Suomessa ei varmaankaan ole resursseja laajaan kielipalettiin aivan heti peruskouluissa ja lukiossa , varsinkaan pienissä kunnissa taikka harvaanasutuilla ja haja-asutusalueilla , mutta esimerkiksi nämä neljä kieltä , englanti , saksa , venäjä ja ruotsi voitaisiin ottaa vapaaehtoisena opetusohjelmaan aika pienin kustannuksin , perustelut : englanninkielen opettajia on jo koko maassa , ja osa heistä voisi opettaa joko saksaa tai ruotsia , saksankielen opettajia on myös jonkun verran koko maassa ja englanninkielen ja ruotsinkielen opettajista saataisiin myös saksankielen opettajia sillä monelle englanninkielen ja ruotsinkielen opettajalla on pätevyys myös opettaa saksaa , venäjänkielisiä opettajia on myös jonkun verran maassamme ja koska venäläisiä on muuttanut paljon maahamme ja monet heistä on korkeasti koulutettuja niin heistä saisi lyhyelläkin kurssituksella päteviä venäjänkielen opettajia ja ruotsinkielen opettajia on turhankin paljon Suomessa , muita kieliä kuten lähinnä ranskaa italiaa ja espanjaa voitaisiin opiskella sitten suurimmissa kaupungeissa ja myöskin myöhemmin koko maassa kun opettajia alkaisi olla ylläm. kieliin .
Heikki Talalle kysymys ?
kielivalinnat ...
3103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Juuri tuolla tavalla voitaisiin lähteä kehittämään kieltenopetusta kattamaan useampia kieli yleisen, peruskoulusta yliopistoon ulottuvan pakkoruotsin asemesta. Suuremmissa asutuskeskuksissahan jo nyt on varsin laaja valikoima vieraita kieliä, mutta pakkoruotsi on tulppana. Esimerkiksi oma oppikouluni, nykyinen Vammalan lukio tarjoaa varsin kattavaa kielipalettia - vain pakkoruotsi pitää saada pois.
levinneen kansainväliseen mediaan. Olimmehan me Suomalaisuuden Liitossa jo pitkään käyttäneet samaa tutkimuslaitosta eli Taloustutkimus Oy:tä ja tulokset ovat olleet 20 vuoden ihan yhdenmukaiset. Eivät vain ylittäneet uutiskynnystä, mutta kun media itse teetti saman tutkimuksen, niin johan oli brittitoimittajakin jo aamuvarhain soittamassa minulle asiasta ja halusi haastattelun. "Do you speak English?" oli ensimmäinen kysymys - ei suinkaan "Talar du engelska?" ;-)
Yliopistojen pakkoruotsihan on ollut kivenä kengässä jo useita vuosia.
Eikö pakkoruotsin purkaminen pitäisi pikemminkin aloittaa yliopistoista ?
Ruotsia Vaille Maistereita on suuri joukko, mutta kukaan ei ole ehdottanut konkreettisia
toimenpiteitä, esim. lakimuutoksia yliopistojen pakkoruotsin purkamiseksi.
Miksi Suomalaisuuden liitto ei ehdota jotain konkreettista virkamiesruotsin poistamiseksi ?
Paine kentällä on kova, kuten tästä Opettaja-lehden
artikkelista jo pari vuoden takaa nähdään.
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2008_21/120456.htm
Lainauksia:
– Miksi ruotsia ei osata, vaikka sitä opiskellaan koulussa niin monta vuotta? kysyy Tampereen teknillisen yliopiston kielikeskuksen johtaja Pentti Vanha-aho.
Rontu ei syytä opiskelijoita siitä, että innovaatioalalla varttuu nyt uusi tynkäkielisukupolvi.
– Halukkuutta kielten opiskeluun on paljon. Moni myös ymmärtää kielitaidon merkityksen viimeistään ensimmäisten työharjoittelujaksojen jälkeen. Valmistumisen aikapaineet ovat lisääntyneet, ja ne heijastuvat suoraan kieliopintoihin. Useimmat opiskelijat eivät halua uuden kielen kaltaista työlästä vapaaehtoista ainetta viivyttämään muutenkin kireää opintojen aikataulua, Rontu toteaa.
Teknillisen korkeakoulun kielitarjonta on laaja. Etenkin kielten alkeiskurssit kiinnostavat sitä opiskelijoiden vähemmistöä, jolla on aikaa ja halua valinnaisiin kieliopintoihin.
Rontun mukaan kieltenopetuksesta puuttuu nyt selkeä koulutuspoliittinen linjaus, joka selventäisi eri koulutusasteiden vastuun tavoitteiden saavuttamisessa.
– Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kielikeskusten tehtäväksi on kaikessa hiljaisuudessa sälytetty kansallisen kielivarannon ylläpitäminen. Jos halutaan, että korkeasti koulutetut ovat jatkossakin kielitaitoisia, tämä on se viimeinen lenkki, Rontu sanoo.
Hän muistuttaa, että kielikeskusten voimavarat ovat rajalliset. Lisäresursseja jatkuvasti kasvavien opetushaasteiden hoitoon ei ole tullut eikä näillä näkymin ole tiedossa.
Rontu toivookin poliittista keskustelua siitä, mitä kaikkea korkeakoulujen kieltenopetukselta odotetaan. Yksi keskeinen kysymys liittyy toisen kotimaisen kielen asemaan kaikkien tutkintojen pakollisena osana."