Kun pakkoruotsi on poistunut, A-kielenä valitaan rohkeammin muita kieliä kuin englantia. Tästä seuraa, että yläasteelle siirtyvillä on yhä enemmän erilaisia kieliopintoja takanaan.
Miten vältytään ongelmilta, kun lapset vaihtavat eri kaupunkeihin ja jatkavaa A-kieltä ei ehkä olekaan? Olisiko järkevää määrätä kaikille A-kieleksi englanti, jolloin sen suhteen kaikki kulkisivat saman opintosuunnitelman mukaan? Kannattaako yhdistää A2 ja B-kielet niin, että kaikki aloittavat toisen kielen samaan aikaan, siis joko esim. 5. luokalla tai 7. luokalla?
Ja pyydän, älkää tässä ketjussa kommentoiko pakkoruotsia, koska alkuoletukena on, että se on poistunut.
Miten vältytään ongelmilta, kun lapset vaihtavat eri kaupunkeihin ja jatkavaa A-kieltä ei ehkä olekaan? Olisiko järkevää määrätä kaikille A-kieleksi englanti, jolloin sen suhteen kaikki kulkisivat saman opintosuunnitelman mukaan? Kannattaako yhdistää A2 ja B-kielet niin, että kaikki aloittavat toisen kielen samaan aikaan, siis joko esim. 5. luokalla tai 7. luokalla?
Ja pyydän, älkää tässä ketjussa kommentoiko pakkoruotsia, koska alkuoletukena on, että se on poistunut.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mielestäni jokaisella tulisi peruskoulussa olla kaksi pakollista vierasta kieltä, joista molemmat saa valita. Ensimmäinen (A1) alkaisi 3. luokalta ja toinen (B1) 7. luokalta. Vaihtoehtoina olisivat peruskoulussa englanti, saksa, ranska, espanja, ruotsi, kiina ja venäjä. Ruotsinkielisillä olisi mahdollisuus olla oppimatta tai valita suomen kieltä missä vaiheessa vain. Uskon kuitenkin, että monet heistä ymmärtävät suomen kielen merkityksen tässä maassa, mutta silti.
Peruskoulun ala-asteella saisi oppilaan valintojen jäljellä olevien vaihtoehtojen mukaisesti valita A2-kielen (5. lk.) ja B2-kielen (8. lk.) Nämä olisivat siis vapaavalintaisia, kuten nykyisinkin.
Lukioon vaadittaisiin kuitenkin kolmen kielen hallintaa, eli käytännössä A1- ja B1-kieli sekä joko A2- tai B2-kieli. Lukiossa olisi sitten nykyiseen tapaan myös mahdollisuus opiskella B3-kieltä, joista jokainen lukio päättää itse (esim. italia, portugali, saamen kielet, unkari, turkki, norja, viro, latvia, puola, kreikka).
Ammattikouluun riittäisi kaksi kieltä, A1 ja B1 (esim. englanti ranska, venäjä espanja, ruotsi saksa, kiina ranska). Ammattikoulut ja lukiot voisivat yhdessä järjestää B3-kielten opetuksen eri kouluista rymiä kooten, jotta opetusryhmät olisivat riittävän suuria.
Yliopistoon pyrkivien kuuluisi hallita kolmea opiskeltua kieltä ja ammattikorkeakouluun pyrkivien kaksi. Monet hakevat ammatttikouluun sen vuoksi, että siellä kielten opiskelu on kevyempää kuin lukiossa, joten ammattikorkekoulussa olisi myös vian kaksi vaihtoehtoa. Tietysti korkeakoulkuissa olisi myös mahdollisuus valita vielä uusi(a) kieli(ä)!
Näin saataisiin uusien kielten hallitsijoita riittävästi ja jokainen saisi itse päättää, mitä kieliä haluaa omasta halustaan oppia. Käytännösssä uskon, että useimmat opiskelisivat kuitenkin A1-kielenä englantia ja suurin ilo olisi, että loput kielet saa valita. Ei siis olisi mitään pakkokieliä!
Hyviä ideoita, mutta A1, B1, A2, B2, B3 kuulostaa aika sopalta... Tarkoitan siis, että miten tuo käytännössä koordinoidaan, kun eri kieliä on aiempaa enemmän, niin riittääkö resurssit eri tason kursseihin? Ja miten se hoituu, kun oppilas muuttaa eri kaupunkiin? Ajan siis takaa, että johtaako resurssipula siihen, että alkamisajat tulevat kiinteiksi, siis esim. A-kieli 3. luokalta, B-kieli 7. luokalta ja A2 jää lopulta pois?
- A1-kieli, ensimmäinen pitkä kieli, alkaa nykyisin 3. luokalta, ja sitä luetaan koko peruskoulun ajan ja usein seuraavissakin oppilaitoksissa (kaikilla käytännössä englanti).
- A2-kieli, ensimmäinen vapaavalintainen ala-asteen 5. luokalta alkava kieli, jonka opiskelu kuitenkin usein ehtyy 7. luokalle tullessa.
- B1-kieli on 7. luokalta alkava yhteinen pakollinen kieli A1:n ohella. Viimeistään tässä vaiheessa alkaa pakkoruotsi, ellei sitä ole jo aiemmin valittu (A1 tai A2).
- B2-kieli on yläasteen aikana, usein 8. luokalta alkava valinnainen kieli, jota voi opiskella 2 - 3 vuotta yläasteella.
- B3-kieli on lukiossa alkava, valinnainen kieli, jota voi opiskellä 1 - 8 kurssia.
Hyvä mahdollisuus olisi ehkä jatkossa, että olisi peruskoulussa valittava kaksi kieltä (A1 ja B1), molemmat siis saisi itse valita, mutta on valittava. Muiden kielten osalta peruskoulussa järjestettäisiin opetus niin, että A2- ja B2-kieliä voisi opiskella niin paljon ja pitkään kuin haluaa. Pakkoruotsia varten uhratut rahat saisi näin tehokkaaseen käyttöön. Voitaisiin järjestää ilmaisia kuljetuksia paikkoihin, joissa olisi useasta koulusta koottu "harvinaisten" kielten opiskelijoita. Näin tehdään nytkin esim. muhamettilaisen uskonnon opetuksen osalta, miksei siis kielten osalta?
Lukioon vaadittaisiin kolmea kieltä, mutta ammattikouluun riittäisi kaksi. It's so simple without mandatory Swedish (-;
"koska alkuoletukena on, että se on poistunut."
Tarvetta tuntuu olevan.
Hienoa, paljastit juuri itsesi.