kataisen kaverit ovatkin onnistuneet. Jo vuonna 2004 (sen jälkeen tuloerot ovat tuntuvasti kasvaneet) varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen nähden.
Suomessa on yli 700.000 pienituloista ja köyhissä perheissä asuu 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta, on tosiasia, joka ei ole hallitusta huolestuttanut - onhan ollut Sata-komitea sitä pohtimassa, joten köyhyyden pohtiminen ja leipäjonojen poistaminen ei ole kuulunut hallituksen toimenkuvaan.
Kahdella päähallituspuolueella, kepulla ja kokoomuksella, on yksinkertainen enemmistö Eduskunnassa, eli yht. 102 kansanedustajaa kahdesta sadasta. Kaikki kepun ja kokoomuksen yhteisesti sopimat esitykset menevät Eduskunnassa läpi. Niinpä kepun ja kokoomuksen omilla intressiryhmillä menee hyvin. Maataloustukiaisista ei ole laman aikana tingitty. Kokoomuksen mukaan rikkaita ei kannata verottaa, kun rikkaiden verolisäyksellä ei valtion satojen miljardien velkaa pystytä maksamaan. Kokoomuksen veronkannon kriteerinä on siten veronmaksuluokkaan kuuluvien lukumäärä. Kepun veronkannon kriteeri tuli selville, kun Matti Vanhanen esitti, että myös rikkaita pitäisi verottaa talvisodan hengen mukaisesti seuraavat viisi vuotta.
Kumpikaan päähallituspuolueista ei halua veronkannon perusteeksi VERONMAKSUKYKYÄ, joka on ainoa oikeudenmukainen veronkannon peruste.
Talouden nobelisti Paul Krugmanin mukaan tekemien tutkimusten mukaan kansantalous kasvoi voimakkaammin silloin kun tuloerot eivät kasvaneet. Kun tuloerot kasvoivat, kansantalouden kasvu hidastui.
Näin on käynyt Suomessa. Bruttokansantuote on tuoreen talousennusteen mukaan kasvanut markkinahinnoin mitattuna Suomessa 30 kehittyneestä teollisuusmaasta neljänneksi huonoiten. Suomea huonommin on mennyt vain Unkarilla, Islannilla, Irlannilla ja Virolla.
Vanhasen I hallituksen aikana rikkaiden varallisuusvero poistettiin kokonaan. Lisäksi sinivihreä hallitus halusi poistaa yritysten omistajilta ja maatalousyrittäjiltä perintöveron, mikä ei kuitenkaan onnistunut perustuslain vastaisena.
Hallitus poisti peltojen myyntivoiton veron. Hallitus poisti metsätilojen myyntivoiton veron. Osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot ovat verottomia, mistä hyötyvät Metsäliitto, Valio ja lihanjalostuslaitokset.
Työnantajien kela-maksun poistaminen tekee miljardin euron loven sosiaaliturvaan, mikä on Suomessa ala-arvoinen ja aiheuttaa satojen metrien leipäjonot...
Maataloustuottajat saavat yli kahden miljardin euron tukiaiset, joista kansallinen osuus, eli suomalaiset veronmaksajat maksavat 60 %. Silti suomalainen ruoka on EU-maiden toiseksi kallein. Maatilat saavat energiansa muita halvemmalla: energiaverotus ei saa rasittaa kokoomuksen mukaan teollisuutta eikä kepun mukaan maataloustuottajia, mutta tavallisia kuluttajia sitäkin enemmän.
Rikkaiden saamat osinkotuot ovat hallituksen suojeluksessa kasvaneet, kasvaneet, kasvaneet
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden (Pitkänen ja Sauramo) mukaan vielä 1970- ja 1980-luvulla suomalaisyritykset maksoivat jokaisesta saamastaan eurosta osinkoa vain noin 10 senttiä. Sen sijaan ajanjaksolla 1994-2006 ne maksoivat jo 33 senttiä eli kolme kertaa enemmän.
Samaan aikaan osinkotuottojen verotusta on pienenetty.
Osinkoja jaettiinkin ennen lamaa ennätysmäärin, kuten myös yritysjohtajille miljoonapalkkoja ja -optioita. Näin yritysten kassavat oli tyhjillään laman tultua.
Somalaisyritysten ulkomaisissa tytäryrityksissä ja tehtaissa työskentelee 400.000 työntekijää, mikä on 20.000 työntekijää enemmän kuin mitä teollisuus työllistää suomalaisia Suomessa.
Suomesta on toki ensin otettu kaikki mahdolliset yritysten saamat tukiaiset, ennen tuotantojen siirtoa ulkomaille, kun tukiaisia ei tarvitse maksaa takaisin eikä niiden saannille ole työllistämisvelvoitetta.
Saksassa yritykset joutuvat maksamaan irtisanotuille työntekijöille tuntuvia korvauksia, toisin kuin Suomessa, jossa irtisanomiset ja lomautukset voi suorittaa vapaasti ilman korvauksia vedoten tuotannollisiin jataloudellisiin syihin.
Kansan kahtiajako jatkuu, jatkuu, jatkuu...
Suomen rikkaimmat miljonäärit ottavat tulonsa tasaverotettuna pääomatulona, joka on 28 %. Palkkatulo ja eläkkeet ovat progressiivisesti verotettuja.
Tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomalan mkaan Suomi jakautuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon. Tuomalan mukaan kokoomus on ohittanut varallisuus- ja tuloerojen kritiikin vetoamalla siihen, että yhteiskunnan jäsenten taloudellinen menestys ei haittaa muita. Kokoomuslainen Jyrki Katainen on sanonut, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Ja niin Kataisen kaverit ovatkin onnistuneet. Jo vuonna 2004 (sen jälkeen tuloerot ovat tuntuvasti kasvaneet) varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen nähden.
Suomessa on yli 700.000 pienituloista ja köyhissä perheissä asuu 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta, on tosiasia, joka ei ole hallitusta huolestuttanut - onhan ollut Sata-komitea sitä pohtimassa, joten köyhyyden pohtiminen ja leipäjonojen poistaminen ei ole kuulunut hallituksen toimenkuvaan.
Kahdella päähallituspuolueella, kepulla ja kokoomuksella, on yksinkertainen enemmistö Eduskunnassa, eli yht. 102 kansanedustajaa kahdesta sadasta. Kaikki kepun ja kokoomuksen yhteisesti sopimat esitykset menevät Eduskunnassa läpi. Niinpä kepun ja kokoomuksen omilla intressiryhmillä menee hyvin. Maataloustukiaisista ei ole laman aikana tingitty. Kokoomuksen mukaan rikkaita ei kannata verottaa, kun rikkaiden verolisäyksellä ei valtion satojen miljardien velkaa pystytä maksamaan. Kokoomuksen veronkannon kriteerinä on siten veronmaksuluokkaan kuuluvien lukumäärä. Kepun veronkannon kriteeri tuli selville, kun Matti Vanhanen esitti, että myös rikkaita pitäisi verottaa talvisodan hengen mukaisesti seuraavat viisi vuotta.
Kumpikaan päähallituspuolueista ei halua veronkannon perusteeksi VERONMAKSUKYKYÄ, joka on ainoa oikeudenmukainen veronkannon peruste.
Talouden nobelisti Paul Krugmanin mukaan tekemien tutkimusten mukaan kansantalous kasvoi voimakkaammin silloin kun tuloerot eivät kasvaneet. Kun tuloerot kasvoivat, kansantalouden kasvu hidastui.
Näin on käynyt Suomessa. Bruttokansantuote on tuoreen talousennusteen mukaan kasvanut markkinahinnoin mitattuna Suomessa 30 kehittyneestä teollisuusmaasta neljänneksi huonoiten. Suomea huonommin on mennyt vain Unkarilla, Islannilla, Irlannilla ja Virolla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tarkoitushan on talouden pyöriminen ja siten mahdollisimman suuren jakovaran syntyminen. On tärkeää, että taloutta ei kuormiteta liikaa koska kilpailukyky on säilytettävä ja nyt se on tullut globalisoinnin vuoksi erittäin tärkeäksi jos yleensä halutaan työllistää ihmisiä. Tätä et ole tullut ajatelleeksi vaan kirjoituksessasi kuultaa kateus läpi.
Kun puhutaan tuista maataloudelle yleensä niin metsien osalta on pidettävä kantohinnat riittävän alhaisina jotta paperi, sahatavara ja sellu on myytävissä ulos. Siinä pitää käyttää kaikki olemassa olevat ja uudet keinot käyttöön. Meille tulee kymmenen tuhatta ellei montaa kymmentä tuhatta työtöntä jos nuo markkinat pilataan maailmalla.
Ruuantuotannon tukeminen on sinun avustamistasi, saat päivittäisen leipäsi ehkä puoleen hintaan verrattuna siihen, että joutuisit maksamaan koko potin itse, ole iloinen siitäkin vähästä.
Osinkotulojen on oltava kohtuulliset verrattuna siihen pääomaan jonka ihmiset ovat firmaan sijoittaneet, se on epävarmaa tuloa ja yleensä sitä saa vain niinä vuosina kun talous on kunnossa. Osinkojen verotuksesta puhutaan paljon mutta siinä pitää ottaa huomioon eräs seikka joka yleensä unohdetaan, osingot maksetaan firman voitosta tai rahastoiduista voittovaroista. Voitosta on maksettu veroa noin 30% sinä vuonna kun voitto on syntynyt, pienistä osingoista on siis maksettu tuo 30% vero ja kun summa tarpeeksi suurenee menee veroa toinen mokoma eli isommat osingot verotetaan yli 50% verolla kokonaisuudessaan. Eli ei ihan ilmaista!
Oletko sitä mieltä, että suomalaiset yhtiöt eivät saisi perustaa tuotantoa ulkomaille nk. halvan työvoiman maihin? Vai miksi valitat? Todellisuudessahan sinne mennään koska tuotantoa ei pystytä täällä kannattavasti järjestämään, jos meidän kulumme eli palkat ja valtion ja infran kustannukset lasketaan P-Korean tasolle noin 2000 $/vuosi ja sierainpari niin taas on mahdollisuuksia. Jos muut menevät niin emme me voi olla pois jos sitten emme aio sulkea niitä teollisuuden toimialoja. Hyvinvoinnilla on myös kääntöpuolensa joita ei monesti tule ajateltua.
Tuloeroja voit itsesi kohdalla pienentää työnteolla ja opiskelulla. Minä itse en koskaan ole ollut huippupalkoilla mutta olen varsin tyytyväinen omaan pärjäämiseeni omalla elintavallani, elintavat vaikuttavat huomattavasti siihen onko olo köyhä vai kohtalainen. Samoilla 2000 €/kk tuloilla toinen pärjää hyvin kun toinen tuntee olevansa köyhä, pienet menot ovat tärkeämpää kuin suuret tulon. Järkeä saa käyttää ja pitää välttää velaksi ostamista viimeiseen asti asuntoa lukuun ottamatta.
Meillä on demokratia joten on odotettavissa, että kansan enemmistöä edustavat edustajat saavat päättää miten tehdään. Jos katsot olevasi vähemmistössä niin omat ajatuskulkusi eivät silloin kelpaa enemmistölle, homma kuitenkin toimii parhaiten juuri demokratiassa ja siinähän on aina 4 vuoden välein vallankumouksen paikka kun eduskuntavaalit pidetään, silloin tyytymätön osa kansaa voi vaihtaa edustajat mieleisekseen jos tyytymättömiä on riittävästi ja he menevät äänestämään.
Suomen hyvinvointi on pienenä maana paljolti riippuvainen viennistä ja maailmankaupasta yleensä joten maailmankaupan ollessa lamassa ei ole odotettavissa kovin suurta talouden nousua joten meidän bruttokansantuotteemme kasvu tulee olemaan varsin alhaalla kunnes taloustilanne korjaantuu jälleen. Voimme tietysti myös kehitellä uusia keinoja rahastaa muita joten alapas miettiä mitä halpaa voisimme myydä ulkomaalaisille kalliilla! Siten osallistut osaltasi Suomemme kehittämiseen positiiviseen suuntaan.
Oletko ikinä huomannut että olet todella itsekeskeinen ihminen? Sinulta puuttuu kokonaan kyky ymmärtää huono-osaisia, katsos kun tässä maailmassa tasan eivät käy onnenlahjat. Mikä on helppoa yhdelle saattaa se olla ylivoimaista toiselle, se että sinä olet sattunut elämässä pärjäämään ei oikeuta sinua vaatimaan hyvinvointi valtion alasajoa sillä siitähän jutuissasi on kysymys. Se malli jota Suomeen ollaan väkisin tuomassa ei toimi edes kotimaassaan Usa.ssa.
hyvinvointivaltiota vaan nauttimassa siitä, teidän ymmärryksenne ei juurikaan olmin tajunnasta poikkea. Jos edes tiedätte mikä olmi on.
Olet todella vastenmielinen tapaus. Kerroppas oliko lapsuutesi köyhä ja muutenkin ankea? Oletko kenties syntynyt luonnevikaisena?