, miesten menetyksien mukaan. Eräskin majuri menetti yli 600 miestä hyökätessä ja toisen jalkansa, niin Talvela kiirehti onnittelemaan sairaalaan ja ehdotti mitalia. Majuri menetti lähes kaikki miehensä, kun Talvelan peräytymis telotus-uhkaus oli päällä.
Talvelan mitalit komentajille
Abraham
55
3718
Vastaukset
- Modern Talking
Onks Viljoo näkyny?
- mukaan
mitaleja. Minä olenkin miettinyt jo pitkään miksi noilla neuvostomarsalkoilla on niin paljon kunniamerkkejä, että osa on jouduttu kiinnittämään selkäpuolelle. Hyvä, että tuokin selvisi.
Kyllä isänmaa palkitsee parhaat poikansa.
He was awarded both the Order of the Badge of Honor (1937) and the Order of the Red Banner (1941).[3]
Blokhin's most notable performance was the April 1940 mass execution by shooting of 7,000 Polish officers, captured following the Soviet invasion of Poland, from the Ostashkov POW camp, during the Katyn massacre.
http://en.wikipedia.org/wiki/Vasili_Blokhin - Hurraako hurrit?
Kyseessä oli tietystu hurri? Itse veikkaan Liliusta.
Pistoolihullu everstiluutnantti Carl Otto Lilius.
Onkohan läheistäkin sukua? Tavat tuntuu olevan yhtä röyhkeät kuin Fortumin erotetulla johtajalla.
Majuri Lilius haavoittui kesällä 1944 jalkaan ja kun hän oli kovasti vihattu omiensa keskuudessa, niin kukaan ei häntä halunnut auttaa. Pistoolilla uhkailu ei auttanut ja niinpä hän lupasi kovasti lomaa niille jotka häntä auttaisi ja kantaisi JSP:lle. Jotkut tyhmät suostuivat.
Täällä kerrotaan aika karu kuva Liliuksesta:
Jurama Veikko: Hannuksela vastaan Laurila - eräiden 19. divisioonan komentajien henkilösuhteista v. 1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia, painos: 1, 2002, Sidottu, kuvakannet- Puujalka Laakso
Puujalka Laakso.
Sanoppa suoraan oletko eiryläinen vai stallari eiryläisen vaatteissa. Niin tai näin niin tuo sinun tapasi kuseskella jatkuvasti omiin muroihin on jo saanut sairalloisia piirteitä. - Kyllä Ry
Helge Smedjebacka kertoo Otto Liliuksesta kirjassaan Jääkärikenraalin elämä F. U. Fagernäs 1894-1980 mm. seuraavasti:
Nämä tekstit on kirjassa lihavoituna ja ovat kirjan mukaan Fagernäsin omista muistiinpanoista.
s. 197: "Kun palasin eräänä päivänä kenttäsairaalasta, missä olin jakanut haavoittuneille sotilaille urhoollisuusmitaleja, esikuntapäällikköni (Lilius) tuli kyyneleet silmissä minua vastaan ja ilmoitti, että minut siirrettäisiin Maaselän kannakselle"
s. 200: "Pajari saapui Uhtualle mukanaan lampaita, vuohia, tiine lehmä ja kiimainen narttukoira. Eräs upseereistani, joka oli suuttunut vaihdosta, pisti kylänrakin nartun häkkiin hedelmöittämään "koirahuoran". Heti sen jälkeen kun olin lähtenyt, Pajari erotti esikuntapäällikköni, everstiluutnantti Liliuksen ja lähetti hänet Karjalan kannakselle.
Se matka muodostui onnettomuudeksi Liliukselle, sillä hän menetti jalkansa kesän 1944 kovien taisteluiden aikana. Pajari oli nimittäin niin sanottu "aitosuomalainen", eikä hän voinut sietää "hurreja".
s.203: Smedjebackan omaa tekstiä selitykseksi: Mutta palaan vielä takaisin Uhtuan oloihin. Kun Uno kirjoitti ensimäistä kirjettä vaimolleen Karhumäestä, hän käsitteli vielä Pajarin ensimäisinä päivinä Uhtualla antamia vaikutelmia. Fagernäs kirjoitti muun muassa:
"Sain myös kirjeen Otto-pojalta. (Otto-poika oli nimitys, jota Fagernäs käytti esikuntapäällikkö Otto Liliuksesta.) Tulokas (Pajari) kuuluu nuuskivan innokkaasti viinavarastoja ja hän ihmettelee erityisesti, mihin Hennessy-varasto on joutunut. Otto on järjestänyt "pimeän varaston", jonka hän aikoo lähettää vähitellen tänne minun laskuuni, jotta minun ei tarvitse ostaa vierailleni. Kyseessä on myös minun 50 -vuotispäiväni. Mitä pirua hänellä (Pajarilla) oikeastaan on tekemistä niiden asioiden kanssa, jotka on järjestetty minun aikanani. Sitä paitsi hän on sulkenut ja avannut uusia ovia asuntoon ja rakentaa suurelle palveluskunnalleen uutta palatsia. Hänellä tuntuu kyllä olevan koko joukko ruuveja löysällä, väittää Ekman (myöhemmin kenraalimajuri Ekman), joka vieraili luonani muutama päivä sitten. Ekman on palvellut Pajarin alaisuudessa rykmentinkomentajana, ja hänen pitäisi siksi olla arvostelukykyinen."
Smedjebacka jatkaa kirjassaan omaa tekstiään:
s.203: "Edellä olevasta kuvauksesta löytyy ehkä myös osaselitys sille, että Pajarin ja Liliuksen oli heti alussa vaikea tulla toimeen keskenään. Se, että Lilius oli lisäksi ruotsinkielinen, ei lievittänyt Pajarin Liliusta kohtaan tuntemaa vastenmielisyyttä. Kävi niin, että Pajari luopui nopeasti Liliuksesta. Kun eritellään syitä ja seurauksia, voi
s. 209: myös Talvisodan kokemuksilla olla oma osansa. Lilius oli palvellut suomenkielisten Etelä-Pohjalaisten joukko-osastossa ja saanut sellaisen maineen, että hän oli "mahdoton". Oletettavasti Lilius oli vaativa ja ehkä liian muodollinen. Se, että hän viihtyi Fagesnäsin seurassa, jka luonteeltaan oli Liliuksen vastakohta, voi selittyä myös sillä, että Fagesnäs ei sekaantunut pikkuasioihin. Mutta ehkä ensisijaisesti Pajarin sai reagoimaan Liliuksen tapa puolustaa entistä esimiestään Uno Fagernäsiä."
Oliko kyseessä ne samat Hennessy -konjakit jotka Halsti, ollessaan III AK:n huoltopäällikkönä, besorkkasi saksalaisista Oulusta Hyrynsalmelle. Tämän hän kertoo omissa muistelmissaan. Kyseessä oli koko vaunulasti Rovaniemelle meneväksi aiottua ranskalaista laatutavaraa, jota lähetettiin Mikkelin Päämajaa myöten. Tämän konjakin riittoisuutta saksalaiset ihmetteli toistuvasti. He olivat nimittäin lahjoittaneet muutamia pulloja samaa tavaraa Mikkelin Päämajaan. - Juraman
kirja tuli syksyllä luettua. Harvoin tapaa teosta joka olisi enemmän vetänyt kotiinpäin pienen kuppikunnan eduksi. Toisaalta koko elämän "hirttäminen "yhden luonnevikaisen (Lilius) virheiden etsimiseen ja niistä toitottamiseen ei myöskään ole terveen miehen hommia. Saatika se, että yhdestä henkilöstä vedettäisiin teikäläisten mielestä yleispäteviä(vainoharhaisia) päätelmiä kokonaisesta kieliryhmästä. Vaikkakin se tekee kipeää, niin tosiasioiden tunnustaminen on ensimmäinen askel tervehtymisen tiellä. Laurila oli yksinkertaisesti heikko/ heikohko rykmentinkomentaja. (se, että Laurila tai Kemppi oli pärjännyt Talvisodan rintamataisteluissa ei taannut menestystä jatkosodan monin verroin vaikeimmissa liikuntasodassa. Aika oli ajanut heistä ohi.) Sotaeverstin ja jämerän rintamakomentajan mallikuva eversti Juva pesi Laurilan joka suhteessa 6-0.
JR58:n veteraanin ja sotainvaliidin pojanpoika toivottelee sinulle hyviä öiden jatkoja. - Kaamottavaa höpsis
Juraman kirjoitti:
kirja tuli syksyllä luettua. Harvoin tapaa teosta joka olisi enemmän vetänyt kotiinpäin pienen kuppikunnan eduksi. Toisaalta koko elämän "hirttäminen "yhden luonnevikaisen (Lilius) virheiden etsimiseen ja niistä toitottamiseen ei myöskään ole terveen miehen hommia. Saatika se, että yhdestä henkilöstä vedettäisiin teikäläisten mielestä yleispäteviä(vainoharhaisia) päätelmiä kokonaisesta kieliryhmästä. Vaikkakin se tekee kipeää, niin tosiasioiden tunnustaminen on ensimmäinen askel tervehtymisen tiellä. Laurila oli yksinkertaisesti heikko/ heikohko rykmentinkomentaja. (se, että Laurila tai Kemppi oli pärjännyt Talvisodan rintamataisteluissa ei taannut menestystä jatkosodan monin verroin vaikeimmissa liikuntasodassa. Aika oli ajanut heistä ohi.) Sotaeverstin ja jämerän rintamakomentajan mallikuva eversti Juva pesi Laurilan joka suhteessa 6-0.
JR58:n veteraanin ja sotainvaliidin pojanpoika toivottelee sinulle hyviä öiden jatkoja."Sotaeverstin ja jämerän rintamakomentajan mallikuva eversti Juva"
Sitten tiedät varmaan jutun Juvan kauhunäystä, Riipisestä, ja päälle viinaa sekä kaamottavaa höpsis...
Saattaa se juttu olla kylläkin kerrottuna Turjan Kumuri -kirjassa.
Onhan nuo jutut sen verran erikoisia, että kun suomenruotsalaista sotahistoriaa kirjoitetaan uuteen uskoon, niin nuokin on syytä muistaa.
Ei täällä kenenkään elämä ole tuollaisiin hirttänyt eikä hirtä.
Minä muuten olen sattumoisin myös sotaveteraanin poika. Olipa isäukko laillaan sotainvalidikin kun jalka vammautui Talvisodassa ja vaivasi koko ikänsä. Kantakortissa se on kirjattu haavoittumiseksi vaikka kyseessä oli bensatynnyri... Öitä vaan sullekin. - Kumuri.
Juraman kirjoitti:
kirja tuli syksyllä luettua. Harvoin tapaa teosta joka olisi enemmän vetänyt kotiinpäin pienen kuppikunnan eduksi. Toisaalta koko elämän "hirttäminen "yhden luonnevikaisen (Lilius) virheiden etsimiseen ja niistä toitottamiseen ei myöskään ole terveen miehen hommia. Saatika se, että yhdestä henkilöstä vedettäisiin teikäläisten mielestä yleispäteviä(vainoharhaisia) päätelmiä kokonaisesta kieliryhmästä. Vaikkakin se tekee kipeää, niin tosiasioiden tunnustaminen on ensimmäinen askel tervehtymisen tiellä. Laurila oli yksinkertaisesti heikko/ heikohko rykmentinkomentaja. (se, että Laurila tai Kemppi oli pärjännyt Talvisodan rintamataisteluissa ei taannut menestystä jatkosodan monin verroin vaikeimmissa liikuntasodassa. Aika oli ajanut heistä ohi.) Sotaeverstin ja jämerän rintamakomentajan mallikuva eversti Juva pesi Laurilan joka suhteessa 6-0.
JR58:n veteraanin ja sotainvaliidin pojanpoika toivottelee sinulle hyviä öiden jatkoja.Kyllähän Kemppi pärjäsi 1941 Tyrjässä aika hyvin ja taisipa koko hyökkäysvaihe mennä ihan kohtuullisesti.
Vasta 1944 Viipurissa tökkäsi niistä tälläkin palstalla vatvotuista ja tunnetuista syistä.
Toki Laurila ei mikään erikoisen kummoinen tainnut olla rykmentinkomentajana, mutta niin vain Talvela häntä kehui.
En todellakaan ole mikään Laurila -fani, mutta väitetty sotapetosjuttu on aika kiinostava muuten. - sotapetosta
Kumuri. kirjoitti:
Kyllähän Kemppi pärjäsi 1941 Tyrjässä aika hyvin ja taisipa koko hyökkäysvaihe mennä ihan kohtuullisesti.
Vasta 1944 Viipurissa tökkäsi niistä tälläkin palstalla vatvotuista ja tunnetuista syistä.
Toki Laurila ei mikään erikoisen kummoinen tainnut olla rykmentinkomentajana, mutta niin vain Talvela häntä kehui.
En todellakaan ole mikään Laurila -fani, mutta väitetty sotapetosjuttu on aika kiinostava muuten.ei ole tapahtunutkaan. Heikosti järjestetty organisaatio on pettänyt Laurilan kohdalla kuten se ”kompuroi” Valkeasaaressakin. Jokaisen meistä kannattaisi lukea Jyri Paulaharjun kirjat koskien sotien aikaista ilmakuvausta ja kuinka kuvamateriaali eteni kuvauksen suorittaneelta Ilmavoimilta eteenpäin. Materiaali toimitettiin välillä tulkittuna ja välillä tulkitsemattomana AK:n ja D:n kenttätykistötoimistoon. Stereotutkimusupseereista oli kova puute ja tehtävään pystymetsästä määrätyt henkilöt pitivät komennusta jopa jonkinasteisena rangaistuksena. Valitettavan usein kuten 19D:n kohdalla ja Valkeasaaressa ilmakuvausmateriaali ei edennyt kenttätykistötoimistosta operatiiviseen toimistoon ja se taas maksettiin verellä. Useimmat armeijat ovat valitettavan vanhanaikaisia ja kaikkia uusia taktisia kuvioita ja tekniikkaa vierastetaan. Jokainen meistä voisi miettiä minkälaisia mahdollisuuksia olisi tarjonnut 1944 kesällä lentueellinen nopeita ME-109 tiedustelu/ valokuvauskoneita 100 viimeisen päälle koulutettua stereotutkijaa. Valitettavasti meillä oltiin otettu liian paljon mallia Puolan armeijasta. Kaiken a ja o oli paljastetuin miekoin suoritettu ratsuväkihyökkäys ja sekin mieluiten suorana rintamahyökkäyksenä aukean yli.
”En todellakaan ole mikään Laurila -fani, mutta väitetty sotapetosjuttu on aika kiinostava muuten.” - Rautakylki
sotapetosta kirjoitti:
ei ole tapahtunutkaan. Heikosti järjestetty organisaatio on pettänyt Laurilan kohdalla kuten se ”kompuroi” Valkeasaaressakin. Jokaisen meistä kannattaisi lukea Jyri Paulaharjun kirjat koskien sotien aikaista ilmakuvausta ja kuinka kuvamateriaali eteni kuvauksen suorittaneelta Ilmavoimilta eteenpäin. Materiaali toimitettiin välillä tulkittuna ja välillä tulkitsemattomana AK:n ja D:n kenttätykistötoimistoon. Stereotutkimusupseereista oli kova puute ja tehtävään pystymetsästä määrätyt henkilöt pitivät komennusta jopa jonkinasteisena rangaistuksena. Valitettavan usein kuten 19D:n kohdalla ja Valkeasaaressa ilmakuvausmateriaali ei edennyt kenttätykistötoimistosta operatiiviseen toimistoon ja se taas maksettiin verellä. Useimmat armeijat ovat valitettavan vanhanaikaisia ja kaikkia uusia taktisia kuvioita ja tekniikkaa vierastetaan. Jokainen meistä voisi miettiä minkälaisia mahdollisuuksia olisi tarjonnut 1944 kesällä lentueellinen nopeita ME-109 tiedustelu/ valokuvauskoneita 100 viimeisen päälle koulutettua stereotutkijaa. Valitettavasti meillä oltiin otettu liian paljon mallia Puolan armeijasta. Kaiken a ja o oli paljastetuin miekoin suoritettu ratsuväkihyökkäys ja sekin mieluiten suorana rintamahyökkäyksenä aukean yli.
”En todellakaan ole mikään Laurila -fani, mutta väitetty sotapetosjuttu on aika kiinostava muuten.”"Valitettavasti meillä oltiin otettu liian paljon mallia Puolan armeijasta. Kaiken a ja o oli paljastetuin miekoin suoritettu ratsuväkihyökkäys ja sekin mieluiten suorana rintamahyökkäyksenä aukean yli."
Kaikenlaisia höpöttäjiä näilläkin palstoilla pyörii. Aivan varmaa on, että Puolan armeijasta ei Suomeen otettu yhtään mitään mallia, kaikkein vähiten hyökkäystaktiikassa.
Jälkiviisaus on kaikkein imelin viisauden laji, mutta jokin tolkku siinäkin voisi olla. - heikkoon
Rautakylki kirjoitti:
"Valitettavasti meillä oltiin otettu liian paljon mallia Puolan armeijasta. Kaiken a ja o oli paljastetuin miekoin suoritettu ratsuväkihyökkäys ja sekin mieluiten suorana rintamahyökkäyksenä aukean yli."
Kaikenlaisia höpöttäjiä näilläkin palstoilla pyörii. Aivan varmaa on, että Puolan armeijasta ei Suomeen otettu yhtään mitään mallia, kaikkein vähiten hyökkäystaktiikassa.
Jälkiviisaus on kaikkein imelin viisauden laji, mutta jokin tolkku siinäkin voisi olla."kielikuvaan" sinulla oli silmät kiiluen sanottavaa. Mitä mieltä olet ilmakuvauksen, stereotutkimuksen ja tiedustelumateriaalin käytöstä jatkosodan aikana.
Ps.Ellei sinulla ole muuta antia keskusteluun kuin suupielet kuolaa valuen solvata, niin voit jättää kommentit väliin. - Rautakylki
heikkoon kirjoitti:
"kielikuvaan" sinulla oli silmät kiiluen sanottavaa. Mitä mieltä olet ilmakuvauksen, stereotutkimuksen ja tiedustelumateriaalin käytöstä jatkosodan aikana.
Ps.Ellei sinulla ole muuta antia keskusteluun kuin suupielet kuolaa valuen solvata, niin voit jättää kommentit väliin.olet nimenomaan itse. Ei siinä auta, että olet kopioinut oikeitakin tietoja sekaan. Vale on vale. Ihan turha on loukkaantua, jos siitä huomautetaan.
Sinänsä on tietysti hienoa, että tiedät jo 2010, miten asiat olisi 1944 pitänyt järjestää. Miten onkin niin ikävästi, että todelliset sotilaalliset nerot ovat syntyneet viime sotien kannalta aivan liian myöhään. - Sven Dufva
Rautakylki kirjoitti:
olet nimenomaan itse. Ei siinä auta, että olet kopioinut oikeitakin tietoja sekaan. Vale on vale. Ihan turha on loukkaantua, jos siitä huomautetaan.
Sinänsä on tietysti hienoa, että tiedät jo 2010, miten asiat olisi 1944 pitänyt järjestää. Miten onkin niin ikävästi, että todelliset sotilaalliset nerot ovat syntyneet viime sotien kannalta aivan liian myöhään.Sven Dufvan isä köyhä ol’, viraton kersantti,
jo ikämies, kun Kustavin sodassa taisteli;
maatilkustansa niukan sai nyt leipäpalasen,
ja lasta häll’ ol’ yhdeksän, ja nuorin niistä Sven.
Älyä kuinka äijällä lie ollut itsellään
jaella lapsijoukollen, ei tiedä yksikään;
mut vanhemmille varmaankin lie liiaks antanut,
kuin nuorimmalle muuta ei kuin hiukka ripponut.
Pojasta tuli kuitenkin väkevä, harteva,
kuin orja raatoi pellolla ja kaatoi kaskea,
ol’ iloisempi, nöyrempi kuin moni viisaskaan
ja töitä teki kaikkia, päin mäntyyn kaikki vaan.
”Miks, Herran nimess’, aikonet sinäkin, poloinen?”
näin ukko Dufva useinkin saneli tuskaillen.
Kun laulu tuo ei loppunut, Sven maltin menettää
ja itse käypi miettimään, min parhain ymmärtää.
Kun tuli Dufva kersantti siis kerran jällehen
ja laski vanhaa virttänsä: ”Voi, miks aiot, Sven?”
niin aivan ukko ällistyi, kun poika aukaisi
leveän suunsa, vastaten: ”He, sotamieheksi!”
Ivaten vanhus hymyili. ”Sinäkö, nulikka,
sinäkö sotamieheksi? He, tiedä huutia!”
”Niin”, lausui poika, ”täällä teen ma kaikki hullusti,
ehk’ eestä maan ja kuninkaan on kuolla selvempi.”
”Jalalle pyssy” oppi hän ja ”pyssy olkahan”,
tanahan laski painetin ja teki kunnian;
vaan ”kunniaa” kun huudettiin, hän laski painetin,
kun pyssyn piti jalalle, se olkaan lensikin.
Näin tuli Dufva kuuluksi äkseerauksestaan,
ja kaikki, miehet, päälliköt, ne häntä nauramaan.
Mut vakaana hän astui vain ja tyytyi kaikkihin
ja toivoi aikaa parempaa, - niin sota syttyikin.
Mut toista tuli, törmältä kun täyttä vauhtia
riens’ adjutantti Sandelsin, hevonen vaahdossa:
”Jumalan tähden, portaallen, aseihin”, huusi hän,
”vihollisjoukon tiedetään täst’ yli pyrkivän.”
Käännöskin Dufvan taaksepäin ol’ eriskummainen:
peräytymään kun käskettiin, hän hyökkäs sillallen
ja seisoi siinä jäykkänä, vakaana, vanhoillaan,
kaikille valmis neuvomaan paraita temppujaan.
Ei aikaakaan, niin saakin hän jo niitä osoittaa,
kun silta täyteen ryssiä samassa tuoksahtaa.
Yks toisen perään rynnähtää, mut heistä joka mies sai
oikeaan ja vasempaan, niin että tempun ties.
Käsinpä tät karhua ei voitu kukistaa,
ja lähin mies se luodilta hänt’ aina varjoaa;
mut ryssäin kiihtyy rohkeus, kun toivo heikkenee;
nyt Sandels saapuu, huomaapi, kuin Dufva ottelee.
”Hyv’ on”, hän huutaa, ”niin, kas niin, sa poika urhoinen,
äl’ yli päästä perhanaa, niin, vielä hetkinen!
Noin suomalainen taistelee, se vasta soturi.
Avuksi, pojat, rientäkää, tuo meidät pelasti.”
Ja Sandels silloin kumartuu kuollutta katsomaan,
ei tuntematon ole tuo, vaan tuttu vanhastaan;
mut alla hänen rintansa punoittaa nurmi nyt,
on luoti käynyt sydämeen, on veri ehtynyt.
”Se luoti tiesi paikkansa, sit’ eipä kieltää voi,
enemmän tiesi se kuin me”, näin kenraal’ aprikoi,
”ei kajonnut se heikkohon ja huonoon otsahan,
parempahan se pyrki vain, jalohon rintahan.”
Ne sanat sotajoukossa levisi yleiseen,
ja kaikki myönsi Sandelsin totuuden lausuneen:
”Älyä kyll’ ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli”, arveltiin, ”mut sydän paikallaan.” - Kurt Erik Pohmelo
sotapetosta kirjoitti:
ei ole tapahtunutkaan. Heikosti järjestetty organisaatio on pettänyt Laurilan kohdalla kuten se ”kompuroi” Valkeasaaressakin. Jokaisen meistä kannattaisi lukea Jyri Paulaharjun kirjat koskien sotien aikaista ilmakuvausta ja kuinka kuvamateriaali eteni kuvauksen suorittaneelta Ilmavoimilta eteenpäin. Materiaali toimitettiin välillä tulkittuna ja välillä tulkitsemattomana AK:n ja D:n kenttätykistötoimistoon. Stereotutkimusupseereista oli kova puute ja tehtävään pystymetsästä määrätyt henkilöt pitivät komennusta jopa jonkinasteisena rangaistuksena. Valitettavan usein kuten 19D:n kohdalla ja Valkeasaaressa ilmakuvausmateriaali ei edennyt kenttätykistötoimistosta operatiiviseen toimistoon ja se taas maksettiin verellä. Useimmat armeijat ovat valitettavan vanhanaikaisia ja kaikkia uusia taktisia kuvioita ja tekniikkaa vierastetaan. Jokainen meistä voisi miettiä minkälaisia mahdollisuuksia olisi tarjonnut 1944 kesällä lentueellinen nopeita ME-109 tiedustelu/ valokuvauskoneita 100 viimeisen päälle koulutettua stereotutkijaa. Valitettavasti meillä oltiin otettu liian paljon mallia Puolan armeijasta. Kaiken a ja o oli paljastetuin miekoin suoritettu ratsuväkihyökkäys ja sekin mieluiten suorana rintamahyökkäyksenä aukean yli.
”En todellakaan ole mikään Laurila -fani, mutta väitetty sotapetosjuttu on aika kiinostava muuten.”Päämajan hukatut kuukaudet lienee tarkoittamasi kirja? Mielenkiintoinen kirja vuodelta 2004. Hankin sen heti ilmestyttyään.
Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan hukatut kuukaudet ISBN 952-9872-30-5
Kustannus Oy Suomen Mies, 2004
Kaikki on jo kirjoitettu moneenkin otteeseen, joten saat vain linkin ketjuun:
Eversti Paasosen tiedusteluraportti 1944
Antti59 12.11.2007 18:21
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5053593/flat
Kirjoittajista Georg-Eric Strömberg palveli sota-aikana Päämajan tiedustelussa, ja Aimo E. Juhola oli tiedustelulentäjä. Jyri Paulaharju tutkii tykistön tiedustelutoimintaa.
Kirjoittajat osoittavat yksityiskohtaisesti dokumentoiden, että "hyökkäysvalmistelun paljastavat tiedustelutiedot olisivat olleet päämajan käytettävissä". Tietojen hankinnassa ja siirrossa oli mutkia ja hankaluuksia, mutta tietoja oli silti tarpeeksi.
Tieto hyökkäysvalmisteluista ei mennyt ylipäällikkö Mannerheimille asti, koska päämajamestari Aksel Airo esti sen.
Kirjoittajat osoittavat sen muistitietojen ja välillisen todistelun kautta, mutta uskottavasti. - KEP.
sotapetosta kirjoitti:
ei ole tapahtunutkaan. Heikosti järjestetty organisaatio on pettänyt Laurilan kohdalla kuten se ”kompuroi” Valkeasaaressakin. Jokaisen meistä kannattaisi lukea Jyri Paulaharjun kirjat koskien sotien aikaista ilmakuvausta ja kuinka kuvamateriaali eteni kuvauksen suorittaneelta Ilmavoimilta eteenpäin. Materiaali toimitettiin välillä tulkittuna ja välillä tulkitsemattomana AK:n ja D:n kenttätykistötoimistoon. Stereotutkimusupseereista oli kova puute ja tehtävään pystymetsästä määrätyt henkilöt pitivät komennusta jopa jonkinasteisena rangaistuksena. Valitettavan usein kuten 19D:n kohdalla ja Valkeasaaressa ilmakuvausmateriaali ei edennyt kenttätykistötoimistosta operatiiviseen toimistoon ja se taas maksettiin verellä. Useimmat armeijat ovat valitettavan vanhanaikaisia ja kaikkia uusia taktisia kuvioita ja tekniikkaa vierastetaan. Jokainen meistä voisi miettiä minkälaisia mahdollisuuksia olisi tarjonnut 1944 kesällä lentueellinen nopeita ME-109 tiedustelu/ valokuvauskoneita 100 viimeisen päälle koulutettua stereotutkijaa. Valitettavasti meillä oltiin otettu liian paljon mallia Puolan armeijasta. Kaiken a ja o oli paljastetuin miekoin suoritettu ratsuväkihyökkäys ja sekin mieluiten suorana rintamahyökkäyksenä aukean yli.
”En todellakaan ole mikään Laurila -fani, mutta väitetty sotapetosjuttu on aika kiinostava muuten.”"Kun välttämättä mitään sotapetosta ei ole tapahtunutkaan."
Kyllä sodassa paljastui useinkin kuinka vähän kunniansa perään nirsot komentajat välitti sotilaiden henkikullasta. Tuossa Kumuria vastaan tehdyssä hyökkäyksessä käytettyjen karttojen erilaisuutta on vaikea selittää millään muulla kuin yrityksellä Laurilan maineen mustaamiseksi.
Jos kerran vihollisen asemat oli tiedusteltu ja karttoihin merkitty, niin on vaikeaa muuten kuvitella rykmentin komentajan puutteellisia tietoja tuollaisessa yrittyksessä.
Ilmari Turjan Kumuri -kirjan aikalaistodistajien lausunnot tapahtumien kulusta on karua luettavaa.
Olisi kiinnostavaa tietää missä nuo, kuulemma ihan valaehtoiset, lausunnot on tällä hetkellä.
Sota-arkistossako vai suvun hallussa vai tuhottuina? Turjahan oli varatuomari ja monessa liemessä keitetty, joten hän ei sitä riskiä ottanut, että olisi joutunut kunnianloukkausoikeudenkäynteihin kirjansa takia.
En todellakaan ole mikään Laurila -fani, mutta väitetty sotapetosjuttu on aika kiinostava muuten. - erilaatuisuuteen
KEP. kirjoitti:
"Kun välttämättä mitään sotapetosta ei ole tapahtunutkaan."
Kyllä sodassa paljastui useinkin kuinka vähän kunniansa perään nirsot komentajat välitti sotilaiden henkikullasta. Tuossa Kumuria vastaan tehdyssä hyökkäyksessä käytettyjen karttojen erilaisuutta on vaikea selittää millään muulla kuin yrityksellä Laurilan maineen mustaamiseksi.
Jos kerran vihollisen asemat oli tiedusteltu ja karttoihin merkitty, niin on vaikeaa muuten kuvitella rykmentin komentajan puutteellisia tietoja tuollaisessa yrittyksessä.
Ilmari Turjan Kumuri -kirjan aikalaistodistajien lausunnot tapahtumien kulusta on karua luettavaa.
Olisi kiinnostavaa tietää missä nuo, kuulemma ihan valaehtoiset, lausunnot on tällä hetkellä.
Sota-arkistossako vai suvun hallussa vai tuhottuina? Turjahan oli varatuomari ja monessa liemessä keitetty, joten hän ei sitä riskiä ottanut, että olisi joutunut kunnianloukkausoikeudenkäynteihin kirjansa takia.
En todellakaan ole mikään Laurila -fani, mutta väitetty sotapetosjuttu on aika kiinostava muuten.löytyy hyvin todennäköisesti yksinkertainen selitys millä välttämättä ei ole mitään tekemistä salaliiton kanssa. Ilmakuvamateriaali saapui normaalissa järjestyksessä divisioonan kenttätykistötoimistoon mistä se eteni totuttua virkatietä tulenjohtajien karttoihin. Heikosta yhteistoiminnasta kenttätykistötoimiston ja operatiivisen toimiston välillä johtuen tiedustelumateriaali ei koskaan saavuttanut operatiivista osastoa. Ellei ilmakuvatut linnoituslaitteet löytyneet operatiivisen toimiston kartoilta, niin kuinka ihmeessä niiden olisi pitänyt löytyä Laurilan kartoista.
”Kyllä sodassa paljastui useinkin kuinka vähän kunniansa perään nirsot komentajat välitti sotilaiden henkikullasta. Tuossa Kumuria vastaan tehdyssä hyökkäyksessä käytettyjen karttojen erilaisuutta on vaikea selittää millään muulla kuin yrityksellä Laurilan maineen mustaamiseksi.” - katkesikohan linkki
Kurt Erik Pohmelo kirjoitti:
Päämajan hukatut kuukaudet lienee tarkoittamasi kirja? Mielenkiintoinen kirja vuodelta 2004. Hankin sen heti ilmestyttyään.
Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan hukatut kuukaudet ISBN 952-9872-30-5
Kustannus Oy Suomen Mies, 2004
Kaikki on jo kirjoitettu moneenkin otteeseen, joten saat vain linkin ketjuun:
Eversti Paasosen tiedusteluraportti 1944
Antti59 12.11.2007 18:21
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5053593/flat
Kirjoittajista Georg-Eric Strömberg palveli sota-aikana Päämajan tiedustelussa, ja Aimo E. Juhola oli tiedustelulentäjä. Jyri Paulaharju tutkii tykistön tiedustelutoimintaa.
Kirjoittajat osoittavat yksityiskohtaisesti dokumentoiden, että "hyökkäysvalmistelun paljastavat tiedustelutiedot olisivat olleet päämajan käytettävissä". Tietojen hankinnassa ja siirrossa oli mutkia ja hankaluuksia, mutta tietoja oli silti tarpeeksi.
Tieto hyökkäysvalmisteluista ei mennyt ylipäällikkö Mannerheimille asti, koska päämajamestari Aksel Airo esti sen.
Kirjoittajat osoittavat sen muistitietojen ja välillisen todistelun kautta, mutta uskottavasti.http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Päämajassa riideltiin suurhyökkäyksestäPäämajamestari Airo ...
Mitä ilmeisemmin kuvan keskellä oleva tumma mieshenkilö on Georg-Eric Strömberg. - kuukaudet
Kurt Erik Pohmelo kirjoitti:
Päämajan hukatut kuukaudet lienee tarkoittamasi kirja? Mielenkiintoinen kirja vuodelta 2004. Hankin sen heti ilmestyttyään.
Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan hukatut kuukaudet ISBN 952-9872-30-5
Kustannus Oy Suomen Mies, 2004
Kaikki on jo kirjoitettu moneenkin otteeseen, joten saat vain linkin ketjuun:
Eversti Paasosen tiedusteluraportti 1944
Antti59 12.11.2007 18:21
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5053593/flat
Kirjoittajista Georg-Eric Strömberg palveli sota-aikana Päämajan tiedustelussa, ja Aimo E. Juhola oli tiedustelulentäjä. Jyri Paulaharju tutkii tykistön tiedustelutoimintaa.
Kirjoittajat osoittavat yksityiskohtaisesti dokumentoiden, että "hyökkäysvalmistelun paljastavat tiedustelutiedot olisivat olleet päämajan käytettävissä". Tietojen hankinnassa ja siirrossa oli mutkia ja hankaluuksia, mutta tietoja oli silti tarpeeksi.
Tieto hyökkäysvalmisteluista ei mennyt ylipäällikkö Mannerheimille asti, koska päämajamestari Aksel Airo esti sen.
Kirjoittajat osoittavat sen muistitietojen ja välillisen todistelun kautta, mutta uskottavasti.oli kovasti yleisluonteinen teos joka ei juurikaan tuonut mitään uutta tapahtuneisiin. Tuo Jyri Paulaharjun ilmakuvausta kohtuullisen perinpohjaisesti käsitellyt kirja oli seuraava.
Paulaharju, Jyri Tykistötiedustelu iskee : kuvatulkintaa ja tiedustelua sodissamme [Hämeenlinna] : Tykkimiehet, 2004 (Karisto) - Georg-Eric
kuukaudet kirjoitti:
oli kovasti yleisluonteinen teos joka ei juurikaan tuonut mitään uutta tapahtuneisiin. Tuo Jyri Paulaharjun ilmakuvausta kohtuullisen perinpohjaisesti käsitellyt kirja oli seuraava.
Paulaharju, Jyri Tykistötiedustelu iskee : kuvatulkintaa ja tiedustelua sodissamme [Hämeenlinna] : Tykkimiehet, 2004 (Karisto)Strömberg itse ollut kuvaajana noilla tiedustelulennoilla, näin muistelen.
- KEP.
erilaatuisuuteen kirjoitti:
löytyy hyvin todennäköisesti yksinkertainen selitys millä välttämättä ei ole mitään tekemistä salaliiton kanssa. Ilmakuvamateriaali saapui normaalissa järjestyksessä divisioonan kenttätykistötoimistoon mistä se eteni totuttua virkatietä tulenjohtajien karttoihin. Heikosta yhteistoiminnasta kenttätykistötoimiston ja operatiivisen toimiston välillä johtuen tiedustelumateriaali ei koskaan saavuttanut operatiivista osastoa. Ellei ilmakuvatut linnoituslaitteet löytyneet operatiivisen toimiston kartoilta, niin kuinka ihmeessä niiden olisi pitänyt löytyä Laurilan kartoista.
”Kyllä sodassa paljastui useinkin kuinka vähän kunniansa perään nirsot komentajat välitti sotilaiden henkikullasta. Tuossa Kumuria vastaan tehdyssä hyökkäyksessä käytettyjen karttojen erilaisuutta on vaikea selittää millään muulla kuin yrityksellä Laurilan maineen mustaamiseksi.”> Ilmakuvamateriaali saapui normaalissa järjestyksessä <
Et näemmä ole perehtynyt Kumuri -juttuun ensinkään.
Tykistön miehen kartassa vihollisasemat oli merkitty punakynällä ja olipahan ne tiedot saatu jostain siihen. Viholisen asemia oli jo aiemmin tiedusteltu ja tähystetty, sekä rajamiehet oli niistä raportoineet. Osa oli hieman aiemmin tehdyn lentotiedustelun tulosta. Laurila kuuluun Juraman kirjan mukaan olleen juuri näitä tiedustelutietoja divisoonasta vailla, mutta ei saanut niitä.
En viitsi selostaa kirjassa olevia tapahtumia sen enempää, joten hanki ja lue kirja ihan itse. - kenttätykistön
KEP. kirjoitti:
> Ilmakuvamateriaali saapui normaalissa järjestyksessä <
Et näemmä ole perehtynyt Kumuri -juttuun ensinkään.
Tykistön miehen kartassa vihollisasemat oli merkitty punakynällä ja olipahan ne tiedot saatu jostain siihen. Viholisen asemia oli jo aiemmin tiedusteltu ja tähystetty, sekä rajamiehet oli niistä raportoineet. Osa oli hieman aiemmin tehdyn lentotiedustelun tulosta. Laurila kuuluun Juraman kirjan mukaan olleen juuri näitä tiedustelutietoja divisoonasta vailla, mutta ei saanut niitä.
En viitsi selostaa kirjassa olevia tapahtumia sen enempää, joten hanki ja lue kirja ihan itse.tulenjohtaja sijaitsivat eri "ravintoketjuissa". Onko olemassa mitään "vedenpitävää" näyttöä siitä, että ilmakuvamateriaali olisi siirtynyt kenttätykistötoimistosta operatiiviseen toimistoon ja sitä kautta Laurilan karttoihin.
- Kiertotie löytyy
katkesikohan linkki kirjoitti:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Päämajassa riideltiin suurhyökkäyksestäPäämajamestari Airo ...
Mitä ilmeisemmin kuvan keskellä oleva tumma mieshenkilö on Georg-Eric Strömberg.Laita Hesarin juttuhin linkki tulostuksesta!
http://www.hs.fi/tulosta/HS20040714SI1KU02rlb
Tämä S24 muuttui niin, että se katkoo pitkät linkin aina. - kaivettua
Kurt Erik Pohmelo kirjoitti:
Päämajan hukatut kuukaudet lienee tarkoittamasi kirja? Mielenkiintoinen kirja vuodelta 2004. Hankin sen heti ilmestyttyään.
Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan hukatut kuukaudet ISBN 952-9872-30-5
Kustannus Oy Suomen Mies, 2004
Kaikki on jo kirjoitettu moneenkin otteeseen, joten saat vain linkin ketjuun:
Eversti Paasosen tiedusteluraportti 1944
Antti59 12.11.2007 18:21
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5053593/flat
Kirjoittajista Georg-Eric Strömberg palveli sota-aikana Päämajan tiedustelussa, ja Aimo E. Juhola oli tiedustelulentäjä. Jyri Paulaharju tutkii tykistön tiedustelutoimintaa.
Kirjoittajat osoittavat yksityiskohtaisesti dokumentoiden, että "hyökkäysvalmistelun paljastavat tiedustelutiedot olisivat olleet päämajan käytettävissä". Tietojen hankinnassa ja siirrossa oli mutkia ja hankaluuksia, mutta tietoja oli silti tarpeeksi.
Tieto hyökkäysvalmisteluista ei mennyt ylipäällikkö Mannerheimille asti, koska päämajamestari Aksel Airo esti sen.
Kirjoittajat osoittavat sen muistitietojen ja välillisen todistelun kautta, mutta uskottavasti.hyllystä tuo Päämajan hukatut kuukaudet, pyyhittyä viiden vuoden pölyt ja luettua uudestaan. Kirja oli huomattavasti parempi kuin muistinkaan. Reippaat henkilöarviot oikeilla nimillä ja hyvin loogisesti aihetodisteilla toteen näytetty järjestelmän pettäminen. Pitkälle samantyyppinen tapahtumaketju kuin 90-luvun lamassa ja sen jälkihoidossa. Kaikki pienet ryhmäkunnat ajoivat omia pieniä etujaan etsiessään kapealta sektoriltaan säästöjä samanaikaisesti aiheuttaen kokonaisuudelle mittaamattomia vahinkoja. Kukaan ei halunnut tai kyennyt silloin eikä 90-luvulla näkemään kokonaisuutta.
- huuto E-P:lta
KEP. kirjoitti:
"Kun välttämättä mitään sotapetosta ei ole tapahtunutkaan."
Kyllä sodassa paljastui useinkin kuinka vähän kunniansa perään nirsot komentajat välitti sotilaiden henkikullasta. Tuossa Kumuria vastaan tehdyssä hyökkäyksessä käytettyjen karttojen erilaisuutta on vaikea selittää millään muulla kuin yrityksellä Laurilan maineen mustaamiseksi.
Jos kerran vihollisen asemat oli tiedusteltu ja karttoihin merkitty, niin on vaikeaa muuten kuvitella rykmentin komentajan puutteellisia tietoja tuollaisessa yrittyksessä.
Ilmari Turjan Kumuri -kirjan aikalaistodistajien lausunnot tapahtumien kulusta on karua luettavaa.
Olisi kiinnostavaa tietää missä nuo, kuulemma ihan valaehtoiset, lausunnot on tällä hetkellä.
Sota-arkistossako vai suvun hallussa vai tuhottuina? Turjahan oli varatuomari ja monessa liemessä keitetty, joten hän ei sitä riskiä ottanut, että olisi joutunut kunnianloukkausoikeudenkäynteihin kirjansa takia.
En todellakaan ole mikään Laurila -fani, mutta väitetty sotapetosjuttu on aika kiinostava muuten.Kumurin tapahtumat ovat Suomen kunniakkaan sotahistorian häpeätahra. Kun hyökkäävän rykmentin komentajalta pimitetään tiedustelutietoa, mikä johtaa hyökkäyksen täydelliseen epäonnistumiseen ja ainoana päämääränä on hyökkäävän joukon komentajan maineen mustaaminen, täyttää juttu mitä suurimmassa määrin sotapetoksen tunnusmerkit. Eversti Laurilan tarinaa ja Kumurin tapahtumia tutkittuani, on mielessäni vain yksi kysymys - miksi asiaa ei Laurilan pyynnöstä huolimatta tutkittu?
Eteläpohjalaisena Ilmari Turjan kirja on kaiken kaikkiaan pöyristyttävää luettavaa. Pohjalainen vereni kiehuu aina kun näitä juttuja ajattelen. 19. divisioonan komentaja (Hannuksela) sekä esikuntapäällikkö (Lilius) olisi pitänyt asettaa vastuuseen sotapetoksesta. Minun silmissäni he ovat sotahistoriamme suurimpia antisankareita, Laurila sankareista suurimpia.
Armeijakunnan komentaja Hägglundin olisi pitänyt käynnistää tutkinta. Sen sijaan hän lyttäsi Laurilan huonoksi johtajaksi, kykenemättömäksi rintamakomentajan tehtävään. Uskomatonta toimintaa!!
Marsalkka Mannerheimillekaan ei voi antaa puhtaita papereita Laurilan tapauksessa. Kenraali Tuompon tutkinta typistyi kahvitteluhetkeen 19. divisioonan esikunnassa, jossa Laurilaa itseään ei edes kuultu. - alunperin
huuto E-P:lta kirjoitti:
Kumurin tapahtumat ovat Suomen kunniakkaan sotahistorian häpeätahra. Kun hyökkäävän rykmentin komentajalta pimitetään tiedustelutietoa, mikä johtaa hyökkäyksen täydelliseen epäonnistumiseen ja ainoana päämääränä on hyökkäävän joukon komentajan maineen mustaaminen, täyttää juttu mitä suurimmassa määrin sotapetoksen tunnusmerkit. Eversti Laurilan tarinaa ja Kumurin tapahtumia tutkittuani, on mielessäni vain yksi kysymys - miksi asiaa ei Laurilan pyynnöstä huolimatta tutkittu?
Eteläpohjalaisena Ilmari Turjan kirja on kaiken kaikkiaan pöyristyttävää luettavaa. Pohjalainen vereni kiehuu aina kun näitä juttuja ajattelen. 19. divisioonan komentaja (Hannuksela) sekä esikuntapäällikkö (Lilius) olisi pitänyt asettaa vastuuseen sotapetoksesta. Minun silmissäni he ovat sotahistoriamme suurimpia antisankareita, Laurila sankareista suurimpia.
Armeijakunnan komentaja Hägglundin olisi pitänyt käynnistää tutkinta. Sen sijaan hän lyttäsi Laurilan huonoksi johtajaksi, kykenemättömäksi rintamakomentajan tehtävään. Uskomatonta toimintaa!!
Marsalkka Mannerheimillekaan ei voi antaa puhtaita papereita Laurilan tapauksessa. Kenraali Tuompon tutkinta typistyi kahvitteluhetkeen 19. divisioonan esikunnassa, jossa Laurilaa itseään ei edes kuultu.eteläpohjalainen, niin väittäisin sinun mielipiteen kumpuavan sieltä pitkospuiden takaa missä sotakoneiston toimintatavalla ei ollut mitään merkitystä.
Tuskin sinä tulet koskaan ymmärtämään sitä, että Matti Laurila oli yksinkertaisesti heikko rykmentinkomentaja ja hänen kykyjään parhaiten vastaava tehtävä olisi ollut paikallisen rewhuvarikon (Tai miksi ei se Seinäjoelta Vaasan suuntaan oleva Impivaaran viljasiilot) päällikkönä missä hänellä olisi ollut erinomainen tilaisuus vastaanottaa paikallisten renkipoikien kunnianosoitukset. - edellä kertoa, että
huuto E-P:lta kirjoitti:
Kumurin tapahtumat ovat Suomen kunniakkaan sotahistorian häpeätahra. Kun hyökkäävän rykmentin komentajalta pimitetään tiedustelutietoa, mikä johtaa hyökkäyksen täydelliseen epäonnistumiseen ja ainoana päämääränä on hyökkäävän joukon komentajan maineen mustaaminen, täyttää juttu mitä suurimmassa määrin sotapetoksen tunnusmerkit. Eversti Laurilan tarinaa ja Kumurin tapahtumia tutkittuani, on mielessäni vain yksi kysymys - miksi asiaa ei Laurilan pyynnöstä huolimatta tutkittu?
Eteläpohjalaisena Ilmari Turjan kirja on kaiken kaikkiaan pöyristyttävää luettavaa. Pohjalainen vereni kiehuu aina kun näitä juttuja ajattelen. 19. divisioonan komentaja (Hannuksela) sekä esikuntapäällikkö (Lilius) olisi pitänyt asettaa vastuuseen sotapetoksesta. Minun silmissäni he ovat sotahistoriamme suurimpia antisankareita, Laurila sankareista suurimpia.
Armeijakunnan komentaja Hägglundin olisi pitänyt käynnistää tutkinta. Sen sijaan hän lyttäsi Laurilan huonoksi johtajaksi, kykenemättömäksi rintamakomentajan tehtävään. Uskomatonta toimintaa!!
Marsalkka Mannerheimillekaan ei voi antaa puhtaita papereita Laurilan tapauksessa. Kenraali Tuompon tutkinta typistyi kahvitteluhetkeen 19. divisioonan esikunnassa, jossa Laurilaa itseään ei edes kuultu.useimmat "pölhökustaat" Etelä-Pohjanmaalla tulevat sieltä Lapuanjokilaaksosta. 19D:n komentaja ev.Hannuksela oli syntyisin Ilmajoelta. Kummasta jokilaaksosta Laurila oli.
- Kuseskelija
Puujalka Laakso kirjoitti:
Puujalka Laakso.
Sanoppa suoraan oletko eiryläinen vai stallari eiryläisen vaatteissa. Niin tai näin niin tuo sinun tapasi kuseskella jatkuvasti omiin muroihin on jo saanut sairalloisia piirteitä.Keskenään tuttu porukka oli kimpassa Laurilaa nokkimassa. Liliuksessa oli Talvisodasta jäänyt varmaan paljonkin hampaankoloon ja hän taisi toimia agitaattorina Laurilaa vastaan 1941 sodan alussa.
Kurt Erik Bäckman oli innokas ratsastuksen harrastaja ja kilpaili lajissa nähtävästi menestyksekkäästikin. Otto Lilius oli hänen kanssaan samassa joukkueessa kilpailemassa syksyllä 1929 Virossa kansainvälisissä ratsastuskilpailuissa. Joukkueseen kuului kolmantena Mikael Sawela, joka ratsullaan Largo voitti puolivaikean esteratsastuksen. Bäckman kilpaili vuotta aiemmin, eli 1928, Puolassa. Bäckman ja Lilius olivat tuolloin molemmat ratsuväen luutnantteja ja tunsivat hyvin toisensa.
Lähteenä Erkki Vasara: Suomen ratsastusurheilun historia. Suomen Ratsastajainliitto 1987, sivu 122.
Myöhemmin Lilius toimi Hannukselan 19. divisioonan esikuntapäällikkönä ja Bäckman 19.D:aan kuuluneen KevOs 18 komentajana. Näille miehille siis löytyi paljonkin yhteistä ja varmaankin yhteistä löytyi myöskin "pullon hengessä".
Mikä oli syy divisioonan komentaja Hannukselan nurjaan suhtautumiseen rykmentinkomentajaansa, eversti Laurilaan? Jopa niin nurjaan, että kymmeniä miehiä tapatettiin turhaan?
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotaupseerit - Matti Laurila.htm
Sekä Hannuksela että Laurila olivat Saksan jääkäreitä. Hannuksela nimitettiin Etelä-Pohjanmaan sotilasläänin komentajaksi, vaikka paikka olisi “kuulunut” Laurilalle. Läänin esikuntapäälliköksi tuli majuri Otto Lilius, jonka Laurila oli talvisodassa siirrättänyt pois rykmentistään.
- Kyllä me ryssän kanssa jotenkuten pärjäämme, mutta Liliuksen kanssa ei millään, miehet sanoivat pataljoonankomentaja Liliuksesta talvisodassa. - Karjala takaisin
Lyhyen ajanjakson Laurilan tuuraajana toimi hienostunut majuri Carl Otto Lilius, joka sanoi johtaneensa Taipaleella "roskajoukkoa". Suomenkielisten Etelä-Pohjalaisten joukko-osastossa hän oli ja saanut maineen että oli "mahdoton". Oletettavasti Lilius oli vaativa ja ehkä liian muodollinen talonpoikaisittain katsottuna. Lilius oli rohkea,mutta ”tärkkiä” niellyt upseeri, joka seisottimiehiä asennossa etulinjassa.
-http://www.kopteri.net/vammalan.sotaveteraanit/viestit/2013_02.pdf
- Onks Vijoo näkyny?
Puujalka Laakso oli Talvelan luottomiehiä.Talvela kutsui arvostamansa veteraanin takaisin rintamalle, jalkansa hän oli menettänyt hyökkäysvaiheen aikana mentyään miinaan. Laakso kunnostautui vielä Lapin Sodassa ja tuli nimitetyksi viimeiseksi Mannerheim-ristin ritariksi. JR 8:n uusi komentaja oli 1944 ev.lut. V. Laakso
http://www.netikka.net/heikki.peltomaki/kirja/kirja_esittely.htm- Abraham
, kun miehistöä kului 2-3kk 11000 miestä ja Mannerheimiä alkoi hirvittää.
Kenr. Talvela oli ainoa upseeri joka teki natsitervehdyksiä Suomessa ja Saksassa.
Puhui siellä meidän sodasta ja jakoi suuriamääriä kunniamerkkejä liittokumppaneille.
Täällä nämä sotasankaruuksista puhuu ja paikoista. Tali ja Kuusterä JR 48:ta ei jäänyt kuin muisto, kun kommpanioiden päälliköt viittoili kaukaa pellonlaidalta, että pois äkkiä karkuun mennessään.
Monikohan tiesi, mikäon tulituksen ja sirpalevoima kivimaastossa, että hapensaanti pilaa keuhkot.
Etulinjat ilot ja saaroksissa kolmattapäivää. - Talvela siirrettiin
Abraham kirjoitti:
, kun miehistöä kului 2-3kk 11000 miestä ja Mannerheimiä alkoi hirvittää.
Kenr. Talvela oli ainoa upseeri joka teki natsitervehdyksiä Suomessa ja Saksassa.
Puhui siellä meidän sodasta ja jakoi suuriamääriä kunniamerkkejä liittokumppaneille.
Täällä nämä sotasankaruuksista puhuu ja paikoista. Tali ja Kuusterä JR 48:ta ei jäänyt kuin muisto, kun kommpanioiden päälliköt viittoili kaukaa pellonlaidalta, että pois äkkiä karkuun mennessään.
Monikohan tiesi, mikäon tulituksen ja sirpalevoima kivimaastossa, että hapensaanti pilaa keuhkot.
Etulinjat ilot ja saaroksissa kolmattapäivää.Saksaan vasta,kun hyökkäys oli tavoitteessa. Mannerheim oli tyytymätön Öhqvistiin ja halusi luottomiehensä Talvelan tilalle.
Talvela ei tehnyt natsitervehdyksiä, eikä ylipäänsä kukaan suomalainen upseeri. Tai ehkä pilailumielessä. Kunniamerkit myönsi Marski, jos myönsi.
Kuusterä? JR 48? Hapensaanti on ogelma ainakin Pöpi-Aappolle. - aaaafg4ewq
Talvela siirrettiin kirjoitti:
Saksaan vasta,kun hyökkäys oli tavoitteessa. Mannerheim oli tyytymätön Öhqvistiin ja halusi luottomiehensä Talvelan tilalle.
Talvela ei tehnyt natsitervehdyksiä, eikä ylipäänsä kukaan suomalainen upseeri. Tai ehkä pilailumielessä. Kunniamerkit myönsi Marski, jos myönsi.
Kuusterä? JR 48? Hapensaanti on ogelma ainakin Pöpi-Aappolle.Kusetko paljon housuillesi ruikkiessasi tippa kerrallaan?
- Abraham
aaaafg4ewq kirjoitti:
Kusetko paljon housuillesi ruikkiessasi tippa kerrallaan?
Talvela jakoi rautaristejä Natseille Saksassa, sen historiakin ja omat muistelmat todistaa.
Mannerheimin ollessa hoidossa (Sveitsissä 1944, pelkäsi tuomiota), niin häntä saksasta kävi Talvela tapaamassa. Talvela sai uuden sotilas-asun, Mannerheimin mukana olleesta sairaskassan varoista !
Vaikka Talvela loi toivoa Suomalaisille Saksan uusista menestyksistä, niin silti muutti perheensä Ruotsiin?
Saksalaiset ihmetteli, Talvelan natsitervehdystä, omissa muistelmissaan. - Milloinka??
Abraham kirjoitti:
Talvela jakoi rautaristejä Natseille Saksassa, sen historiakin ja omat muistelmat todistaa.
Mannerheimin ollessa hoidossa (Sveitsissä 1944, pelkäsi tuomiota), niin häntä saksasta kävi Talvela tapaamassa. Talvela sai uuden sotilas-asun, Mannerheimin mukana olleesta sairaskassan varoista !
Vaikka Talvela loi toivoa Suomalaisille Saksan uusista menestyksistä, niin silti muutti perheensä Ruotsiin?
Saksalaiset ihmetteli, Talvelan natsitervehdystä, omissa muistelmissaan.Suomeen perustettiin Rautaristin ritarikunta. Minä kun olen erheellisesti luullut, että se olisi saksalainen kunniamerkki.
"Talvela jakoi rautaristejä Natseille Saksassa, sen historiakin ja omat muistelmat todistaa." - jurpolukki
Abraham kirjoitti:
Talvela jakoi rautaristejä Natseille Saksassa, sen historiakin ja omat muistelmat todistaa.
Mannerheimin ollessa hoidossa (Sveitsissä 1944, pelkäsi tuomiota), niin häntä saksasta kävi Talvela tapaamassa. Talvela sai uuden sotilas-asun, Mannerheimin mukana olleesta sairaskassan varoista !
Vaikka Talvela loi toivoa Suomalaisille Saksan uusista menestyksistä, niin silti muutti perheensä Ruotsiin?
Saksalaiset ihmetteli, Talvelan natsitervehdystä, omissa muistelmissaan.aatami ystäväni. kysyisin missä niitä rintarahoja on ukoilla ja akoilla olokapäältä mulukkuhun asti. (akoilla myös häpykarvoihin asti). sähän tiät sen issekkin ihan omin nokkines. sosialisteilla oli peiriaate notta prenikoita ei jaeta. pappa paasio ei kantanut edes linnan juhulisa. mutta nämä pistin sosialistit niillä niitä on.
mitä tuohon verenhimoisuuteen tulee...tuolla komu palstalla niitä on ollut niskalaukaus darkki, saa tappaa aapo ja kyllä tuo räääntuurikin elvistelee tappaneensa mukamas hyvän asian puolesta. - Mielikö sairas?
Abraham kirjoitti:
Talvela jakoi rautaristejä Natseille Saksassa, sen historiakin ja omat muistelmat todistaa.
Mannerheimin ollessa hoidossa (Sveitsissä 1944, pelkäsi tuomiota), niin häntä saksasta kävi Talvela tapaamassa. Talvela sai uuden sotilas-asun, Mannerheimin mukana olleesta sairaskassan varoista !
Vaikka Talvela loi toivoa Suomalaisille Saksan uusista menestyksistä, niin silti muutti perheensä Ruotsiin?
Saksalaiset ihmetteli, Talvelan natsitervehdystä, omissa muistelmissaan.Rautaristit myönsi Saksan johto ja huolehti myös niiden jaosta.
Mannerheim ei ollut Sveitsissä 1944. Oli kyllä keväällä -43. Jos hän lainasi Talvelalle rahaa, niin omaansahan lainasi.
Talvela kertoi Suomeen Saksan sotatilanteen kesällä -44 hyvin relistisesti. Tietysti hän kertoi Saksan uusista aseista, koska Saksan propaganda rummutti niistä innokkaasti. Talvela palasi Suomeen heti maan irroittauduttua sodasta. - Yksi monista
Abraham kirjoitti:
, kun miehistöä kului 2-3kk 11000 miestä ja Mannerheimiä alkoi hirvittää.
Kenr. Talvela oli ainoa upseeri joka teki natsitervehdyksiä Suomessa ja Saksassa.
Puhui siellä meidän sodasta ja jakoi suuriamääriä kunniamerkkejä liittokumppaneille.
Täällä nämä sotasankaruuksista puhuu ja paikoista. Tali ja Kuusterä JR 48:ta ei jäänyt kuin muisto, kun kommpanioiden päälliköt viittoili kaukaa pellonlaidalta, että pois äkkiä karkuun mennessään.
Monikohan tiesi, mikäon tulituksen ja sirpalevoima kivimaastossa, että hapensaanti pilaa keuhkot.
Etulinjat ilot ja saaroksissa kolmattapäivää.Paavo Talvelan Saksan matkat ja pari muutakin juttua:
Jääkärikenraaliluutnantti Harald Öhqvist toimi ylipäällikön edustajana Saksan maavoimien päämajassa (OKH) 18.6.41-28.1.42.
Jääkärikenraaliluutnantti Hugo Österman 7.2.44-20.7.44.
Jääkärikenraaliluutnantti Paavo Talvela helmik. 42-helmik. 44 ja elokuu 44-syysk.7. 44.
Talvela oli AKS:n valajäsen monen muun upseerin ohella. Tuossa Matti Kuusen ja Aitolan kirjassa siitä kerrotaan. Läytyneessä valajäsenluettelossa on osa jäsenluetteloa jätetty "auki" eli nämä oli upseerijäseniä. Talvelan kuoltua hänen jäämistöstään löydettiin AKS:n valajäsenmerkki. Upseereiltahan oli kuuluminen poliittisiin järjestöihin kielletty.
Kuusi Matti - Aitola Ville-Paavo Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämäntarinaa
Wsoy, 1991, 502 s.
Paavo Talvelan AKS -jäsennumero oli 64 (Sivulla 51)
1934 tuli voimaan päätös jossa upseereita kiellettiin kuulumasta vapaamuurareihin ja AKS:ään ja upseerijäseniä erotettiinkin noin 220. Tämä kerrotaan sivulla 25 Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämänkertaa -kirjassa
Sivu 51:
"Ongelmana ovat mm. valakirjan 71 tyhjiksi jäänyttä ruutua. Syystä tai toisesta on mm. valajäsen n:o 64 nimi jäänyt kirjoittamatta. Asia selvisi, kun omaiset löysivät jalkaväenkenraali Paavo Talvelan jäämistöstä valamerkin n:o 64."
Kyse oli siis upseerijäsenistä, joiden nimiä ei haluttu laittaa esille...
Paavo Talvelan sotamuistelmat ja YLEn Elävä arkisto.
Kenraali Talvelan muistelmat 09.10.1976 | kesto: 28.01(Audio)
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=22&a=00359
Pitkästi juttua Talvelasta, joka näytää olleen henkisesti Munsalan soutukerhon miehiä!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Talvela
"Sodan jälkeen Talvela järjesti vaimonsa Karinin ja molemmat tyttärensä Tukholmaan."
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - kenraali Paavo Talvela.htm - Näin se oli
Yksi monista kirjoitti:
Paavo Talvelan Saksan matkat ja pari muutakin juttua:
Jääkärikenraaliluutnantti Harald Öhqvist toimi ylipäällikön edustajana Saksan maavoimien päämajassa (OKH) 18.6.41-28.1.42.
Jääkärikenraaliluutnantti Hugo Österman 7.2.44-20.7.44.
Jääkärikenraaliluutnantti Paavo Talvela helmik. 42-helmik. 44 ja elokuu 44-syysk.7. 44.
Talvela oli AKS:n valajäsen monen muun upseerin ohella. Tuossa Matti Kuusen ja Aitolan kirjassa siitä kerrotaan. Läytyneessä valajäsenluettelossa on osa jäsenluetteloa jätetty "auki" eli nämä oli upseerijäseniä. Talvelan kuoltua hänen jäämistöstään löydettiin AKS:n valajäsenmerkki. Upseereiltahan oli kuuluminen poliittisiin järjestöihin kielletty.
Kuusi Matti - Aitola Ville-Paavo Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämäntarinaa
Wsoy, 1991, 502 s.
Paavo Talvelan AKS -jäsennumero oli 64 (Sivulla 51)
1934 tuli voimaan päätös jossa upseereita kiellettiin kuulumasta vapaamuurareihin ja AKS:ään ja upseerijäseniä erotettiinkin noin 220. Tämä kerrotaan sivulla 25 Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämänkertaa -kirjassa
Sivu 51:
"Ongelmana ovat mm. valakirjan 71 tyhjiksi jäänyttä ruutua. Syystä tai toisesta on mm. valajäsen n:o 64 nimi jäänyt kirjoittamatta. Asia selvisi, kun omaiset löysivät jalkaväenkenraali Paavo Talvelan jäämistöstä valamerkin n:o 64."
Kyse oli siis upseerijäsenistä, joiden nimiä ei haluttu laittaa esille...
Paavo Talvelan sotamuistelmat ja YLEn Elävä arkisto.
Kenraali Talvelan muistelmat 09.10.1976 | kesto: 28.01(Audio)
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=22&a=00359
Pitkästi juttua Talvelasta, joka näytää olleen henkisesti Munsalan soutukerhon miehiä!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Talvela
"Sodan jälkeen Talvela järjesti vaimonsa Karinin ja molemmat tyttärensä Tukholmaan."
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - kenraali Paavo Talvela.htm"Pitkästi juttua Talvelasta, joka näyttää olleen henkisesti Munsalan soutukerhon miehiä!"
Kaikkea sitä vakavalla (?) naamalla esitetäänkin!
Talvela oli kenraalikunnan innokkaimpia heimoaatteen ja Suur-Suomen ajajia. Hän oli sitä jopa fanaattisuuteen asti. Hän oli henkilökohtaisesti hyvin rohkea.
Hän ymmärsi myös Saksan tavoitteita ja kuului Saksan sotavoimien ihailijoihin. Vasta Stalingrad sai hänet eäilevälle kannalle. - Abraham
Näin se oli kirjoitti:
"Pitkästi juttua Talvelasta, joka näyttää olleen henkisesti Munsalan soutukerhon miehiä!"
Kaikkea sitä vakavalla (?) naamalla esitetäänkin!
Talvela oli kenraalikunnan innokkaimpia heimoaatteen ja Suur-Suomen ajajia. Hän oli sitä jopa fanaattisuuteen asti. Hän oli henkilökohtaisesti hyvin rohkea.
Hän ymmärsi myös Saksan tavoitteita ja kuului Saksan sotavoimien ihailijoihin. Vasta Stalingrad sai hänet eäilevälle kannalle.Hän kävi Saksan rintamat ja johtajat läpi, kuin Suomalaisten saavutukset siellä (Pitää muistaa)
- Uumajan prikadi
Näin se oli kirjoitti:
"Pitkästi juttua Talvelasta, joka näyttää olleen henkisesti Munsalan soutukerhon miehiä!"
Kaikkea sitä vakavalla (?) naamalla esitetäänkin!
Talvela oli kenraalikunnan innokkaimpia heimoaatteen ja Suur-Suomen ajajia. Hän oli sitä jopa fanaattisuuteen asti. Hän oli henkilökohtaisesti hyvin rohkea.
Hän ymmärsi myös Saksan tavoitteita ja kuului Saksan sotavoimien ihailijoihin. Vasta Stalingrad sai hänet eäilevälle kannalle."Talvelasta, joka näyttää olleen henkisesti Munsalan soutukerhon miehiä"
Talvela olisi siis paennut Ruotsiin kuten monet muutkin kapiaiset. Pajarikin toimitti perheensä Tukholmaan ja moni muukin teki samoin.
Andersen, Matts: Flykten västerut. Sahlgren Förlag, 1987. ISBN 9519601201.
Siinä on koko kirjan verran asiaa rannikon karkuruudesta, eli siinä kerrotaan melko tarkkaan paljonko rantahurreja souteli Ruotsiin ja mistä minne mentiin. Siinä on taulukot kylittäin. Närpiö sekä Munsala oli kaikkein suurimmat lähtöpaikat tai -kylät. Pitäisi oikeastaan perustaa Närpiön ja Korsnäsin Soutukerhot tuon Munsalan soutukerhon rinnalle!
TOP 4 oli tässä järjestyksessä:
Sivulta 147
1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)
Koko lista kaikkiaan 1257 ja kaikki ryhmät yhteensä (1647)
Suluissa on mainittu kaikki taulukon ryhmät yhteensä.
Sivulla 145 on taulukko, jossa on listattu karanneet kuukausittain. Elokuu 1944 oli kaiken kaikkiaan kovinta muuttoaikaa länteen. Närpiöstä tosin mentin eniten kesäkuussa 1944. Korsnäsistä mentiin eniten heinäkuussa ja Munsalasta elokuussa 1944.
Nämä luvut on siis ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Niitä naisia ja lapsia oli melko vähän vaikka ne muistetaankin mainita. Sivulla 150 on tilastoja maasta lähteneistä.
Ruotsinkielisiä miehiä oli 954, naisia 177, lapsia 156 ja yhteensä 1287 eli 64%
Suomenkielisiä miehiä oli 561, naisia 92, lapsia 70 ja yhteensä 723 eli 36%
Yhteensä miehiä 1515, naisia 269 ja lapsia 226 ja kaikkiaan 2010 eli 100%
Kirjaa saa vielä kaupoista vaikka se on julkaistu jo 1987. Ainakin nettikirjakaupoista sitä löytyy tuolta:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9519601201
Andersen, Matts: Flykten västerut. Sahlgren Förlag, 1987. ISBN 9519601201.
Luultavasti kirja on useimmille tuttu eräistä sitaateista, mutta jos ei ole, niin tuolta sen saat kätevästi. - kirjoittaa edes
Abraham kirjoitti:
Hän kävi Saksan rintamat ja johtajat läpi, kuin Suomalaisten saavutukset siellä (Pitää muistaa)
jotenkin ymmärrettävää tekstiä. Kansalaisopistoissa on piirejä, joissa saat opetusta. Stallarien kirjallisuuspiirin oppi ei näköj'ään riitä. Taitavat opettajat olla itsekin Pöpi-Aapon tasoa. Oliko yhden nimi Kärnä?
- tappelemaan
Uumajan prikadi kirjoitti:
"Talvelasta, joka näyttää olleen henkisesti Munsalan soutukerhon miehiä"
Talvela olisi siis paennut Ruotsiin kuten monet muutkin kapiaiset. Pajarikin toimitti perheensä Tukholmaan ja moni muukin teki samoin.
Andersen, Matts: Flykten västerut. Sahlgren Förlag, 1987. ISBN 9519601201.
Siinä on koko kirjan verran asiaa rannikon karkuruudesta, eli siinä kerrotaan melko tarkkaan paljonko rantahurreja souteli Ruotsiin ja mistä minne mentiin. Siinä on taulukot kylittäin. Närpiö sekä Munsala oli kaikkein suurimmat lähtöpaikat tai -kylät. Pitäisi oikeastaan perustaa Närpiön ja Korsnäsin Soutukerhot tuon Munsalan soutukerhon rinnalle!
TOP 4 oli tässä järjestyksessä:
Sivulta 147
1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)
Koko lista kaikkiaan 1257 ja kaikki ryhmät yhteensä (1647)
Suluissa on mainittu kaikki taulukon ryhmät yhteensä.
Sivulla 145 on taulukko, jossa on listattu karanneet kuukausittain. Elokuu 1944 oli kaiken kaikkiaan kovinta muuttoaikaa länteen. Närpiöstä tosin mentin eniten kesäkuussa 1944. Korsnäsistä mentiin eniten heinäkuussa ja Munsalasta elokuussa 1944.
Nämä luvut on siis ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Niitä naisia ja lapsia oli melko vähän vaikka ne muistetaankin mainita. Sivulla 150 on tilastoja maasta lähteneistä.
Ruotsinkielisiä miehiä oli 954, naisia 177, lapsia 156 ja yhteensä 1287 eli 64%
Suomenkielisiä miehiä oli 561, naisia 92, lapsia 70 ja yhteensä 723 eli 36%
Yhteensä miehiä 1515, naisia 269 ja lapsia 226 ja kaikkiaan 2010 eli 100%
Kirjaa saa vielä kaupoista vaikka se on julkaistu jo 1987. Ainakin nettikirjakaupoista sitä löytyy tuolta:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9519601201
Andersen, Matts: Flykten västerut. Sahlgren Förlag, 1987. ISBN 9519601201.
Luultavasti kirja on useimmille tuttu eräistä sitaateista, mutta jos ei ole, niin tuolta sen saat kätevästi.saksalaisia vastaan. Jostain syystä siellä ei näitä YK-asialla olleita vasemmistolaisia näkynyt ainuttakaan. Pajari siellä johti vaikeimpia taisteluja.
Kova on valehtelun tarve näillä äärivasemmiston nykyedustajilla..
Mitä pahaa on siinä, että perheitä lähetettiin Ruotsiin? Hyvin oli tiedossa, mitä Baltiassa ja Puolassa oli sotilaiden perheille tapahtunut.
Muuten: onko hurrivihassa kiva kieriskellä? Oletko joskus ajatellut jotain muutakin? Jos olet, niin kerro ihmeessä. Ei tule mieleen, niinkö? - Ei sentään YK
tappelemaan kirjoitti:
saksalaisia vastaan. Jostain syystä siellä ei näitä YK-asialla olleita vasemmistolaisia näkynyt ainuttakaan. Pajari siellä johti vaikeimpia taisteluja.
Kova on valehtelun tarve näillä äärivasemmiston nykyedustajilla..
Mitä pahaa on siinä, että perheitä lähetettiin Ruotsiin? Hyvin oli tiedossa, mitä Baltiassa ja Puolassa oli sotilaiden perheille tapahtunut.
Muuten: onko hurrivihassa kiva kieriskellä? Oletko joskus ajatellut jotain muutakin? Jos olet, niin kerro ihmeessä. Ei tule mieleen, niinkö?>Jostain syystä siellä ei näitä YK-asialla olleita vasemmistolaisia näkynyt ainuttakaan.<
Ei kait vielä kuitenkaan YK:n asialla vaan Liittoutuneiden puolella? Ruotsista palaavat karkurit välttyivät rangaistuksilta Suomessa ja saivat korvaukset kun sanoivat olleensa Liittoutuneiden puolella karatessaan Ruotsiin. Tuo Flykten västerut on hyvä ja valaiseva kirja kuinka Suomesta lähti noin 800 sotilaskarkuriksi luokiteltua miestä Ruotsiin, enimmäkseen 1944 kesällä. Heistä 3/4 osaa, siis noin 600, oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Aika vähän noista jutuista kerrotaan, kun sotahistoriaa kaivellaan.
Andersen, Matts: Flykten västerut. Sahlgren Förlag, 1987. ISBN 9519601201.
Halsti kirjoittaa Lapin sodassa kirjassaan karkureista näin:
"Tämä asia antaa minulle aiheen käsitellä myös sotilaskarkureita ns. metsäkaatilaisia. En tahdo puhua siitä missä määrin heidän piileksintänsä Venäjää vastaan käydyn sodan aikana oli moraalisesti oikeutettua tai ei. Sen sijaan tahdon rintamamiehenä ja suomalaisena komentajana lausua että jokainen karkuri joutuu silmissämme pelkuruudesta epäiltäväksi-
vakaumuksesta riippumatta- kunnes hän on toiminnallaan vapauttanut itsensä näistä epäilyistä. Me voimme kunnioittaa kommunistia -ja fasistiakin- miehenä ja ihmisenä, jos hän todella on valmis seisomaan ja kaatumaan vakaumuksensa tähden. Nyt on niin että jokaisella karkurilla oli yllin kyllin aikaa ja tilaisuuksia osoittaa vakaumustaan ja kuntoaan taistellessamme saksalaisiavastaan. Ne jotka eivät tässäkään vaiheessa tulleet esille lymypaikoistaan ja tarttuneet aseeseen osoittavat meidän käsityksemme mukaan, ettei heitä ohjannutkaan mikään ihanne vaan yksinkertaisesti alaston raukkamaisuus, halu pelastaa oma nahka."
Näin siis kirjoitti W Halsti kirjassaan Lapin sodassa.
Taisipa hän lisätä loppuun ettei yhtäkään suomalaista sotilaskarkuria ilmaantunut saksalaisia fasisteja ampumaan! - pikkuseikkoihin
Ei sentään YK kirjoitti:
>Jostain syystä siellä ei näitä YK-asialla olleita vasemmistolaisia näkynyt ainuttakaan.<
Ei kait vielä kuitenkaan YK:n asialla vaan Liittoutuneiden puolella? Ruotsista palaavat karkurit välttyivät rangaistuksilta Suomessa ja saivat korvaukset kun sanoivat olleensa Liittoutuneiden puolella karatessaan Ruotsiin. Tuo Flykten västerut on hyvä ja valaiseva kirja kuinka Suomesta lähti noin 800 sotilaskarkuriksi luokiteltua miestä Ruotsiin, enimmäkseen 1944 kesällä. Heistä 3/4 osaa, siis noin 600, oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Aika vähän noista jutuista kerrotaan, kun sotahistoriaa kaivellaan.
Andersen, Matts: Flykten västerut. Sahlgren Förlag, 1987. ISBN 9519601201.
Halsti kirjoittaa Lapin sodassa kirjassaan karkureista näin:
"Tämä asia antaa minulle aiheen käsitellä myös sotilaskarkureita ns. metsäkaatilaisia. En tahdo puhua siitä missä määrin heidän piileksintänsä Venäjää vastaan käydyn sodan aikana oli moraalisesti oikeutettua tai ei. Sen sijaan tahdon rintamamiehenä ja suomalaisena komentajana lausua että jokainen karkuri joutuu silmissämme pelkuruudesta epäiltäväksi-
vakaumuksesta riippumatta- kunnes hän on toiminnallaan vapauttanut itsensä näistä epäilyistä. Me voimme kunnioittaa kommunistia -ja fasistiakin- miehenä ja ihmisenä, jos hän todella on valmis seisomaan ja kaatumaan vakaumuksensa tähden. Nyt on niin että jokaisella karkurilla oli yllin kyllin aikaa ja tilaisuuksia osoittaa vakaumustaan ja kuntoaan taistellessamme saksalaisiavastaan. Ne jotka eivät tässäkään vaiheessa tulleet esille lymypaikoistaan ja tarttuneet aseeseen osoittavat meidän käsityksemme mukaan, ettei heitä ohjannutkaan mikään ihanne vaan yksinkertaisesti alaston raukkamaisuus, halu pelastaa oma nahka."
Näin siis kirjoitti W Halsti kirjassaan Lapin sodassa.
Taisipa hän lisätä loppuun ettei yhtäkään suomalaista sotilaskarkuria ilmaantunut saksalaisia fasisteja ampumaan!Jostain syystä siellä ei näitä YK-asialla olleita vasemmistolaisia näkynyt ainuttakaan.<
Ei kait vielä kuitenkaan YK:n asialla vaan Liittoutuneiden puolella?
Kyllä YK-käsitettä käytettiin ainakin karkurien asioita sodan - 45 päätyttyä selviteltäessä. Kai se vielä syksyllä -44 oli epävirallinen koko YK. Onko jotain epäselvää? - Abraham
Ei sentään YK kirjoitti:
>Jostain syystä siellä ei näitä YK-asialla olleita vasemmistolaisia näkynyt ainuttakaan.<
Ei kait vielä kuitenkaan YK:n asialla vaan Liittoutuneiden puolella? Ruotsista palaavat karkurit välttyivät rangaistuksilta Suomessa ja saivat korvaukset kun sanoivat olleensa Liittoutuneiden puolella karatessaan Ruotsiin. Tuo Flykten västerut on hyvä ja valaiseva kirja kuinka Suomesta lähti noin 800 sotilaskarkuriksi luokiteltua miestä Ruotsiin, enimmäkseen 1944 kesällä. Heistä 3/4 osaa, siis noin 600, oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Aika vähän noista jutuista kerrotaan, kun sotahistoriaa kaivellaan.
Andersen, Matts: Flykten västerut. Sahlgren Förlag, 1987. ISBN 9519601201.
Halsti kirjoittaa Lapin sodassa kirjassaan karkureista näin:
"Tämä asia antaa minulle aiheen käsitellä myös sotilaskarkureita ns. metsäkaatilaisia. En tahdo puhua siitä missä määrin heidän piileksintänsä Venäjää vastaan käydyn sodan aikana oli moraalisesti oikeutettua tai ei. Sen sijaan tahdon rintamamiehenä ja suomalaisena komentajana lausua että jokainen karkuri joutuu silmissämme pelkuruudesta epäiltäväksi-
vakaumuksesta riippumatta- kunnes hän on toiminnallaan vapauttanut itsensä näistä epäilyistä. Me voimme kunnioittaa kommunistia -ja fasistiakin- miehenä ja ihmisenä, jos hän todella on valmis seisomaan ja kaatumaan vakaumuksensa tähden. Nyt on niin että jokaisella karkurilla oli yllin kyllin aikaa ja tilaisuuksia osoittaa vakaumustaan ja kuntoaan taistellessamme saksalaisiavastaan. Ne jotka eivät tässäkään vaiheessa tulleet esille lymypaikoistaan ja tarttuneet aseeseen osoittavat meidän käsityksemme mukaan, ettei heitä ohjannutkaan mikään ihanne vaan yksinkertaisesti alaston raukkamaisuus, halu pelastaa oma nahka."
Näin siis kirjoitti W Halsti kirjassaan Lapin sodassa.
Taisipa hän lisätä loppuun ettei yhtäkään suomalaista sotilaskarkuria ilmaantunut saksalaisia fasisteja ampumaan!Suomen valtiollisen poliisin toimista on tutkimuskin olemassa ja julkaistu, ettei huuhaata tarvitse uskoa. Aaltonen sano hotelli kämpissä Saksalaiselle golleekalleen, että tuossa istuu demari kansanedustaja Fagerholm ja sekin pitäisi ampua. Kirja kaneettina.
Ne selkään ampujat, jotka esiti etulinjoista tulenalta pakenevia, oliko hekin pelkureita, olishan siellä heillekin linjassa paikka löytynyt, tai vaihtaneet osia. - viimeinkin
Abraham kirjoitti:
Suomen valtiollisen poliisin toimista on tutkimuskin olemassa ja julkaistu, ettei huuhaata tarvitse uskoa. Aaltonen sano hotelli kämpissä Saksalaiselle golleekalleen, että tuossa istuu demari kansanedustaja Fagerholm ja sekin pitäisi ampua. Kirja kaneettina.
Ne selkään ampujat, jotka esiti etulinjoista tulenalta pakenevia, oliko hekin pelkureita, olishan siellä heillekin linjassa paikka löytynyt, tai vaihtaneet osia.jollekin kurssille. Opettavat ihan selkoluvun ja -kirjoituksen. Sinulla olisi käyttöä molemmille.
Toivoo Gestabon golleeka - jäädä
Abraham kirjoitti:
Suomen valtiollisen poliisin toimista on tutkimuskin olemassa ja julkaistu, ettei huuhaata tarvitse uskoa. Aaltonen sano hotelli kämpissä Saksalaiselle golleekalleen, että tuossa istuu demari kansanedustaja Fagerholm ja sekin pitäisi ampua. Kirja kaneettina.
Ne selkään ampujat, jotka esiti etulinjoista tulenalta pakenevia, oliko hekin pelkureita, olishan siellä heillekin linjassa paikka löytynyt, tai vaihtaneet osia.puheen asteelle nuo Aaltosen jutut.
Toisaalta jos haluat perehtyä suurempaan määrään teloitettuja suomalaisia kansanedustajia, niin tuossa alla tytär kertoo isänsä kohtalon yhtenä monista Neuvostoliitossa 30-luvulla.
Mäkelä, Raija-Liisa Minä, muilutetun tytär : puoli vuosisataa Neuvostoliitossa / Helsinki : Minerva, 2009
Sinällänsä hiukan erikoinen historia tuolla Oula Silvennoisen väitöskirjalla.
Vielä kun kirja oli kirjapainossa, niin hän oli jokaisen pikkustallarin mielitutkija. Heti kun teos ilmestyi ja siihen päästiin tarkemmin tutustumaan, niin hänen nimestään tuli meidän tovereille lähes kirosana. Elämähän on täynnä pettymyksiä.
Silvennoinen, Oula Salaiset aseveljet : Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944 / Otava, 2008
”Aaltonen sano hotelli kämpissä Saksalaiselle golleekalleen, että tuossa istuu demari kansanedustaja Fagerholm ja sekin pitäisi ampua.” - Abraham
jäädä kirjoitti:
puheen asteelle nuo Aaltosen jutut.
Toisaalta jos haluat perehtyä suurempaan määrään teloitettuja suomalaisia kansanedustajia, niin tuossa alla tytär kertoo isänsä kohtalon yhtenä monista Neuvostoliitossa 30-luvulla.
Mäkelä, Raija-Liisa Minä, muilutetun tytär : puoli vuosisataa Neuvostoliitossa / Helsinki : Minerva, 2009
Sinällänsä hiukan erikoinen historia tuolla Oula Silvennoisen väitöskirjalla.
Vielä kun kirja oli kirjapainossa, niin hän oli jokaisen pikkustallarin mielitutkija. Heti kun teos ilmestyi ja siihen päästiin tarkemmin tutustumaan, niin hänen nimestään tuli meidän tovereille lähes kirosana. Elämähän on täynnä pettymyksiä.
Silvennoinen, Oula Salaiset aseveljet : Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944 / Otava, 2008
”Aaltonen sano hotelli kämpissä Saksalaiselle golleekalleen, että tuossa istuu demari kansanedustaja Fagerholm ja sekin pitäisi ampua.”ja kuolinvuoteellaan tekemät tunnustukset, on vieläkin julkaisematta?
Sotakiihkoilu, johti suhteilla virkoihinkin.
Kerran tavanneena 1963. - olet metsässä
Abraham kirjoitti:
ja kuolinvuoteellaan tekemät tunnustukset, on vieläkin julkaisematta?
Sotakiihkoilu, johti suhteilla virkoihinkin.
Kerran tavanneena 1963.Talvelan muistelmien ja elämäkerran yhdistelmä 2-osainen Paavo Talvela - sotilaan elämä, on julkaistu 1976. Oletko Aappo-parka ollut kertaakaan oikeassa missän asiassa? Eikö tule mieleen?
- 1944
olet metsässä kirjoitti:
Talvelan muistelmien ja elämäkerran yhdistelmä 2-osainen Paavo Talvela - sotilaan elämä, on julkaistu 1976. Oletko Aappo-parka ollut kertaakaan oikeassa missän asiassa? Eikö tule mieleen?
Outo tyyppi tämä Abraham. Päästelee ihan mitä sattuu.
Talvelan muistelmia ei kirjoittanut Talvela itse vaikka hän keräsi jo sota-aikana materiaalia niitä varten. Hänen muistelmansa olisi taatusti olleet melkoisen erilaiset, jos sota olisi loppunut eri tilanteeseen ja hän olisi ne itse julkaissut. Nyt se on lähinnä elämänkerta. Toki mielenkiintoinen sellainen. II -osaa on aika vaikeaa löytää. Kun itselläni oli aikoinaan vain I -osa hyllyssä ja näin divarissa I-II osat niin myyjä sanoi että se on sama hinta otitpa sen I tai et, II -osa siinä maksaa. 10€ lähti molemmat.
Talvela, Paavo: Sotilaan elämä – muistelmat 1–2. Kirjayhtymä Oy, 1976, Toim. Vilho Tervasmäki ja Sampo Ahto.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Talvela - Abraham
1944 kirjoitti:
Outo tyyppi tämä Abraham. Päästelee ihan mitä sattuu.
Talvelan muistelmia ei kirjoittanut Talvela itse vaikka hän keräsi jo sota-aikana materiaalia niitä varten. Hänen muistelmansa olisi taatusti olleet melkoisen erilaiset, jos sota olisi loppunut eri tilanteeseen ja hän olisi ne itse julkaissut. Nyt se on lähinnä elämänkerta. Toki mielenkiintoinen sellainen. II -osaa on aika vaikeaa löytää. Kun itselläni oli aikoinaan vain I -osa hyllyssä ja näin divarissa I-II osat niin myyjä sanoi että se on sama hinta otitpa sen I tai et, II -osa siinä maksaa. 10€ lähti molemmat.
Talvela, Paavo: Sotilaan elämä – muistelmat 1–2. Kirjayhtymä Oy, 1976, Toim. Vilho Tervasmäki ja Sampo Ahto.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Talvelaei esitä mitään missä olisin väärässä.(Kakkososa Paavon sanelemaa , muistioistaan)
Eihän tämä ole reilua, vai mitä ?
Kuoli vuoteen tunnustukset on julkaisematta, perikunnan määräyksestä ? - veteraanitytär
Abraham kirjoitti:
ei esitä mitään missä olisin väärässä.(Kakkososa Paavon sanelemaa , muistioistaan)
Eihän tämä ole reilua, vai mitä ?
Kuoli vuoteen tunnustukset on julkaisematta, perikunnan määräyksestä ?Mihin se eversti Juva oikein kuoli? Perheetön poikamies? Joutu lähteen armeijasta jonkun henkilökohtasen taipumuksen takia?
- Etvi K. oli
Majuri (?) Liliusta etsin Uhtua-Vuonninen-Jyvälahti suunnalta ja löytähän se tältä saitilta!
Isäukko nimittäin oli autokuskina Uhtuan suunnalla ja kertoi ajaneensa kuormuria kesähelteellä uikkarisillaan Vuonnisesta Juntusrantaan. Pöly oli ollut mitä melkoinen pitkässä autokolonnassa.
Perillä sattui kuulemma tuo Lilius paikalle ja saarnanpitoon isäukolle. Olikohan ukko jotain selitellyt, kun Lilius oli vetänyt parabellumin kotelosta ... ukko oli vähä hätkähtänyt, mutta sanoi sitten kuulleensa sivulta äänekkään konepistoolin lukon päällevedon ... kotikylän Materon Iikkahan(?) se oli huomannut tilanteen ja melkoisen railakkaana poikana teki majurille asian niin selväksi, että viesti oli mennyt perille ... pistooli takaisin koteloon ja saappaiden nokat 180 asteen käännöksen jälkeen liikkeelle.
Myöhemmin oli tullut Hyrynsalmella määräys sotaoikeuteen Jyvälahteen ... tappotuomiohan se olisi ollut edesssä, siispä voortista vauhdissa pakki päälle ja viikoksi odottamaan auton korjausta Hyryllä.
Jyvälahdessa oli tullut herroilla samaan aikaan evakkoon lähtö ja sinne se jonnekin hautautui koko sotaoikeusjuttu, alikessun natsat ne kyllä veivät, mutta mihinpä niitä olisi tarvinnut... loppukahakoissa Kannaksella ja saksalaisia Tornion suunnalla saatellessa.
Hullu tuntuu Lilius olleen kun noita muitakin kirjoituksia katsellee ... - Anonyymi
Kyllähän se Lilius sai aika läjän mitaleita.
https://veryimportantlot.com/en/lot/view/orden-und-urkunden-333458 - Anonyymi
Kaikki kerrottu saa sinettinsä, eli tässä kirjassa kerrotaan vahvistus mm. Juraman ja Turjan kirjojen kuvauksille ns. Viinamäen upseereista.
Monet komentajat höseltivät kännipäissään. Aiheesta enemmän tässä mainiossa kirjassa:
Laaksonen Lasse
Viina hermot ja rangaistukset 1918-1945 - Sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat
ISBN 9789522914088
Kieli suomi
Kustantaja Docendo
Painovuosi 2017
Painos 1. painos
Sivumäärä 649
Sidonta Sidottu, kuvakansi
Tuoteryhmä Sotahistoria
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta643295Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433107- 432478
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1022260- 311913
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271820- 481626
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä851415- 391300
- 821149