traktorit pois

Nyt samaa mieltä pysykööt maajussit pelloilla.kuorma autot takas auraamaan .oli ainakin aamulla kun lähti töihin aurattu .nyt ei kun on noi lypsylehmä hommat ensin.

huonompi jälki tulee siitä kun eihän traktoreissa ole ees paljon painoa niin kuinka sitä alusterää vois paljoo painattaa tai hyppii kokoajan.traktorit vaan pellolle möyrimään.

vaan laadusta. veromarkoilla maksetaan urakoitsijoille jotka käyttävät aliurakoitsijoita jotka auraavat huonoilla kalustoilla. Varmaan tulis haloo jos kaikki tiet aurataan traktoreilla (lyhyt pomppii)

aloittaja kirjoitti:

vaan laadusta. veromarkoilla maksetaan urakoitsijoille jotka käyttävät aliurakoitsijoita jotka auraavat huonoilla kalustoilla. Varmaan tulis haloo jos kaikki tiet aurataan traktoreilla (lyhyt pomppii)

kalusto kysymys ja sitäkin suuremmin kuski kysymys millasta jälkee taakse jää, on sitten kyse autosta tai traktorista noissa hommissa...
Näinä taloudellisen kurjuuden aikoina tilanne vain näyttää siltä että yhä entistä enemmän liikumme traktorilla kunnostettuja teitä myöten kuin ennen, tästä osaltaan pitää kilpailu tehokkaasti huolen, pidimme suuntauksesta sitten tai emme.

aloittaja kirjoitti:

vaan laadusta. veromarkoilla maksetaan urakoitsijoille jotka käyttävät aliurakoitsijoita jotka auraavat huonoilla kalustoilla. Varmaan tulis haloo jos kaikki tiet aurataan traktoreilla (lyhyt pomppii)

Itse urakoin traktorilla ja mitään välikäsiä ei ole mukana.

Mainitse jokin tavallinen Suomessa auraukseen käytettävä traktori jonka akseliväli on vähintään 5 metriä.

auraauer kirjoitti:

Mainitse jokin tavallinen Suomessa auraukseen käytettävä traktori jonka akseliväli on vähintään 5 metriä.

Kun katselee nykyistä tienpitoa ei voi kun ihmetellä. Raskaammat entisen TVH:n tienhoitokoneet on korvattu täysin tienhoitoa tuntemattomien ihmisten ajamilla traktoreilla. Auraukseen traktori ei sovi ollenkaan, ainakin jälki on ollut täysin ala-arvoista, missä sitä olen nähnyt. Kun rahaa ei ole poljetaan lumi vähänkin heikoimmin liikennetyillä teillä tienpintaan. Pintaan muodostuu patteja täynnä oleva ajoura, joka vain pahenee kun liikenne sitä hieman kuluttaa. Kun polannetta ei tasata kuin ennen tiehöylien avulla on ajaminen em. teillä yhtä tuskaa.

Traktorit sopivat hyvin yksityisteiden linkoamiseen, mutta auraamiseen ne eivät sovellu. Auraa pidetään varmuuden vuoksi aina niin korkealla, ettei se vaan tökkäisi johonkin. Tässä kuvastuu helposti se ammattitaidottomuus, ennen ammattilaiset kuorma-autoilijat osasivat säätää auran sopivaksi heti kun se vain oli mahdollista. Nämä maanviljelijä-sivutyö urakoitsijat eivät näy tätä osaavan tai haluavan osata. Traktorin ajonopeus ja lyhyt akseliväli ovat huono yhdistelmä, kunnollista jälkeä ei sillä saa vaikka kuinka yrittäisi. Kuorma-autot takaisin aurauksiin on ainoa vaihtoehto.

Tämä aliurakoitsijoiden vempuilu näkyy myös kesäurakoinnissa. On ollut huvittavaa seurata tälläista kesäisin kesäpaikan yleisellä maantiellä. Lanaus suoritetaan milloin huvittaa, yleensä kovalla helteellä ja lanaa käytetään koko tien pituudelta vain 2-5%:n matkalla. Ja lanausvauhti on mitä traktorista irtoaa, välillä on lana aina hieman hipaissut tienpintaa, välillä ei ollenkaan.
Tämä on kuin Neuvostoliitossa aikoinaan, työ tehdään mutta miten. se onkin eri juttu. Ei juuri työn tekijällä voi olla kuin raha mielessä, kun sitä katselee.

Osaurakka.. kirjoitti:

Kun katselee nykyistä tienpitoa ei voi kun ihmetellä. Raskaammat entisen TVH:n tienhoitokoneet on korvattu täysin tienhoitoa tuntemattomien ihmisten ajamilla traktoreilla. Auraukseen traktori ei sovi ollenkaan, ainakin jälki on ollut täysin ala-arvoista, missä sitä olen nähnyt. Kun rahaa ei ole poljetaan lumi vähänkin heikoimmin liikennetyillä teillä tienpintaan. Pintaan muodostuu patteja täynnä oleva ajoura, joka vain pahenee kun liikenne sitä hieman kuluttaa. Kun polannetta ei tasata kuin ennen tiehöylien avulla on ajaminen em. teillä yhtä tuskaa.

Traktorit sopivat hyvin yksityisteiden linkoamiseen, mutta auraamiseen ne eivät sovellu. Auraa pidetään varmuuden vuoksi aina niin korkealla, ettei se vaan tökkäisi johonkin. Tässä kuvastuu helposti se ammattitaidottomuus, ennen ammattilaiset kuorma-autoilijat osasivat säätää auran sopivaksi heti kun se vain oli mahdollista. Nämä maanviljelijä-sivutyö urakoitsijat eivät näy tätä osaavan tai haluavan osata. Traktorin ajonopeus ja lyhyt akseliväli ovat huono yhdistelmä, kunnollista jälkeä ei sillä saa vaikka kuinka yrittäisi. Kuorma-autot takaisin aurauksiin on ainoa vaihtoehto.

Tämä aliurakoitsijoiden vempuilu näkyy myös kesäurakoinnissa. On ollut huvittavaa seurata tälläista kesäisin kesäpaikan yleisellä maantiellä. Lanaus suoritetaan milloin huvittaa, yleensä kovalla helteellä ja lanaa käytetään koko tien pituudelta vain 2-5%:n matkalla. Ja lanausvauhti on mitä traktorista irtoaa, välillä on lana aina hieman hipaissut tienpintaa, välillä ei ollenkaan.
Tämä on kuin Neuvostoliitossa aikoinaan, työ tehdään mutta miten. se onkin eri juttu. Ei juuri työn tekijällä voi olla kuin raha mielessä, kun sitä katselee.

Seuraavaksi varmaan alkavat henkilö- tai pakettiautoilla auraamaan. Kun työn laadulla ei ole väliä eikä sitä kukaan valvo, kuin teoriassa on keksittävä vielä helpompi tapa kuoria rahat pois.

Tuo traktorivillitys on lähtöisin siitä, että maanviljelijän on helppo lähteä sivu-urakointiin. Kaikki on valmiina aina helppoa investointien rahoitusta myöten. Kuorma-autoilijat ovat olleet ihmeissään viime vuosien lainsäädännön kehittymisestä, jossa aina on muistettu erikoisehdot jos on maanviljelijä.

Liikennelupia ei tarvita lähiurakointiin ja työkoneena ollessa polttoaine on verotonta moottoripolttoöljyä jne. Kyllä pitäisi saada ammattilaiset asialle näissäkin aurauksissa ja kalustot kuorma-autoiksi, että jokin tolkku olisi, kuten ennen oli.

Osaurakka.. kirjoitti:

Kun katselee nykyistä tienpitoa ei voi kun ihmetellä. Raskaammat entisen TVH:n tienhoitokoneet on korvattu täysin tienhoitoa tuntemattomien ihmisten ajamilla traktoreilla. Auraukseen traktori ei sovi ollenkaan, ainakin jälki on ollut täysin ala-arvoista, missä sitä olen nähnyt. Kun rahaa ei ole poljetaan lumi vähänkin heikoimmin liikennetyillä teillä tienpintaan. Pintaan muodostuu patteja täynnä oleva ajoura, joka vain pahenee kun liikenne sitä hieman kuluttaa. Kun polannetta ei tasata kuin ennen tiehöylien avulla on ajaminen em. teillä yhtä tuskaa.

Traktorit sopivat hyvin yksityisteiden linkoamiseen, mutta auraamiseen ne eivät sovellu. Auraa pidetään varmuuden vuoksi aina niin korkealla, ettei se vaan tökkäisi johonkin. Tässä kuvastuu helposti se ammattitaidottomuus, ennen ammattilaiset kuorma-autoilijat osasivat säätää auran sopivaksi heti kun se vain oli mahdollista. Nämä maanviljelijä-sivutyö urakoitsijat eivät näy tätä osaavan tai haluavan osata. Traktorin ajonopeus ja lyhyt akseliväli ovat huono yhdistelmä, kunnollista jälkeä ei sillä saa vaikka kuinka yrittäisi. Kuorma-autot takaisin aurauksiin on ainoa vaihtoehto.

Tämä aliurakoitsijoiden vempuilu näkyy myös kesäurakoinnissa. On ollut huvittavaa seurata tälläista kesäisin kesäpaikan yleisellä maantiellä. Lanaus suoritetaan milloin huvittaa, yleensä kovalla helteellä ja lanaa käytetään koko tien pituudelta vain 2-5%:n matkalla. Ja lanausvauhti on mitä traktorista irtoaa, välillä on lana aina hieman hipaissut tienpintaa, välillä ei ollenkaan.
Tämä on kuin Neuvostoliitossa aikoinaan, työ tehdään mutta miten. se onkin eri juttu. Ei juuri työn tekijällä voi olla kuin raha mielessä, kun sitä katselee.

Vai on ollut huvittavaa seurata kesäpaikasta! Mietipäs vähän miten homma toimii. Urakoitsija tekee tilauksesta työtä, laatunormi täyttyy takuuvarmasti, mikä se sitten kyseessä olevassa tiessä onkin.

mehtä kirjoitti:

Vai on ollut huvittavaa seurata kesäpaikasta! Mietipäs vähän miten homma toimii. Urakoitsija tekee tilauksesta työtä, laatunormi täyttyy takuuvarmasti, mikä se sitten kyseessä olevassa tiessä onkin.

Taitaa olla perää, ajoin tänään jonkun 5 km traktorilla aurattua valtion tietä, ja kyllähän se tärittävää oli. Ihmettelen vaan, että miksi tekee huonompaa, onko se aura jotenkin lyhyempi kuin autojen nokalla, vai onko se turhan tiukasti kiinni siinä pomppivassa traktorissa. Hieman löysempi kiinnitys antaisi auran kulkea tien mukaan pomppimatta. Tai etunostolaitteen sylintereissä on jäykät öljyt niin ettei aura ole kunnolla täysin uivassa asennossa.
Kaikissa traktoreissahan ei ole etujousia ja tärisevät siksi, lisäksi jotkut (lyhyet) mallit ovat oikein kuuluisia siitä, että pomppivat jo paikallaankin ennen lähtöä, kun niin työhön halukkaita ovat.

Ilmanpaineet?? kirjoitti:

Taitaa olla perää, ajoin tänään jonkun 5 km traktorilla aurattua valtion tietä, ja kyllähän se tärittävää oli. Ihmettelen vaan, että miksi tekee huonompaa, onko se aura jotenkin lyhyempi kuin autojen nokalla, vai onko se turhan tiukasti kiinni siinä pomppivassa traktorissa. Hieman löysempi kiinnitys antaisi auran kulkea tien mukaan pomppimatta. Tai etunostolaitteen sylintereissä on jäykät öljyt niin ettei aura ole kunnolla täysin uivassa asennossa.
Kaikissa traktoreissahan ei ole etujousia ja tärisevät siksi, lisäksi jotkut (lyhyet) mallit ovat oikein kuuluisia siitä, että pomppivat jo paikallaankin ennen lähtöä, kun niin työhön halukkaita ovat.

asiantuntematonta tekstiä muutamalta viimeiseltä.
Urakoitsija tekee työnsä vain tienpitäjän käskystä.
Laatukriteerit määräytyvät tieluokituksen mukaan.
Myös traktoriin voi liittää työkoneita,jotka tekevät
taatusti tasaista jälkeä,on laaserit ja muut tekniikat.
Tienpitäjän budjetti yleensä määrää halutun tuloksen.

Järki käteen kirjoitti:

Seuraavaksi varmaan alkavat henkilö- tai pakettiautoilla auraamaan. Kun työn laadulla ei ole väliä eikä sitä kukaan valvo, kuin teoriassa on keksittävä vielä helpompi tapa kuoria rahat pois.

Tuo traktorivillitys on lähtöisin siitä, että maanviljelijän on helppo lähteä sivu-urakointiin. Kaikki on valmiina aina helppoa investointien rahoitusta myöten. Kuorma-autoilijat ovat olleet ihmeissään viime vuosien lainsäädännön kehittymisestä, jossa aina on muistettu erikoisehdot jos on maanviljelijä.

Liikennelupia ei tarvita lähiurakointiin ja työkoneena ollessa polttoaine on verotonta moottoripolttoöljyä jne. Kyllä pitäisi saada ammattilaiset asialle näissäkin aurauksissa ja kalustot kuorma-autoiksi, että jokin tolkku olisi, kuten ennen oli.

ei saa senttikään tukea urakointikoneisiin.
Joku muu koneyrittäjä saattaa saadakin.

Örmy kirjoitti:

asiantuntematonta tekstiä muutamalta viimeiseltä.
Urakoitsija tekee työnsä vain tienpitäjän käskystä.
Laatukriteerit määräytyvät tieluokituksen mukaan.
Myös traktoriin voi liittää työkoneita,jotka tekevät
taatusti tasaista jälkeä,on laaserit ja muut tekniikat.
Tienpitäjän budjetti yleensä määrää halutun tuloksen.

Valtion tiet hoidetaan alueurakoina. Alueurakat ovat laatuvastuu-urakoita. Pääurakoitsija päättää, koska ja mitä tehdään. Pääurakoitsijalla on aliurakoitsijoita, esimerkiksi näitä aliurakoitsijoita. Pääurakoitsijalla ei ole budjettia. Ne työt pitää tehdä, jotka ovat tarpeen laadun saavuttamiseksi.

Joissakin kunnissa traktorimiehet tekevät sopimuksia suoraan tienpitäjän/kunnan kanssa. Isommissa kaupungeissa on alueurakoita joko ulkopuolisen toimijan kanssa tai kaupungin oman tuotannon kanssa.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Valtion tiet hoidetaan alueurakoina. Alueurakat ovat laatuvastuu-urakoita. Pääurakoitsija päättää, koska ja mitä tehdään. Pääurakoitsijalla on aliurakoitsijoita, esimerkiksi näitä aliurakoitsijoita. Pääurakoitsijalla ei ole budjettia. Ne työt pitää tehdä, jotka ovat tarpeen laadun saavuttamiseksi.

Joissakin kunnissa traktorimiehet tekevät sopimuksia suoraan tienpitäjän/kunnan kanssa. Isommissa kaupungeissa on alueurakoita joko ulkopuolisen toimijan kanssa tai kaupungin oman tuotannon kanssa.

Urakat ja laatukriteerit ovat kaksi eri asiaa. Se kannattaa pitää mielessä. Niitä laatukriteerejä
on monta luokkaa, kuten varmasti tiedät. Pääurakoitsija tietysti käskyttää, mutta tienpitäjä senkin takana on. Tienpitäjä, kuka se sitten onkin ja viime kädessä lainsäädäntö laatukriteerit muodostaa.

Järki käteen kirjoitti:

Seuraavaksi varmaan alkavat henkilö- tai pakettiautoilla auraamaan. Kun työn laadulla ei ole väliä eikä sitä kukaan valvo, kuin teoriassa on keksittävä vielä helpompi tapa kuoria rahat pois.

Tuo traktorivillitys on lähtöisin siitä, että maanviljelijän on helppo lähteä sivu-urakointiin. Kaikki on valmiina aina helppoa investointien rahoitusta myöten. Kuorma-autoilijat ovat olleet ihmeissään viime vuosien lainsäädännön kehittymisestä, jossa aina on muistettu erikoisehdot jos on maanviljelijä.

Liikennelupia ei tarvita lähiurakointiin ja työkoneena ollessa polttoaine on verotonta moottoripolttoöljyä jne. Kyllä pitäisi saada ammattilaiset asialle näissäkin aurauksissa ja kalustot kuorma-autoiksi, että jokin tolkku olisi, kuten ennen oli.

Se on sitä ylistettyä privatisointia mitä kansa haluaa. Päätetty on laissa aliurakoitsioille aukaista työmahdollisuuksia. Itse olette äänestänyt lainehdokkaita. Jotka ovat ehdottaneet.... ja niin edelleen.
Pois privatisointi kunnan valtuustoista. Jokainen lohko hoitaa omat työnsä. Niinkuin TVH oli ennen..

Ilmanpaineet?? kirjoitti:

Taitaa olla perää, ajoin tänään jonkun 5 km traktorilla aurattua valtion tietä, ja kyllähän se tärittävää oli. Ihmettelen vaan, että miksi tekee huonompaa, onko se aura jotenkin lyhyempi kuin autojen nokalla, vai onko se turhan tiukasti kiinni siinä pomppivassa traktorissa. Hieman löysempi kiinnitys antaisi auran kulkea tien mukaan pomppimatta. Tai etunostolaitteen sylintereissä on jäykät öljyt niin ettei aura ole kunnolla täysin uivassa asennossa.
Kaikissa traktoreissahan ei ole etujousia ja tärisevät siksi, lisäksi jotkut (lyhyet) mallit ovat oikein kuuluisia siitä, että pomppivat jo paikallaankin ennen lähtöä, kun niin työhön halukkaita ovat.

täällähän on ammatti ihmiset asialla :D naurattaa.... mitäpä luulette saapiko 150 000€ etu jouset? tai etunostolaitteen jousituksen? :D mahtaa olla jo vakiovarusteena :D kattokaa ja miettikää juorutkaa sitten

Örmy kirjoitti:

asiantuntematonta tekstiä muutamalta viimeiseltä.
Urakoitsija tekee työnsä vain tienpitäjän käskystä.
Laatukriteerit määräytyvät tieluokituksen mukaan.
Myös traktoriin voi liittää työkoneita,jotka tekevät
taatusti tasaista jälkeä,on laaserit ja muut tekniikat.
Tienpitäjän budjetti yleensä määrää halutun tuloksen.

laseria,auraukseen?koettappas päätäsi

auraauer kirjoitti:

Mainitse jokin tavallinen Suomessa auraukseen käytettävä traktori jonka akseliväli on vähintään 5 metriä.

Edellinen kirjoittaja tarkoitti varaman höylää tai sitten idän ihmettä zetoria, jossa on keskiterä.

Ilmanpaineet?? kirjoitti:

Taitaa olla perää, ajoin tänään jonkun 5 km traktorilla aurattua valtion tietä, ja kyllähän se tärittävää oli. Ihmettelen vaan, että miksi tekee huonompaa, onko se aura jotenkin lyhyempi kuin autojen nokalla, vai onko se turhan tiukasti kiinni siinä pomppivassa traktorissa. Hieman löysempi kiinnitys antaisi auran kulkea tien mukaan pomppimatta. Tai etunostolaitteen sylintereissä on jäykät öljyt niin ettei aura ole kunnolla täysin uivassa asennossa.
Kaikissa traktoreissahan ei ole etujousia ja tärisevät siksi, lisäksi jotkut (lyhyet) mallit ovat oikein kuuluisia siitä, että pomppivat jo paikallaankin ennen lähtöä, kun niin työhön halukkaita ovat.

kiharat ties syntyy yleensä liian suuresta ajonopeudesta ja sama jälki tulis ka:lla kun traktorilla... käytettävissä laitteissa ei juuri ole teknistä eroa joka tulokseen vaikuttaisi

Örmy kirjoitti:

asiantuntematonta tekstiä muutamalta viimeiseltä.
Urakoitsija tekee työnsä vain tienpitäjän käskystä.
Laatukriteerit määräytyvät tieluokituksen mukaan.
Myös traktoriin voi liittää työkoneita,jotka tekevät
taatusti tasaista jälkeä,on laaserit ja muut tekniikat.
Tienpitäjän budjetti yleensä määrää halutun tuloksen.

Höpö höpö. Ei aurauksessa mitään lasereita tarvita, oliko 80-luvulla laser-auroja? Samoin joudut selittämään sen, että miksi tilaaja antaa toisen urakoitsijan aurata tien ja toisen ei, sama tie, sama tienhoitoluokka, mutta traktoripellen osuus hengenvaarallinen automiehen osuus kelvollisessa kunnossa.
Kaikki auratraktorit auraamaan vappuna jääteitä, niin ongelma poistuu.

Osaurakka.. kirjoitti:

Kun katselee nykyistä tienpitoa ei voi kun ihmetellä. Raskaammat entisen TVH:n tienhoitokoneet on korvattu täysin tienhoitoa tuntemattomien ihmisten ajamilla traktoreilla. Auraukseen traktori ei sovi ollenkaan, ainakin jälki on ollut täysin ala-arvoista, missä sitä olen nähnyt. Kun rahaa ei ole poljetaan lumi vähänkin heikoimmin liikennetyillä teillä tienpintaan. Pintaan muodostuu patteja täynnä oleva ajoura, joka vain pahenee kun liikenne sitä hieman kuluttaa. Kun polannetta ei tasata kuin ennen tiehöylien avulla on ajaminen em. teillä yhtä tuskaa.

Traktorit sopivat hyvin yksityisteiden linkoamiseen, mutta auraamiseen ne eivät sovellu. Auraa pidetään varmuuden vuoksi aina niin korkealla, ettei se vaan tökkäisi johonkin. Tässä kuvastuu helposti se ammattitaidottomuus, ennen ammattilaiset kuorma-autoilijat osasivat säätää auran sopivaksi heti kun se vain oli mahdollista. Nämä maanviljelijä-sivutyö urakoitsijat eivät näy tätä osaavan tai haluavan osata. Traktorin ajonopeus ja lyhyt akseliväli ovat huono yhdistelmä, kunnollista jälkeä ei sillä saa vaikka kuinka yrittäisi. Kuorma-autot takaisin aurauksiin on ainoa vaihtoehto.

Tämä aliurakoitsijoiden vempuilu näkyy myös kesäurakoinnissa. On ollut huvittavaa seurata tälläista kesäisin kesäpaikan yleisellä maantiellä. Lanaus suoritetaan milloin huvittaa, yleensä kovalla helteellä ja lanaa käytetään koko tien pituudelta vain 2-5%:n matkalla. Ja lanausvauhti on mitä traktorista irtoaa, välillä on lana aina hieman hipaissut tienpintaa, välillä ei ollenkaan.
Tämä on kuin Neuvostoliitossa aikoinaan, työ tehdään mutta miten. se onkin eri juttu. Ei juuri työn tekijällä voi olla kuin raha mielessä, kun sitä katselee.

Eikun laki muutos alulle pysykööt traktori pyöräteillä .kuormaautot takasin teitä auraamaan.ja tie karhut takas.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Valtion tiet hoidetaan alueurakoina. Alueurakat ovat laatuvastuu-urakoita. Pääurakoitsija päättää, koska ja mitä tehdään. Pääurakoitsijalla on aliurakoitsijoita, esimerkiksi näitä aliurakoitsijoita. Pääurakoitsijalla ei ole budjettia. Ne työt pitää tehdä, jotka ovat tarpeen laadun saavuttamiseksi.

Joissakin kunnissa traktorimiehet tekevät sopimuksia suoraan tienpitäjän/kunnan kanssa. Isommissa kaupungeissa on alueurakoita joko ulkopuolisen toimijan kanssa tai kaupungin oman tuotannon kanssa.

Niin ja sitten aurataan kun keretään navetalta jos silloinkaan sen takia tiet tulee polanteille.

lyhyys aiheuttaa pomppimisen ja auran hypytyksen joka kertaantuu joka aurauskerralla.
pitkä auto tai tiekarhu tekee tasaista jälkeä.
Seuratkaa kesällä vaikka tienrakennusta niin miksei traktorilla levitetä viimeistä pintaa?

auraaja kirjoitti:

lyhyys aiheuttaa pomppimisen ja auran hypytyksen joka kertaantuu joka aurauskerralla.
pitkä auto tai tiekarhu tekee tasaista jälkeä.
Seuratkaa kesällä vaikka tienrakennusta niin miksei traktorilla levitetä viimeistä pintaa?

on auratessa ns.uivassa asennossa,ei työntävä kone aiheuta pomppimista.

auraaja kirjoitti:

lyhyys aiheuttaa pomppimisen ja auran hypytyksen joka kertaantuu joka aurauskerralla.
pitkä auto tai tiekarhu tekee tasaista jälkeä.
Seuratkaa kesällä vaikka tienrakennusta niin miksei traktorilla levitetä viimeistä pintaa?

kyllä sillä traktorilla tekee ihmeitä kun on vain ammattitaitoinen kuljettaja

joo o kirjoitti:

kyllä sillä traktorilla tekee ihmeitä kun on vain ammattitaitoinen kuljettaja

kun kaikki traktorilla auratut tiet hypyttää ja jää kapeeksi,
onko jokin ammattitutkinto joka pitää suorittaa että auraamaan pääsee?

valmet 705 kirjoitti:

kun kaikki traktorilla auratut tiet hypyttää ja jää kapeeksi,
onko jokin ammattitutkinto joka pitää suorittaa että auraamaan pääsee?

ei aurahommiin ole mitään tutkintoa ole .Tiehallinnon/Liikenneviraston urakoihin vaaditaan kuskilta
tieturva 1 oltava käytynä ja 2-luokan turvapusero täytyis olla.
yleensä halvimman hinnan tarjonnut saa homman.

sisu480 kirjoitti:

ei aurahommiin ole mitään tutkintoa ole .Tiehallinnon/Liikenneviraston urakoihin vaaditaan kuskilta
tieturva 1 oltava käytynä ja 2-luokan turvapusero täytyis olla.
yleensä halvimman hinnan tarjonnut saa homman.

yms veroissa sama eli halvimman tarjouksen antanut voittaa.
entäs tasa arvo kun pompottavasta tiestä maksetaan samat verot?

pommppiiii kirjoitti:

yms veroissa sama eli halvimman tarjouksen antanut voittaa.
entäs tasa arvo kun pompottavasta tiestä maksetaan samat verot?

mikäli kuljettajana toimii kädetön Katastrofal Ali Hapan.
Olipa kalustona sitten
- Taksi käytössä Mosse tai Maybah.
- Tienhoidossa mönkijä tai tiekarhu.
- Jne...

Voimme luottaa siihen että jälki on vain niin hyvää kuin mitä sen tekijä osaa/ehtii/pystyy tekemään.

Mahdolliset valitukset asiantiimoilta pyydämme osoittamaan tasa-arvovaltuutetulle Timbuktuun.

auraaja kirjoitti:

lyhyys aiheuttaa pomppimisen ja auran hypytyksen joka kertaantuu joka aurauskerralla.
pitkä auto tai tiekarhu tekee tasaista jälkeä.
Seuratkaa kesällä vaikka tienrakennusta niin miksei traktorilla levitetä viimeistä pintaa?

auran pompotuksen aiheuttaa liian kova ajonopeus!! kuorma-autollakin saa auran pomppimaan

Jaksa työntää ja vetää yhtäaikaa kumpaakin, nytkin semmoiset aurausvallit että hyytyy

eryt4e kirjoitti:

Jaksa työntää ja vetää yhtäaikaa kumpaakin, nytkin semmoiset aurausvallit että hyytyy

Tiekarhujen tehot näyttävät olevan kolmensadan paikkeilla. Valmetin S-sarjassa puolestaan näyttää olevan 240-270 hevosvoiman välillä.

eryt4e kirjoitti:

Jaksa työntää ja vetää yhtäaikaa kumpaakin, nytkin semmoiset aurausvallit että hyytyy

John Deere 8R-sarja automaatilla olisi vekkuli peli. 245-392 hv.
http://johndeeredistributor.fi/index.php/Maatalouskoneet/Tuotteet/Traktorit/8R-sarja

Usot sie ? kirjoitti:

John Deere 8R-sarja automaatilla olisi vekkuli peli. 245-392 hv.
http://johndeeredistributor.fi/index.php/Maatalouskoneet/Tuotteet/Traktorit/8R-sarja

muttei paljon tienhoidossa. täällä ainakin ajellaan kaikki tehot tapissa hollandilla

lkjhs kirjoitti:

muttei paljon tienhoidossa. täällä ainakin ajellaan kaikki tehot tapissa hollandilla

Valtion tien auraaminen nykyisin on tavallaan ahneuden huippu. Eikä siitä voi urakoitsijoita
syyttää. Eduskunnassa on vastuuihmiset.
Sitten tuo epätasainen tie täällä meilläpäin johtuu mielestäni siintä, että tiellä liikkuvissa
raktoreissa on lumiketjut ja ne tekee talvisin nimismieskiharan polanteesee ja perkele
kun täristää.

Lapiolla lähtee. kirjoitti:

Valtion tien auraaminen nykyisin on tavallaan ahneuden huippu. Eikä siitä voi urakoitsijoita
syyttää. Eduskunnassa on vastuuihmiset.
Sitten tuo epätasainen tie täällä meilläpäin johtuu mielestäni siintä, että tiellä liikkuvissa
raktoreissa on lumiketjut ja ne tekee talvisin nimismieskiharan polanteesee ja perkele
kun täristää.

traktoreita kohtaan vaivaa tätä palstaa pahasti. Pakostikin tulee mieleen,johtaako traktorin näke-
minen mielen maanviljelijään siellä traktorin pukilla?
Voin vakuuttaa,lähes kaikki traktoriurakoitsijat ovat ihan"oikeita"koneurakoitsijoita.
Tienhoitokaluston kehitys on pitkään kulkenut hyvin tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Traktori-
kalusto on useissa tapauksissa käyttökelpoisempi,kuin autokalusto.Tulemme vielä näkemään mo-
nenlaisia koneratkaisuja tienhoidossa,emme saa jämähtää siihen keltaisen TVH:n kuorma-auton
ikävöintiin.

örmy kirjoitti:

traktoreita kohtaan vaivaa tätä palstaa pahasti. Pakostikin tulee mieleen,johtaako traktorin näke-
minen mielen maanviljelijään siellä traktorin pukilla?
Voin vakuuttaa,lähes kaikki traktoriurakoitsijat ovat ihan"oikeita"koneurakoitsijoita.
Tienhoitokaluston kehitys on pitkään kulkenut hyvin tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Traktori-
kalusto on useissa tapauksissa käyttökelpoisempi,kuin autokalusto.Tulemme vielä näkemään mo-
nenlaisia koneratkaisuja tienhoidossa,emme saa jämähtää siihen keltaisen TVH:n kuorma-auton
ikävöintiin.

aurataan nykyisin paljonkin kulunkiteitä, varsinkin kevyenliikenteen väyliä, käy se kyllä maantienkin auraukseen aivan hyvin, jälki ei ole sen kummempaa koska nopeus on n.50km/h, kun kyseessä on maantietraktori, itselläni on s-sarjan valtra, 280 hv ja painoa n. 9 tonnia, siinä lumi saa kyytiä ja ketteryyttäkin löytyy tarkempiin kohdeaurauksiin. Harvemmissa aura-autoissa on takana lanaa tai kuormainta. Ja ns. kiinteistökoneet, ei niissäkään ole kuin joko aura tai kauha, mutta traktoriin saa molemmat samaanaikaan. Ajo-ominaisuudetkin ovat paremmat kuin bemarilla.

valtra S 280 kirjoitti:

aurataan nykyisin paljonkin kulunkiteitä, varsinkin kevyenliikenteen väyliä, käy se kyllä maantienkin auraukseen aivan hyvin, jälki ei ole sen kummempaa koska nopeus on n.50km/h, kun kyseessä on maantietraktori, itselläni on s-sarjan valtra, 280 hv ja painoa n. 9 tonnia, siinä lumi saa kyytiä ja ketteryyttäkin löytyy tarkempiin kohdeaurauksiin. Harvemmissa aura-autoissa on takana lanaa tai kuormainta. Ja ns. kiinteistökoneet, ei niissäkään ole kuin joko aura tai kauha, mutta traktoriin saa molemmat samaanaikaan. Ajo-ominaisuudetkin ovat paremmat kuin bemarilla.

menetetyt urakat. Siksi tie täristää.

vaan harmittaa kirjoitti:

menetetyt urakat. Siksi tie täristää.

Mäkin ostin eu-rahoilla valtran vai mikä se oli ja sit lumi lensi.
Tiekin täristää kun omalla autolla ajaa. Voi että hatuttaa.

Reva-tuki. kirjoitti:

Mäkin ostin eu-rahoilla valtran vai mikä se oli ja sit lumi lensi.
Tiekin täristää kun omalla autolla ajaa. Voi että hatuttaa.

Mutta kertokaas mistä niitä EU-tukia sen ostoon löytyy? http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet.html Tuolta ei ainakaan löytynyt. Pitääpä vielä etsiä jos jostain teollisuuden investointi tukimuoto avustaisi traktorin ostoa.

uuden traktorin kirjoitti:

Mutta kertokaas mistä niitä EU-tukia sen ostoon löytyy? http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet.html Tuolta ei ainakaan löytynyt. Pitääpä vielä etsiä jos jostain teollisuuden investointi tukimuoto avustaisi traktorin ostoa.

http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus/investointituet.html

traktorit ja aurat on koneita

0pmtg kirjoitti:

http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus/investointituet.html

traktorit ja aurat on koneita

hyvä et tunnistit traktorin koneeksi mut jos oisit kattonu tukilistaa tarkemmin oisit itsekkin huomannu ettei siihen sisälly traktoreita eikä auroja.http://www.mavi.fi/attachments/mavi/maaseudunrahoitus/5I8pmJp2y/Maatilojen_investointituet_2010.pdf
et silleen

vaan harmittaa kirjoitti:

menetetyt urakat. Siksi tie täristää.

poistuvat tienhoidosta nopeimmin näköjään protestilistan kautta että se siitä kannattavuudesta ja pääurakoitsija hieroo kämmeniään

uskokoon ken tahtoo kirjoitti:

poistuvat tienhoidosta nopeimmin näköjään protestilistan kautta että se siitä kannattavuudesta ja pääurakoitsija hieroo kämmeniään

Tiet täällä kun alkaa asfaltti nakyä....
Kiitos vaan täristävästä talvesta....

Usot sie ? kirjoitti:

Tiekarhujen tehot näyttävät olevan kolmensadan paikkeilla. Valmetin S-sarjassa puolestaan näyttää olevan 240-270 hevosvoiman välillä.

ja joidenkin panssarivaunujen ja lentokoneidenkin hevosvoimat taitavat sattua yksiin. Näitäkin voi verrata yhtälailla suorituskyvyn ja ominaisuuksien kautta kuin vaikkapa Veekmas:ia ja Valmettia. Eikö voikin?

klhjerndb kirjoitti:

Tiet täällä kun alkaa asfaltti nakyä....
Kiitos vaan täristävästä talvesta....

Hanki C5, niin huonokaan tie ei täristä. Lämmin, hyvä ajettava, hyvä auto Suomen talveen.

voi varautua kirjoitti:

Hanki C5, niin huonokaan tie ei täristä. Lämmin, hyvä ajettava, hyvä auto Suomen talveen.

Tienpitäjälle valitukset, ei täällä pospottaminen mitään auta.
Meillä auraa yksityistien (n 15 Km) traktori urakoitsija jo 20 v:n kokemuksella ja jälki kestää arvostelun. Ajoitus lienee tärkeää siinä kuin oikeanlainen kalustokin.
Aurattavan alueen leveyden määrittää viehkottaja kai...

kpg1 kirjoitti:

Tienpitäjälle valitukset, ei täällä pospottaminen mitään auta.
Meillä auraa yksityistien (n 15 Km) traktori urakoitsija jo 20 v:n kokemuksella ja jälki kestää arvostelun. Ajoitus lienee tärkeää siinä kuin oikeanlainen kalustokin.
Aurattavan alueen leveyden määrittää viehkottaja kai...

vitun viehkottaja? Missä olisi tarjolla viehkottajan ammatitutkintoja? Kun ei enää nää muut talvikunnossapidon hommat pidä päällään, niin alkoi tuo viehkottajan homma kiinnostamaan. Aina oon halunnu päästä määräämään...

Viehkottaja No 22 kirjoitti:

vitun viehkottaja? Missä olisi tarjolla viehkottajan ammatitutkintoja? Kun ei enää nää muut talvikunnossapidon hommat pidä päällään, niin alkoi tuo viehkottajan homma kiinnostamaan. Aina oon halunnu päästä määräämään...

sopimuksen saa tienhoidossa heti kun vilauttaa koulun päästötodistusta jossa uskonto on 10 ja matematiikka 4

örmy kirjoitti:

traktoreita kohtaan vaivaa tätä palstaa pahasti. Pakostikin tulee mieleen,johtaako traktorin näke-
minen mielen maanviljelijään siellä traktorin pukilla?
Voin vakuuttaa,lähes kaikki traktoriurakoitsijat ovat ihan"oikeita"koneurakoitsijoita.
Tienhoitokaluston kehitys on pitkään kulkenut hyvin tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Traktori-
kalusto on useissa tapauksissa käyttökelpoisempi,kuin autokalusto.Tulemme vielä näkemään mo-
nenlaisia koneratkaisuja tienhoidossa,emme saa jämähtää siihen keltaisen TVH:n kuorma-auton
ikävöintiin.

Näin on Örmy. Itse hoidan Liikennetrakorilla 2-luokan tietä.

http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2012/01/traktorit_korvaavat_tiehoylia_pikkuteilla_3217842.html

Usot sie ? kirjoitti:

Tiekarhujen tehot näyttävät olevan kolmensadan paikkeilla. Valmetin S-sarjassa puolestaan näyttää olevan 240-270 hevosvoiman välillä.

ja hyölä painaa 18t -,taitaa pelarukset käydä kepeeksi ja voimakin loppuu,ei oo muunninta kuten hyölässä..mutta kätevähän rattorilla on paskaa ajaa:)

Henk koht auraan sellasilla paperisilla vetovarsilla varustetuilla koneilla n.250tkm valtion teitä joissa on 1b,2 ja 3luokan teitä.Ensinnäkin vetovarsissa kannatellaan yleensä takapainoa (ihan vaan pieni piikki tuohon kommenttiin) Olipa kone minkä merkkinen hyvänsä ni kyl se jälki lähtee sieltä ratin ja selkänojan välistä.On aurattu myös kuorma-autolla ja olkoon siinä sit auto tai traktori ni kyl sen epätasasen pinnan yleensä tekee LIIAN KOVA VAUHTI!! 40-50km/h on paras vauhti alaterän kanssa auratessa,oli se sit auto tai traktori.Itellä aurat on kiinni samanlaisessa aurapukissa ku autossaki ja on ehdottomasti paras kiinnitys auralle.työpainoa on koneissa noin 10tonnia ja heposia koneesta riippuen 200-250hv.Ärsyttää suunnattomasti lukee näitä kommentteja koneiden käymättömyydestä tiettyihin töihin sellaisten suusta jotka ei helevettiäkään ymmärrä asiasta.Mut antaa koirien haukkuu ja ollaan traktoreilla auraajat ylpeitä työstämme kun sen kunnolla teemme.

joo, ei oo lumestapahemmin vastusta tuolle, tietokoneen mukaan ei oo hepoista puoletkaa käytös mihinää vaihees. Mutta kulutus on vastaava kuin muittenvalmistajien 60 heppaa pienemmis traktoreis.... että muihin saman tehoosiin nähden pieniruokaanen, vaikka syöki kyllä poltoainetta. Mutta kesällä ajelen urakoitsijana lietelantaa, niin tehot on tarpeen... ku agronicin 25 mottinen vaunu, http://www.agronic.fi/tuotteet/lietevaunut/pic45.htm#picture on takana, on tehoista hyötyä koska maastossa kuin mastossa on mentävä... omilla mailla pidän edessä vielä 8 metrin jyrsin äestä ja takana tuo vaunu. eikä tuossakaan tuu tehot kaikki vielä irti....

Nyt oon samoilla "exauraajan" kanssa , talavi on hyvin männy jos ei keväällä kuulu mitään ylimäärästä .