Osaako kukaan neuvoa , miten suhteutetaan ensiö- ja toisioilma keskenään ?
Voiko samalla termostaatilla onnistua nämä molemmat ?
Voiko samalla termostaatilla onnistua nämä molemmat ?
Puunpolton salat
nokipalo
11925
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Noin laveaan kysymykseen oikea vastaus on Canada! Kerro millaisessa pannussa / takassa / kiukaassa puita poltat. Esimerkiksi yleisesti leivinuuneissa ei ole toisioilman ottoa ollenkaan.
leivinuunissa eikä kiukaassa termostaattia.
Katsotaanko luukun säleiköstä annettava ilma ensiö vai toisioilmaksi. Metla näkyy pitävän ensiöilmana kaikkea mikä tulee puitten ja huoneen väliltä, mutta sillä ilmalla poltetaan palamattomia kaasuja myös.
Kiukaiden ja leivinuunien kehitys on jäänyt vuodelle miekka ja kypärä jos niissä ei edelleenkään pystytä termostaateilla ohjaamaan puunpolttoa.
http://74.125.77.132/search?q=cache:XM1UIe6j0gQJ:www.rica.fi/index.php?article_id=688 käänteispalokattila toisioil...
http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/esitteet/Jaspi_Puukattilat_web_1209.pdf
onneksi joillain on kehitys jatkunutkin. Sinänsä ihmetelen miksi ei leivinuuneihin tai kiukaisiin ole vedetty putkia palotilan loppupäähän joilla saataisiin lisähappea liekkeihin.
http://www.ariterm.fi/pdf/ariterm_25_web.pdf
puunpoltto on salaista puuhaa jos päällepäin kattila on naamioitu kodinkoneeksi ja päästötkin ovat sitä luokkaa ettei edes ympäristössä huomata ettp puilla lämmität.
(purkujäte tms,) polttaminen helppoa ja vaivatonta ?
Ei se koskaan yhtä helppoa ja vaivatonta ole, kuin klapien. Kaikki riippuu tietysti tulisijasta Laudat ovat säännöllisen muotoisia ja sitä kautta saattavat mennä liian tiiviiksi paketiksi, joka haittaa palamista. Samoin sytyttäminen on hankalampaa. Pätkiminenkään ei ole niin helppoa, kun niissä on yleensä nauloja, jotka väärään paikkaan osuessaan tekee tuhojaan teriin.
Joka kerta kun olen saanut edelliset kuutiot poltettua ajattelen, että helppouden takia jatkossa vain klapeja, mutta silti aina välillä tulee haettua muutama kuutio maalaamatonta ja käsittelemätöntä rakennusjätettä tai puisilla nurkkapaloilla varustettuja trukkilavoja.... Ilmaiseksi kun saa. :)
Arinattomaan takkaan en yleensä laita noita, koska siellä ongelmat korostuu ja onhan se nätimpää katsella kauniisti ladottujen puiden palamista.
Jos jäte jo ei ole pihassa, niin en sitä hankkisi muuhun, kuin saunapesään ja keskuslämmityskattilaan, joissa molemmissa on luonnollisesti arina. Arinattomiin tulisijoihin hankkisin kyllä oikeita puita, vaikka laudatkin pystyy kyllä pinomaan niin että palavat hyvin myös arinattomassa tulisijassa.
Jos helpolla ja vaivattomasti haluat päästä, niin heitä jäte kärryyn ja vie se polttolaitokselle ja tuo paluukuormassa oikeita klapeja :)
Jos taas haluat hyödyntää ilmaisen energian, niin voihan niitä polttaa arinallisessa tai arinattomassa tulisijassa, kunhan näkee vaivaa ja ei käsiteltyä tai lastulevyä polta.
Naulaisten puiden pätkimiseen parhaaksi olen havainnut klapisirkkelin, jonka iso terä ei ihan pienistä nauloista hetkahda. Toki terä on sen verran piloilla, että vaihdan sen aina toiseen, kun sahaan "oikeita" puita. Tuolla pilatulla terällä tuntuu helposti katkeavan kuutio toisensa perään naulaista puuta.
Palamisilman säätö kuvailtu sivulla 5. Sekundääri-ilma syötetään tuhkaluukun rakoventtiilin kautta.
http://www.tulikivi.com/julkaisut/pr/pdf/2006/es1140.pdf
Itse olen jostain lukenut että ensiöilma tulisi tuhkaluukun ja sieltä arinan arinan kautta. Toisioilma tulisi taas tulipesän luukun ilmanottoritilöiden kautta. Suhteeksi väitettiin palotapahtuman aikana 2 osaa ensiöilmaa ja 1 osa toisioilmaa. Itselläni ainakin toiminut tämä ilmamääräsuhde hyvin, eli palotapahtumat olleet puhtaita ja hallittuja.