Olen päässyt siihen vaiheeseen, että juon alkoholia kerran kuussa, tulee jopa parin kuukauden taukoja. Ennen join suht' paljon.
Mutta kun juon, tuhlaan paljon rahaa, humalassa ei ole hauskaa kuin pienen alun verran -> sitten tulen vain yht'äkkiä kovaan känniin. Ehkä joka neljäs kerta on edes hauska. Sitten kärsin krapuloista sen täälläkin mainitun kaksi-kolme päivää. En jaksa enää nykyään juomista ensimmäisen päivän jälkeen.
Parisuhteeni kärsii noistakin kerroista, olen monta päivää ärtyisä, en jaksa mitään, en jaksa huolehtia edes lapsista kunnolla muutamaan päivään, olen masentunut jne. Selvinä kausina, jos olen vaikka pari kuukautta selvänä, olen aivan kuin eri ihminen kuulemma.
Ajattelen mielestäni liikaa alkoholia, miltei päivittäin, vaikken välttämättä haluaisi juoda sitä. Se on vain ollut niin osa elämääni ennen.
Kannattaisikohan laittaa kokonaan korkki kiinni? Silläkin uhalla, että menetän osan kavereistani. Ikää on nyt lähemmäs 40 vuotta.
Mutta kun juon, tuhlaan paljon rahaa, humalassa ei ole hauskaa kuin pienen alun verran -> sitten tulen vain yht'äkkiä kovaan känniin. Ehkä joka neljäs kerta on edes hauska. Sitten kärsin krapuloista sen täälläkin mainitun kaksi-kolme päivää. En jaksa enää nykyään juomista ensimmäisen päivän jälkeen.
Parisuhteeni kärsii noistakin kerroista, olen monta päivää ärtyisä, en jaksa mitään, en jaksa huolehtia edes lapsista kunnolla muutamaan päivään, olen masentunut jne. Selvinä kausina, jos olen vaikka pari kuukautta selvänä, olen aivan kuin eri ihminen kuulemma.
Ajattelen mielestäni liikaa alkoholia, miltei päivittäin, vaikken välttämättä haluaisi juoda sitä. Se on vain ollut niin osa elämääni ennen.
Kannattaisikohan laittaa kokonaan korkki kiinni? Silläkin uhalla, että menetän osan kavereistani. Ikää on nyt lähemmäs 40 vuotta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mitä aikaisemmin sitä parempi jossain vaiheessa joudut sen tekemään kuitenkin .Itse lopetin noista samoista syistä .Olo on parempi ilman viinaa.Olisi päätös pitänyt tehdä aikaisemmin . Vielä kun on perhe kasassa .Sen arvon moni vasta ymmärtää kun ne on menettänyt. Tee päätös nyt äläkä huomenna tsemppiä.
kokonaan. Miksi jatkaisit?
Minulla ongelmia myös alkoholin kanssa... otan harvoin ,mutta kun otan teen sen kunnolla ja samalla luulen olevani yli ihminen jota kaikki läheiset pettää ja huijaa ! elän kaukosuhteessa kihlattuni kanssa ja joka ainoa kerta kun olen humalassa teen tyhmyyksiä (haukun ja häiritsen ja syyttelen )mutta en petä ikinä ) tulen jotenkin vainoharhaiseksi kännissä! ja ukaasi on tullut jo että jos asiat eivät muutu kihlattu lähtee!
eli nyt on tosi kyseessä....pystyykö ihminen vähentämään juomista ? tai oppia kontrolloimaan humala tilaa ja tkäytöstänsä ? vai onko viisainta vain luovuttaa ja lopettaa kokonaan?
herra epätoivo
on, ettei opi. Jos on kerran tuon mallin opetellut, niin kohtuus ei ole enää mahdollista. Silloin on parempi ja itse asiassa paljon helpompi lopettaa koko alkoholi, kuin kiusata itseään ja pohtia mikä on liikaa tai mikä liian vähän. Kokeiltu on ja nyt jo vuosia raittiina ja helppoa on kun myöntää, ettei sille aineelle pärjää ja bänksit ovat lopulliset. Kokeilu yhdellä tai parilla on vain itsensä kiusaamista.
näin olen itsekin ajatellut, joko kaikki tai ei mitään. Siitä yhdestä tai kahdesta tulee niin kova himo, tai oikeastaan aina lipsahtaa. Ei onnistu, ei. Kait se on lopetettava kokonaan, nyt oli uudet vuodetkin selvinpäin.
Olen kokeillut tuota itsensä opettamista alkoholin kohtuukäyttäjäksi, mutta eihän se onnistu.
Siinä pettää itsensä!
Olin välillä ihan "ojissa" ja välillä taas kuukausia, jopa vuoden selvänä, mutta sitten taas tuli annettua periksi.
Viimeksi sen vuoksi kun vaimo väitti minun jättäneen viinan vain siksi, että saisin syyllistettyä hänet.
No kiltti mies kun olen niin ajattelin, että osaan kyllä ottaa "siististi". Ei onnistunut!
Nyt olen tullut siihen tulokseen, että tämähän on minun elämäni. Minähän tässä päätän otanko vai en.
Jos vaimo haluaa ryypätä niin siitä vaan. Jos hän alkaa painostaa niin se on sitten ihan toinen juttu. Siinä jutussa hän jää yksin!
Minä lopetin ja pidän pääni!