Mutta miten voi selvitä jos narsisti on työkaveri tai esimies? (nainen täsä tapauksessa, niin kuin minäkin)
Vaatii aika paljon luonteelta jos jaksaa mukautua hänen toimiinsa, mutta vaatii myös paljon jos yrität taistella vastaan ja joudut jatkuvan työpaikkakiusauksen uhriksi.
Miten ihmeessä tilanteesta voi selvitä jos esimiehet eivät ota vakavasti häntä, eivätkä tajua että loppupeleissä hän on jopa vaarallinen ihan kaikille? Hän ei mieti ketä mollaan? Hän uhoaa kostoa? Hän riehuu ja on hankala. Muista häntä on vaan hauska katsella.
Vaatii aika paljon luonteelta jos jaksaa mukautua hänen toimiinsa, mutta vaatii myös paljon jos yrität taistella vastaan ja joudut jatkuvan työpaikkakiusauksen uhriksi.
Miten ihmeessä tilanteesta voi selvitä jos esimiehet eivät ota vakavasti häntä, eivätkä tajua että loppupeleissä hän on jopa vaarallinen ihan kaikille? Hän ei mieti ketä mollaan? Hän uhoaa kostoa? Hän riehuu ja on hankala. Muista häntä on vaan hauska katsella.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pikkunarsistitkin saavat pahaa aikaan. Sitten on isompia.
Myyrmannin pommimiehellä, Jokelan, Kauhajoen ja Espoon surmaajilla kaikilla on ollut narsistinen persoonallisuushäiriö. Myrkkyhoitsuilla ilmeisesti psykopatia yhtyneenä eduntavoitteluun.
Narsisti ei kestä pettymyksiä ja on manipulatiivinen. Hänelle väärässä oleminen on jonkinlainen maailmanloppu. Häntä ei jätetä.
Sijassasi yrittäisin korjata maailmaa paremmaksi, etsiä joitakin lähestymistapoja asiaan. Eikö teillä ole luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua? Miten esimies voi olla täysin tietämätön, jos tilanne on hyvin vakava?
Toinen asia on se, mitä tapahtuu todella. Miksi hän riehuu? Miten hän itse kokee naureskelunne? Kiusaamisena? Hänen todellisuutensa on aivan toinen. Kenen todellisuudesta puhutaan?
Eihän narsistit ole ikinä väärässä omasta mielestään.Jos hän jää vaikka verekseltään kiinni valehtelusta,varmasti löytyy "selitys"joka ikiseen valehteluun.Ei ikinä tunnusta että hän voisi olla väärässä,olipa asia mikä hyvänsä.
Ei narsisti hyväksy,että hänet jätetään.Omakohtaisen kokemuksen perusteella voin sanoa,että helvetti roihusi entistä enemmän eron jälkeen.
Aloittajalle sanoisin,että jos vaan mitenkään on mahdollista,vaihda työpaikkaa.Tänä päivänä kylläkin työpaikat kiven alla,mutta kysele oman alasi töitä.Ei ole kiva olla kiusattu työpaikalla,eikä missään muuallakaan.
Nykymaailma mennyt vaan niin kovaksi,että hirvittää.Ja kovemmaksi yhä muuttuu.
Jouduin aikoinaan narsistin uhriksi, mutta kaiken paskanpuhumisen (selän takana tietysti) ja väärien ilmiantojen jälkeen en antanut periksi tuumaakaan vaan jäin työpaikkaan - narsisti lähti muualle! Pelko ei väisty väistelemällä vaan kohti menemällä!
Narsistin kanssa ei kannata väitellä vaan vain esittää tosiasiat niin kuin ne on. Ei niitten edessä tartte nöyristellä eikä niitten asettamia (muka) sääntöjä mukailla! Kyllä senkin kirves tylsyy jos se sen kiveen lyö!
Silloin kun ongelmahenkilöllä on esimiestensä siunaus, ei tilanne voi koskaan korjaantua. Mikäli jää sairaaseen työpaikkaan, saa pelätä joka ikinen päivä. Lopulta sairastuu vahvakin luonne, kun oikeudenmukaisuuden puolesta taisteleminen kääntyy aina omaksi vahingoksi. Järkevämpi vaihtoehto on lähteä pois ennen, kuin itse romahtaa. Uuden työpaikan löytäminen, uusi koulutus tai jopa kortisto ovat vaihtoehtoja. Pääasia on päästä eroon narsistista.
Nämä kaikki täsmäävät niin hyvin tuohon naiseen!
Hän ei kestä mitään kritiikkiä, jos hänelle joku huomauttaa hänelle virheestä niin hän huutaa ja alkaa riehua. Kiukuttelua kestää monta päivää.
Muiden töistä hän yrittää ottaa kunnian, mutta esimies sanoi tietävänsä asian.
Monta vuotta olen joutunut työskentelemään hänen kanssa ja tosiaan työpaikan vaihto olisi helpotus, kun itsekkin olen nuori ja ura on vasta edessä.
Tämä kyseinen nainen on nuori alle 30 v ja naimisissa yli 45 vuotiaan miehen kanssa joka on samalla osastolla johtotehtävissä. Nainen on myös ihan mielettömän mustasukkainen, kukaan ei hänen miehensä kanssa saa jutella tai tehdä yhteistyötä. Onhan hän hyötynyt avioliitostaan sikäli että hän saa kaikki edut mitä muut eivät saa esim. kännykkä edut ja kannettavat jne...
Naisella on ollut lisäksi muita suhteita esim. baarissa olen nähnyt kun joku mies nuoli hänen rintojaan. Joskus kävi niin että sanoin hänelle ja muille että yksi samalla osastolla työskentelevä uusityöntekijä (mies) on kivannäköinen. Nainen ilmoitti seuraavana päivänä ottavansa avioeron ja menevänsä yhteen sen hyvännäköisen miehen kanssa. Mies on varattu ja tuskin edes vilkaisee sitä naista. Nainen oli lähettänyt sille miehelle jotain sydän viestejäkin ja viestit saanut mies vaikutti vihaiselta.
Nainen on ylipainoinen ja hän ei pidä ulkonäöstään huolta. Hänellä onkin tapana haukkua niitä naisia jotka ovat nättejä.
Hänellä on ajoittain näitä kausia jolloin hän ei tule toimeen ihmisten kanssa, myös muiden kuin minun. Minun hermoni ei taas kestä mielistellä, kuten muiden.
Kyseinen nainen on sellainen pubiruusutyyppinen nainen ja minusta hänen jutut esim. taolla ovat joskus ihan sairaita, lisäksi sellainen hullun nauru päälle. En voi mitenkään uskoa että se nainen olisi henkisesti terve!
OIen ilmoittanut asiasta eteenpäin esimiehille ja kyllä, kyseessä on iso firma. On se ihme ettei täällä uskalleta puuttua asiaan. Esimieskin näyttää pelkäävän kyseistä naista!
"Miten ihmeessä tilanteesta voi selvitä jos esimiehet eivät ota vakavasti häntä, eivätkä tajua että loppupeleissä hän on jopa vaarallinen ihan kaikille? Hän ei mieti ketä mollaan? Hän uhoaa kostoa? Hän riehuu ja on hankala. Muista häntä on vaan hauska katsella."
Huumori voi olla selviytymiskeino silloin, kun ei ole mitään keinoa puolustautua ja vaatia oikeudenmukaisuutta. Sekopään vaikutuspiirissä oleminen ja työskentely on hyvin stressaavaa ja turhauttavaa niin, että työmotivaatio katoaa täysin etenkin, kun häiriköinnillä on esimiesten hiljainen tai ääneen lausuttu hyväksyntä.
Olen itse ollut pitkään häiriintyneen kollegan pilkan ja häirinnän kohteena, eikä työ merkitse minulle enää muuta kuin kuukausipalkkaa. En kuitenkaan näytä tunteitani, sen sijaan hekottelen usein häirikön tempauksille hänen selkänsä takana. Moni ihmettelee, kuinka jaksan, mutta pakko on jaksaa, koska muutakaan työtä en ole saanut.
minä lähdin menemään. mielenterveyden kustannuksella en jäänyt. karenssilla ollaan ja yritetään päästä eteenpäin.
Uudella sivustolla
http://www.narsistienuhrit.info/
on myös "työyhteisöt" osio.
Henna001...mä tiedän, sä voisit mennä NUT.in sivuille laittamaan vinkin että siellä olevat naristit tulisi tänne S24-palstalle! Pois häiriköimästä niitä uhreja.
Täällä sit me annetaan niille sellainen käsittely että uhriutuvat ja voivat palata kiltteinä nuttiin ;-)
Joo tuttua on ja narsisti on tässä tapauksessa mieshenkilö esimiesasemassa.
Rakennusalalla toimivassa suurehkossa yrityksessä tämä narsisti tyypillisesti on koonnut oman hovin, joka ei tiedosta k.o ominaisuutta esimiehessä. Henkilöstä on mainittu johdollekin, mutta kun kaveri on tehnyt tulosta niin viis työntekijöiden psyykkisestä hyvinvoinnista.
Jotenkin tuntuu, että työelämään on tarkoituksella kasvatettu näitä vahvoja persoonia, jotka ovat eräänlaisia "piiku-hitlereitä" . Monet ihmiset puhuvat kuppikunnissa k.o henkilöstä, mutta johto ei asiaan puutu, koska hyvien tulosten ansiosta tämä narsisti on saanut vain enemmän valtaa epäpätevän johdon kustannuksella.
Työyhteisö, jossa tällainen narsisti nostetaan esimieheksi on jo lähtökohtaisesti sairas.
TÄHTItyöntekijä tai paremmin sanottuna pomonlellikki.
Tyypiltään piruntärkeä,pomon perseen nuolija,oksettavat käytöstavat,maasta taivaasen itsensä kehuja.
Narsistin röyhkeyden mahdollistaa ihan sama asia kuin mikä mahdollistaa koulukiusaamisen. Välinpitämättömät sivustakatsojat, jotka pelkäävät oman nahkansa puolesta. Siinäpä pahuutta aidoimmillaan. Hävetköön!
..ja, merkillisessä maailmassamme, jos uhri ei saa tasoitettua tiliä kiusaajalle, pahuus jatkuu ehkäpä 20 vuoden kuluttua kun uhri ampuu kadullakulkevia tuntemattomia sivustakatsojia...dissosiaatiohäiriö.
Irtisanouduin työstäni noin kk sitten, kun jouduin narsistisen työkaverini hampaisiin pienen konfliktin jälkeen. Hän ei päässyt millän yli siitä ja siitä alkoi hiljainen työpaikkakiusaamisen, johon hän sai myös "oman palvelijansa" mukaan.
Puhuin asiasta omalle esimiehelleni, mutta hän vain puolusteli kiusaajaa. Jopa työterveyshuolto kääntyi minua vastaan. Silloin tajusin, ettei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin lähteä. Töihin meno ahdisti niin paljon.
Jotkut sanoivat, että olisi pitänyt viedä asia eteenpäin. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että mieluummin käytän voimavarani uuden työpaikan etsimiseen kuin vien asian eteenpäin, minkä seurauksen atyökaverini olisi saanut ehkä varoituksen korkeintaan. Ja sen jälkeen jatkanut taas kiusaamista.
Tyypillistä käytöstä oli sellainen, että muiden (ns. todistajien) läsnäollessa hän oli minulle todella mukava, mutta heti kun jäimme kahdestaan, alkoi piruilu ja pompottaminen. Siihen liittyi myös työn tekoni aliarvioiminen eli hän kyseenalaisti tekemäni työt. Pompotteli, kun muka "unohti" sanoa, että joku työ tehdäänkin nykyään eri tavalla (sisälsi painavien osien nostelua).
Muut työntekijät ovat tietoisia tämän ihmisen ongelmista, koska en ole ensimmäinen, joka sieltä on lähtenyt tämän ihmisen takia. kaikki vaan puhuvat keskenään, kuinka hirveä hän on, mutta kukaan ei uskalla ääneen puuttua.
En kadu lähtöäni ollenkaan ja uusi työkin on jo. Kiusatkoon muita, mutat ei enää minua!